Pistäisittekö lopun tällaiselle teinin seurustelusuhteelle? Hieman ällöttävä olo
Ja tästä tulee mieleen jokin insesti, vaikkei kuitenkaan käytännössä sitä ole.
Oma lapseni seurustelee siis exäni lapsen kanssa. Muuten tämä voisi olla ehkä vähemmän ällöttävää, mutta minulla ja exälläni on yksi yhteinen lapsi joka on siis näiden kahden molempien isoveli. Eli siis käytännössä vanhimman lapsen kaksi nuorempaa sisarusta ovat seurustelusuhteessa keskenään.
He eivät siis ole mitään sukua keskenään, mutta koska heillä on kuitenkin yhteinen (puoli)veli niin väkisinkin itselleni tulee insestimäinen olo tästä. Ja tiedän että aloitus kuulostaa täysin provolta, ja ymmärrän kyllä jos tulee provohuutelijoita koska ellen olisi tässä tilanteessa niin ei menisi itsellenikään läpi.
Asiallisilta vastaajilta kuitenkin kysyn, että pistäisittekö minun tilanteessani suhteelle lopun?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Minkä ikäisiä olitte? Onhan se ihan eri asia, että onko tuossa tilanteessa lapset vielä kotona asuvia, omat huoneet mahdollisesti yms ja sitten "sisko" nukkuukin "veljen" huoneessa, samassa sängyssä. Tietenkään ei ole oikea sisko/veli, mutta tavallaan siinä asetelmassa. Tai sitten eri tilanne: aikuiset lapset, jotka eivät elä sitä samaa perhearkea, eivät tutustu toisiinsa saman katon alla.
15 ja 16 oltiin, tutustuttiin toisiimme vasta saman katon alla asuvina teineinä. Oltiin tietysti tavattu joitakin kertoja ennen muuttoa. Yhteistä huonetta ei saatu koskaan, eikä lupaa yöpyä avoimesti yhdessä, mutta hiippailtiin öisin toistemme huoneisiin. Seurustelua yritettiin muutenkin rajoittaa, mutta kyllähän nuoret keksivät keinot kiertää rajoituksia. Yhteiset sisarukset kasvoivat lapsesta asti siihen, että "sisko" ja "veli" ovat yhdessä, oltiin jo siinä vaiheessa kyllä muutettu omillemme kun lapset alkoivat ymmärtää asioita eivätkä he tietääkseni ole koskaan pitäneet tilannetta mitenkään erikoisena.
No ei helevetti, onhan tuo jo aika vastenmielinen ajatus! Ihmetteletkö todellakin, miksi vanhempanne vastusti?
MINUN rakkaus ja MINUN uusi elämä, sitten lapset ei sopeudu ja elä kuten MINÄ haluan.
-Ap ja muut uusperhekuvioiden kitisijät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Minkä ikäisiä olitte? Onhan se ihan eri asia, että onko tuossa tilanteessa lapset vielä kotona asuvia, omat huoneet mahdollisesti yms ja sitten "sisko" nukkuukin "veljen" huoneessa, samassa sängyssä. Tietenkään ei ole oikea sisko/veli, mutta tavallaan siinä asetelmassa. Tai sitten eri tilanne: aikuiset lapset, jotka eivät elä sitä samaa perhearkea, eivät tutustu toisiinsa saman katon alla.
15 ja 16 oltiin, tutustuttiin toisiimme vasta saman katon alla asuvina teineinä. Oltiin tietysti tavattu joitakin kertoja ennen muuttoa. Yhteistä huonetta ei saatu koskaan, eikä lupaa yöpyä avoimesti yhdessä, mutta hiippailtiin öisin toistemme huoneisiin. Seurustelua yritettiin muutenkin rajoittaa, mutta kyllähän nuoret keksivät keinot kiertää rajoituksia. Yhteiset sisarukset kasvoivat lapsesta asti siihen, että "sisko" ja "veli" ovat yhdessä, oltiin jo siinä vaiheessa kyllä muutettu omillemme kun lapset alkoivat ymmärtää asioita eivätkä he tietääkseni ole koskaan pitäneet tilannetta mitenkään erikoisena.
No ei helevetti, onhan tuo jo aika vastenmielinen ajatus! Ihmetteletkö todellakin, miksi vanhempanne vastusti?
