Pistäisittekö lopun tällaiselle teinin seurustelusuhteelle? Hieman ällöttävä olo
Ja tästä tulee mieleen jokin insesti, vaikkei kuitenkaan käytännössä sitä ole.
Oma lapseni seurustelee siis exäni lapsen kanssa. Muuten tämä voisi olla ehkä vähemmän ällöttävää, mutta minulla ja exälläni on yksi yhteinen lapsi joka on siis näiden kahden molempien isoveli. Eli siis käytännössä vanhimman lapsen kaksi nuorempaa sisarusta ovat seurustelusuhteessa keskenään.
He eivät siis ole mitään sukua keskenään, mutta koska heillä on kuitenkin yhteinen (puoli)veli niin väkisinkin itselleni tulee insestimäinen olo tästä. Ja tiedän että aloitus kuulostaa täysin provolta, ja ymmärrän kyllä jos tulee provohuutelijoita koska ellen olisi tässä tilanteessa niin ei menisi itsellenikään läpi.
Asiallisilta vastaajilta kuitenkin kysyn, että pistäisittekö minun tilanteessani suhteelle lopun?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Kunnon valkoroskaa kyllä, en voi muuta sanoa.
Tiedän yhen todella wt-perheen, jossa eronnut äiti alkoi seurustella eronneen miehen kanssa, molemmilla useampi lapsi aiemmista suhteista. Näiden lapset sitten alkoi seurustella keskenään ja saivat lapsenkin. Nyt tällä lapsella on erikoinen isovanhempien kuvio, kun pappa on toisen mummon eksä ja toisen nykyinen kumppani. Onneksi eivät sentään nämä pappa ja mummo enää voi saada yhteisiä lapsia tuohon kuvioon. Lisäksi vielä lapsen setä on nuorempana seurustellut lapsen tädin kanssa. Hauska tunnelma ollut lapsen ristiäisissä!
Miksi uusperheen muodostaneilla vanhemmilla olisi suurempi oikeus suhteeseen kuin heidän aiemmista suhteista olevilla lapsillaan?
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on rupusakin elämä. On meidän, mun ja sun lapsia, eksiä ja nyksiä, triplaten muuta sukua. Sitä saa mitä tilaa eli sekavaa elämää ja vielä sekavampia suhteita.
En ymmärrä tätä "rupusakki" ja roskakommentointia, näinhän voi elämässä ihan yleisesti käydä?
Mulla on myös tuollainen "brother from another mother", eli olemme kasvaneet puolittain samassa perheessä, jossa meillä on yhteinen sisarus, ja puolittain omissa toisissa kodeissamme. (Ihania selittää nää uusiokuviot välillä)
En voisi kuvitellakaan, että olisin tämän ei-sisarus-mutta-veljenä-kasvatettu -ihmisen kanssa seurustelusuhteessa! Ymmärrän todellakin ap:ta että tuntuu insestimäiseltä. Ymmärrän toki itsekin, ettei biologisia esteitä seurustelulle olisi, mutta sosiaalisia esteitä kyllä senkin edestä!
Ehkä ap tässä on ennemminkin kysymys siitä, ovatko lapset kasvaneet milloinkaan tiivisti samassa perheessä, vai ovatko he eläneet aina täysin erillään toisistaan. Eli siis onko näille lapsille kehittynyt millainen sosiaalinen side ennen tätä seurustelun aloittamista. Meidät kasvatettiin niin täysin sisaruksina, että ajatus seurustelusta tuntuu yhtä mahdottomalta kuin täysveljeni kanssa.
Jos hankit miehen kanssa lapsen niin sittenhän olette yhtä paljon sukua kuin nuo kaksi. Tuolla logiikalla ap on tilanteeseen päätynyt.
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon valkoroskaa kyllä, en voi muuta sanoa.
Tiedän yhen todella wt-perheen, jossa eronnut äiti alkoi seurustella eronneen miehen kanssa, molemmilla useampi lapsi aiemmista suhteista. Näiden lapset sitten alkoi seurustella keskenään ja saivat lapsenkin. Nyt tällä lapsella on erikoinen isovanhempien kuvio, kun pappa on toisen mummon eksä ja toisen nykyinen kumppani. Onneksi eivät sentään nämä pappa ja mummo enää voi saada yhteisiä lapsia tuohon kuvioon. Lisäksi vielä lapsen setä on nuorempana seurustellut lapsen tädin kanssa. Hauska tunnelma ollut lapsen ristiäisissä!
Miksi uusperheen muodostaneilla vanhemmilla olisi suurempi oikeus suhteeseen kuin heidän aiemmista suhteista olevilla lapsillaan?
Väitinkö niin?
