Hävettääkö nuorempien miesten kanssa seurustelevia naisia omat rypyt ja muut vanhenemisen merkit?

Oon 33 ja mies on 24. Kropan puolesta mun ei tarvi hävetä, mutta kyllä naamasta näkee, että olen vanhempi.

En oikein tiedä mihin meidän polku johtaa, mutta itse vähän varovainen, että sydän ei särkyis jos mies päättää lähteä.

Molempien vanhemmat pitänyt meidän suhdetta vähän jännänä, mutta ei ole suoraan arvostellut.

Vierailija kirjoitti:

Oon 33 ja mies on 24. Kropan puolesta mun ei tarvi hävetä, mutta kyllä naamasta näkee, että olen vanhempi.

En oikein tiedä mihin meidän polku johtaa, mutta itse vähän varovainen, että sydän ei särkyis jos mies päättää lähteä.

Molempien vanhemmat pitänyt meidän suhdetta vähän jännänä, mutta ei ole suoraan arvostellut.

Eihän tuo ikäero sinällään kovin suuri ole edes. Ainoastaan lasten suhteen alkaa tulla kiire jos niitä on toiveissa.

Miten lasten hankinta jos nainen aika paljon vanhempi? Eikö miehenne halua lapsia vai onko niitä kiireellä ruvettu yrittämään vai onko tilanne se, että molemmilla lapset jo aiemmin tehty?

Vierailija kirjoitti:

Miten teitä vanhempia leidejä kannattaa lähestyä? Mulla on ollut paljon silmäpeliä samalla lenkkipolulla lenkkeilevän naisen kanssa. Hän on noin 50v ja minä olen melkein 30v. Kysynkö suoraan jos tulisin käymään kahvilla hänen luonaan? Onko liian suoraa?

Ehdota yhteislenkkiä, kun se kerran teitä yhdistää.

En ikinä seurustelisi nuoremman miehen kanssa.. tuntuu typerältä. Ei mitään pikkupoikia.

Vierailija kirjoitti:

Miten lasten hankinta jos nainen aika paljon vanhempi? Eikö miehenne halua lapsia vai onko niitä kiireellä ruvettu yrittämään vai onko tilanne se, että molemmilla lapset jo aiemmin tehty?

Kumpikaan ei ole halunnut ikinä lapsia. Ikäeroa 10v, yhdessä 7v. Aloitimme seurustelun 21/31 ikäisinä. Kukaan ei ole vielä päin naamaa ihmetellyt, joskus kuulema yksi vanhoillinen työkaveri oli ihmeissään kun kuuli vihdoin suhteesta kun menimme naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lasten hankinta jos nainen aika paljon vanhempi? Eikö miehenne halua lapsia vai onko niitä kiireellä ruvettu yrittämään vai onko tilanne se, että molemmilla lapset jo aiemmin tehty?

Kumpikaan ei ole halunnut ikinä lapsia. Ikäeroa 10v, yhdessä 7v. Aloitimme seurustelun 21/31 ikäisinä. Kukaan ei ole vielä päin naamaa ihmetellyt, joskus kuulema yksi vanhoillinen työkaveri oli ihmeissään kun kuuli vihdoin suhteesta kun menimme naimisiin.

Kiva, kun ihmiset otti suhteenne niin hyvin. Minun kohdallani miehen sukulaiset tuomitsivat alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Miten lasten hankinta jos nainen aika paljon vanhempi? Eikö miehenne halua lapsia vai onko niitä kiireellä ruvettu yrittämään vai onko tilanne se, että molemmilla lapset jo aiemmin tehty?

Miehelläni on teininä saatu lapsi, hän ei halua enempää enkä minä ollenkaan. Lapsi on meillä vuoroviikoin ja ollaan tyytyväisiä tilanteeseen näin. Ja ollaan 35 ja 23.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lasten hankinta jos nainen aika paljon vanhempi? Eikö miehenne halua lapsia vai onko niitä kiireellä ruvettu yrittämään vai onko tilanne se, että molemmilla lapset jo aiemmin tehty?

Miehelläni on teininä saatu lapsi, hän ei halua enempää enkä minä ollenkaan. Lapsi on meillä vuoroviikoin ja ollaan tyytyväisiä tilanteeseen näin. Ja ollaan 35 ja 23.

Hyvä tilanne. Meillä sama mutta toisinpäin, minulla lapsia enkä halua lisää ja mies ei halua omia niin sovitaan sen puolesta yhteen.

Meillä on niin päin että mies on minua 9 vuotta nuorempi.  Me saatiin lapsi kun minä olin jo 36-vuotias, mutta onneksi mies oli jo valmis isäksi siinä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lasten hankinta jos nainen aika paljon vanhempi? Eikö miehenne halua lapsia vai onko niitä kiireellä ruvettu yrittämään vai onko tilanne se, että molemmilla lapset jo aiemmin tehty?

Miehelläni on teininä saatu lapsi, hän ei halua enempää enkä minä ollenkaan. Lapsi on meillä vuoroviikoin ja ollaan tyytyväisiä tilanteeseen näin. Ja ollaan 35 ja 23.

Hyvä tilanne. Meillä sama mutta toisinpäin, minulla lapsia enkä halua lisää ja mies ei halua omia niin sovitaan sen puolesta yhteen.

Noin päinhän se useammin on. On meiltäkin kyselty, enkö halua ollenkaan omia lapsia, ei oikein uskota etten halua. Meidän ikäero taas on hyväksytty helpommin, varmaan siksi että mies on tavallaan ollut ikäistään aikuisemman asemassa, kun tuli isäksi 17-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lasten hankinta jos nainen aika paljon vanhempi? Eikö miehenne halua lapsia vai onko niitä kiireellä ruvettu yrittämään vai onko tilanne se, että molemmilla lapset jo aiemmin tehty?

Miehelläni on teininä saatu lapsi, hän ei halua enempää enkä minä ollenkaan. Lapsi on meillä vuoroviikoin ja ollaan tyytyväisiä tilanteeseen näin. Ja ollaan 35 ja 23.

Hyvä tilanne. Meillä sama mutta toisinpäin, minulla lapsia enkä halua lisää ja mies ei halua omia niin sovitaan sen puolesta yhteen.

Noin päinhän se useammin on. On meiltäkin kyselty, enkö halua ollenkaan omia lapsia, ei oikein uskota etten halua. Meidän ikäero taas on hyväksytty helpommin, varmaan siksi että mies on tavallaan ollut ikäistään aikuisemman asemassa, kun tuli isäksi 17-vuotiaana.

Ihmisten on todella vaikea käsittää sitä, että joku ei halua omia lapsia ollenkaan. Minun miesystävästäni useampi sanonut, että mitäs sitten, kun hänen mieli muuttuu. Itse olen ajatellut asian niin, että ei kenenkään kanssa voi olla 100% varma säilyykö kaikki mielipiteet samanlaisina vuosien läpi. Sitten jos hän joskus päättääkin haluta lapsia niin hänen on vaan erottava minusta ja otettava se riski, että löytyykö nainen jonka kanssa hän haluaa olla ja hankkia lapsia. Tällä hetkellä mennään kuitenkin sillä ajatuksella, että tämä on loppuelämän suhde.