Tämä suhde ei ole sen kummallisempi kuin vanhempien oma uusperhekuvio. Hyväksyttävä on, halusi tai ei, kuten uusperheiden lastenkin pitää kaikki hyväksyä kaikki vanhempiensa suhteilut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Minkä ikäisiä olitte? Onhan se ihan eri asia, että onko tuossa tilanteessa lapset vielä kotona asuvia, omat huoneet mahdollisesti yms ja sitten "sisko" nukkuukin "veljen" huoneessa, samassa sängyssä. Tietenkään ei ole oikea sisko/veli, mutta tavallaan siinä asetelmassa. Tai sitten eri tilanne: aikuiset lapset, jotka eivät elä sitä samaa perhearkea, eivät tutustu toisiinsa saman katon alla.
15 ja 16 oltiin, tutustuttiin toisiimme vasta saman katon alla asuvina teineinä. Oltiin tietysti tavattu joitakin kertoja ennen muuttoa. Yhteistä huonetta ei saatu koskaan, eikä lupaa yöpyä avoimesti yhdessä, mutta hiippailtiin öisin toistemme huoneisiin. Seurustelua yritettiin muutenkin rajoittaa, mutta kyllähän nuoret keksivät keinot kiertää rajoituksia. Yhteiset sisarukset kasvoivat lapsesta asti siihen, että "sisko" ja "veli" ovat yhdessä, oltiin jo siinä vaiheessa kyllä muutettu omillemme kun lapset alkoivat ymmärtää asioita eivätkä he tietääkseni ole koskaan pitäneet tilannetta mitenkään erikoisena.
No ei helevetti, onhan tuo jo aika vastenmielinen ajatus! Ihmetteletkö todellakin, miksi vanhempanne vastusti?
Ihmettelen ja en ihmettele. Olihan se heille outoa ja hankala tilanne, nyt aikuisena sen ymmärtää. Mutta me mieheni kanssa ei oltu koskaan mitään sisaruksia, vaan saman katon alla asuvia toisiinsa ihastuneita teinejä. Kuten joku mainitsi, oltiin käytännössä kämppiksiä. Eniten meitä taisi ällöttää se, kun vanhemmat nukkuivat samassa sängyssä ja alkoivat vielä lisääntyäkin niin vanhoina :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Minkä ikäisiä olitte? Onhan se ihan eri asia, että onko tuossa tilanteessa lapset vielä kotona asuvia, omat huoneet mahdollisesti yms ja sitten "sisko" nukkuukin "veljen" huoneessa, samassa sängyssä. Tietenkään ei ole oikea sisko/veli, mutta tavallaan siinä asetelmassa. Tai sitten eri tilanne: aikuiset lapset, jotka eivät elä sitä samaa perhearkea, eivät tutustu toisiinsa saman katon alla.
15 ja 16 oltiin, tutustuttiin toisiimme vasta saman katon alla asuvina teineinä. Oltiin tietysti tavattu joitakin kertoja ennen muuttoa. Yhteistä huonetta ei saatu koskaan, eikä lupaa yöpyä avoimesti yhdessä, mutta hiippailtiin öisin toistemme huoneisiin. Seurustelua yritettiin muutenkin rajoittaa, mutta kyllähän nuoret keksivät keinot kiertää rajoituksia. Yhteiset sisarukset kasvoivat lapsesta asti siihen, että "sisko" ja "veli" ovat yhdessä, oltiin jo siinä vaiheessa kyllä muutettu omillemme kun lapset alkoivat ymmärtää asioita eivätkä he tietääkseni ole koskaan pitäneet tilannetta mitenkään erikoisena.
No ei helevetti, onhan tuo jo aika vastenmielinen ajatus! Ihmetteletkö todellakin, miksi vanhempanne vastusti?
Ihmettelen ja en ihmettele. Olihan se heille outoa ja hankala tilanne, nyt aikuisena sen ymmärtää. Mutta me mieheni kanssa ei oltu koskaan mitään sisaruksia, vaan saman katon alla asuvia toisiinsa ihastuneita teinejä. Kuten joku mainitsi, oltiin käytännössä kämppiksiä. Eniten meitä taisi ällöttää se, kun vanhemmat nukkuivat samassa sängyssä ja alkoivat vielä lisääntyäkin niin vanhoina :D
Eikö teistä ollut edes outoa ja sisarusfiiliksiä kun saitte yhteisen pikkusisaruksen? Olitte isosisko ja isoveli samalle lapselle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Minkä ikäisiä olitte? Onhan se ihan eri asia, että onko tuossa tilanteessa lapset vielä kotona asuvia, omat huoneet mahdollisesti yms ja sitten "sisko" nukkuukin "veljen" huoneessa, samassa sängyssä. Tietenkään ei ole oikea sisko/veli, mutta tavallaan siinä asetelmassa. Tai sitten eri tilanne: aikuiset lapset, jotka eivät elä sitä samaa perhearkea, eivät tutustu toisiinsa saman katon alla.
15 ja 16 oltiin, tutustuttiin toisiimme vasta saman katon alla asuvina teineinä. Oltiin tietysti tavattu joitakin kertoja ennen muuttoa. Yhteistä huonetta ei saatu koskaan, eikä lupaa yöpyä avoimesti yhdessä, mutta hiippailtiin öisin toistemme huoneisiin. Seurustelua yritettiin muutenkin rajoittaa, mutta kyllähän nuoret keksivät keinot kiertää rajoituksia. Yhteiset sisarukset kasvoivat lapsesta asti siihen, että "sisko" ja "veli" ovat yhdessä, oltiin jo siinä vaiheessa kyllä muutettu omillemme kun lapset alkoivat ymmärtää asioita eivätkä he tietääkseni ole koskaan pitäneet tilannetta mitenkään erikoisena.
No ei helevetti, onhan tuo jo aika vastenmielinen ajatus! Ihmetteletkö todellakin, miksi vanhempanne vastusti?
Ihmettelen ja en ihmettele. Olihan se heille outoa ja hankala tilanne, nyt aikuisena sen ymmärtää. Mutta me mieheni kanssa ei oltu koskaan mitään sisaruksia, vaan saman katon alla asuvia toisiinsa ihastuneita teinejä. Kuten joku mainitsi, oltiin käytännössä kämppiksiä. Eniten meitä taisi ällöttää se, kun vanhemmat nukkuivat samassa sängyssä ja alkoivat vielä lisääntyäkin niin vanhoina :D
Eikö teistä ollut edes outoa ja sisarusfiiliksiä kun saitte yhteisen pikkusisaruksen? Olitte isosisko ja isoveli samalle lapselle!
Ei muistaakseni, paitsi ehkä juuri siten että vanhemmat tekevät sellaista.
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Ap:n tapauksessa nuoret eivät ole sisarpuolia!
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Klassinen lausahdus ihmisiltä, jotka haluavat tanssittaa muita oman pillinsä mukaan ilman mitään perustetta. Koska minulla on tällainen päähänpisto, niin muiden on toimittava samoin. Kehtaavat vielä kutsua arvoiksi niitä pinttymiään.
Onhan tuo ehkä vähän erikoinen asetelma, mutta en näe tuossa mitään väärää. Varsinkaan kun teinit kuitenkin asuvat eri osoitteissa. Se voisi olla vielä astetta omituisempaa jos yhteinen lapsesi exän kanssa olisi teinien pikkusisarus ja asuisitte kaikki viisi saman katon alla. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Klassinen lausahdus ihmisiltä, jotka haluavat tanssittaa muita oman pillinsä mukaan ilman mitään perustetta. Koska minulla on tällainen päähänpisto, niin muiden on toimittava samoin. Kehtaavat vielä kutsua arvoiksi niitä pinttymiään.
En ymmärrä kommenttiasi. Mikä lausahduksessani on pillini mukaan tanssittamista? Mikä päähänpisto minulla on? Viimeisen virkkeen relevanttiutta en ymmärrä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Klassinen lausahdus ihmisiltä, jotka haluavat tanssittaa muita oman pillinsä mukaan ilman mitään perustetta. Koska minulla on tällainen päähänpisto, niin muiden on toimittava samoin. Kehtaavat vielä kutsua arvoiksi niitä pinttymiään.
En ymmärrä kommenttiasi. Mikä lausahduksessani on pillini mukaan tanssittamista? Mikä päähänpisto minulla on? Viimeisen virkkeen relevanttiutta en ymmärrä ollenkaan.
Ei nämä olleet mitään sisarpuolia, ei sukua lainkaan keskenään. Vanhemmilla ei ole mitään oikeutta puuttua teinien seurusteluun kuten teineilläkään ei ole sanottavaa vanhempiensa suhteisiin. Kaikkien on vaan hyväksyttävä toistensa suhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Ap:n tapauksessa nuoret eivät ole sisarpuolia!
MIkä on sisarpuolen määritelmä?
Ja kertoiko ap missään vaiheessa nuorten asumis- ja tapaamisjärjstelyistä oikeastaan juuri mitään?
Entä kun he menevät isoveljensä kotiin vaikka sunnuntailounaalle, olisiko ok pusutella siinä pöydässä, isoveljen silmien alla hän näkee kuinka siskonsa ja veljensä touhuavat keskenään? Y-Ö-K.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ehkä vähän erikoinen asetelma, mutta en näe tuossa mitään väärää. Varsinkaan kun teinit kuitenkin asuvat eri osoitteissa. Se voisi olla vielä astetta omituisempaa jos yhteinen lapsesi exän kanssa olisi teinien pikkusisarus ja asuisitte kaikki viisi saman katon alla. :D
Miksi ihmeessä exän lapsi asuisi ap:n kanssa samassa osoitteessa?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ehkä vähän erikoinen asetelma, mutta en näe tuossa mitään väärää. Varsinkaan kun teinit kuitenkin asuvat eri osoitteissa. Se voisi olla vielä astetta omituisempaa jos yhteinen lapsesi exän kanssa olisi teinien pikkusisarus ja asuisitte kaikki viisi saman katon alla. :D
Niin ja unohdin vielä mainita, että ilman sinun ja eksäsi yhteistä lasta tilanteessa ei varmastikaan kukaan näkisi yhtään mitään kummallista. Itse olen kotoisin pieneltä kylältä, ja olen todellakin teininä ehtinyt "seurustelemaan" vaikka kenenkä äitini vanhan heilan pojan kanssa. Piirit ovat pienet.
Vierailija kirjoitti:
Mieti niin että jos olisitte vielä perhe. Asuisitte saman katon alla ja silloin lapset olisivat puolisisaruksia keskenään vaikkeivät verisisaruksia. Eikö se olisi outoa?
Kannattaa jutella lapsen kanssa ja miettiä yhdessä mikä on oikein. Kieltää ei ehkä kannata. Teinit saattavat vaikka lähteä karkuteille rakkauden tähden.
Tai puhua seurudtelukumppanista veljenä/siskona
Jos ap ja ex olisivat vielä perhe ja asuisivat yhdessä, eikö olisi outoa että molemmilla olisi lapsi jonkun toisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Ap:n tapauksessa nuoret eivät ole sisarpuolia!
MIkä on sisarpuolen määritelmä?
Ja kertoiko ap missään vaiheessa nuorten asumis- ja tapaamisjärjstelyistä oikeastaan juuri mitään?
Entä kun he menevät isoveljensä kotiin vaikka sunnuntailounaalle, olisiko ok pusutella siinä pöydässä, isoveljen silmien alla hän näkee kuinka siskonsa ja veljensä touhuavat keskenään? Y-Ö-K.
Sisarpuolilla on toinen vanhempi yhteinen. Se että asuu jonkun kanssa samassa asunnossa, ei tee sukulaiseksi tai edes sisarpuoleksi, kun ei ole yhtään yhteistä vanhempaa. Mitäs sitten vaikka pusuttelisivatkin, yhtä ällöttävää se on teinien mielestä kun uusperheen vanhemmat pusuttelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt siitä, miten yleinen mielipide tuntuu olevan sisarpuolien seurustelun puolella. O tempora, o mores.
Ap:n tapauksessa nuoret eivät ole sisarpuolia!
MIkä on sisarpuolen määritelmä?
Ja kertoiko ap missään vaiheessa nuorten asumis- ja tapaamisjärjstelyistä oikeastaan juuri mitään?
Entä kun he menevät isoveljensä kotiin vaikka sunnuntailounaalle, olisiko ok pusutella siinä pöydässä, isoveljen silmien alla hän näkee kuinka siskonsa ja veljensä touhuavat keskenään? Y-Ö-K.
Pusuttelut ja muut touhuilut eivät kuulu muiden nähtäville muutenkaan. Ap ei kertonut asumis- ja tapaamisjärjestelyistä, mutta oletan kyllä, että he eivät ole koskaan asuneet yhdessä eivätkä tapailleet toisiaan muutenkaan ennen seurustelua, kuin ehkä yhteisen velipuolen rippijuhlissa tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa.
Oukki doukki, eipä mulla sitten enempää tähän keskusteluun. Tulen kymmenen vuoden päästä uudestaan lueskelemaan, että miten teidän teinit sitten naiskentelee ympäriinsä kenen kanssa sattuu. Ehkä sitten isä- ja äitipuoletkin hyväksytään kumppaniksi, eiväthän hekään ole mitään sukua keskenään. Peace!
15 ja 16 oltiin, tutustuttiin toisiimme vasta saman katon alla asuvina teineinä. Oltiin tietysti tavattu joitakin kertoja ennen muuttoa. Yhteistä huonetta ei saatu koskaan, eikä lupaa yöpyä avoimesti yhdessä, mutta hiippailtiin öisin toistemme huoneisiin. Seurustelua yritettiin muutenkin rajoittaa, mutta kyllähän nuoret keksivät keinot kiertää rajoituksia. Yhteiset sisarukset kasvoivat lapsesta asti siihen, että "sisko" ja "veli" ovat yhdessä, oltiin jo siinä vaiheessa kyllä muutettu omillemme kun lapset alkoivat ymmärtää asioita eivätkä he tietääkseni ole koskaan pitäneet tilannetta mitenkään erikoisena.