Mua inhottaa eniten ap:n oma asenne eli että katsot olevasi siinä asemassa ja sellainen auktoriteetti että sinä päätät kenen kanssa teinisi saa tai ei saa olla. Toivottavasti et ole muissakin asioissa yhtä ääliö koska muuten voit parin vuoden kuluttua nähdä teinistäsi enää selän kun painelee karmit kaulassa ovesta ulos eikä tule takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Minkä ikäisiä olitte? Onhan se ihan eri asia, että onko tuossa tilanteessa lapset vielä kotona asuvia, omat huoneet mahdollisesti yms ja sitten "sisko" nukkuukin "veljen" huoneessa, samassa sängyssä. Tietenkään ei ole oikea sisko/veli, mutta tavallaan siinä asetelmassa. Tai sitten eri tilanne: aikuiset lapset, jotka eivät elä sitä samaa perhearkea, eivät tutustu toisiinsa saman katon alla.
Vierailija kirjoitti:
Odotas kun saavat parin vuoden päästä lapsia, niin sittenhän olet sukulaisuussuhteissa ihan sekaisin..
Mitä sekavaa tuossa on? Isin puolen mummi ja äidin puolen ukki ovat joskus vuosia sitten olleet naimisissa keskenään. Ei siinä minusta mitään sekavaa ole eikä se ole noiden nuorten syytä tai vastuulla. Eivät he ole samaa perhettä tai sukua, eivät koskaan edes asuneet samassa taloudessa vaan vanhempien välinen suhde on katkennut jo ennen heidän syntymäänsä. Sen ymmärrän, jos saman uusioperheen lasten seurustelu tai vaikka adoptiolapsen seurustelu biologisen lapsen kanssa ällöttää, koska silloin lapset on kasvatettu sosiaalisessa mielessä sisaruksiksi, tässä ei ole kuitenkaan kyse siitä.
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on rupusakin elämä. On meidän, mun ja sun lapsia, eksiä ja nyksiä, triplaten muuta sukua. Sitä saa mitä tilaa eli sekavaa elämää ja vielä sekavampia suhteita.
Kuulun itse valkoroskatupusakkiin mutta olen naimisissa ensimmäisen seurustelukumppaninkanssa eikä perheidemme taustalla ole kovin monimutkaisia perhekuvioita. Tatuointeja ei löydy, emme tupakoi eikä alkoholiakaan kulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotas kun saavat parin vuoden päästä lapsia, niin sittenhän olet sukulaisuussuhteissa ihan sekaisin..
Mitä sekavaa tuossa on? Isin puolen mummi ja äidin puolen ukki ovat joskus vuosia sitten olleet naimisissa keskenään. Ei siinä minusta mitään sekavaa ole eikä se ole noiden nuorten syytä tai vastuulla. Eivät he ole samaa perhettä tai sukua, eivät koskaan edes asuneet samassa taloudessa vaan vanhempien välinen suhde on katkennut jo ennen heidän syntymäänsä. Sen ymmärrän, jos saman uusioperheen lasten seurustelu tai vaikka adoptiolapsen seurustelu biologisen lapsen kanssa ällöttää, koska silloin lapset on kasvatettu sosiaalisessa mielessä sisaruksiksi, tässä ei ole kuitenkaan kyse siitä.
Onhan se vähän hassu kuvio. Esim tuo isoveli olisi sitten lapselle sekä eno, että setä!
Teinin suhde vain lujittuu tällaisista "välit poikki välittömästi" -sekoiluista.
Antaisin asian vain olla. Omaakin elämäntyyliään voi miettiä. Lapsia sinne tänne ja sitten rupeaa moralisoimaan lasten vähän häiriintyneitä suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on rupusakin elämä. On meidän, mun ja sun lapsia, eksiä ja nyksiä, triplaten muuta sukua. Sitä saa mitä tilaa eli sekavaa elämää ja vielä sekavampia suhteita.
Kuulun itse valkoroskatupusakkiin mutta olen naimisissa ensimmäisen seurustelukumppaninkanssa eikä perheidemme taustalla ole kovin monimutkaisia perhekuvioita. Tatuointeja ei löydy, emme tupakoi eikä alkoholiakaan kulu.
Absolutismia on eniten alemmilla sosiaaliluokilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on rupusakin elämä. On meidän, mun ja sun lapsia, eksiä ja nyksiä, triplaten muuta sukua. Sitä saa mitä tilaa eli sekavaa elämää ja vielä sekavampia suhteita.
Kuulun itse valkoroskatupusakkiin mutta olen naimisissa ensimmäisen seurustelukumppaninkanssa eikä perheidemme taustalla ole kovin monimutkaisia perhekuvioita. Tatuointeja ei löydy, emme tupakoi eikä alkoholiakaan kulu.
Siis kuka sinä olet tässä kuviossa ja miten tämä liittyi mitenkään aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on rupusakin elämä. On meidän, mun ja sun lapsia, eksiä ja nyksiä, triplaten muuta sukua. Sitä saa mitä tilaa eli sekavaa elämää ja vielä sekavampia suhteita.
Kuulun itse valkoroskatupusakkiin mutta olen naimisissa ensimmäisen seurustelukumppaninkanssa eikä perheidemme taustalla ole kovin monimutkaisia perhekuvioita. Tatuointeja ei löydy, emme tupakoi eikä alkoholiakaan kulu.
Missä mielessä sitten kuulut "valkoroskarupusakkiin"?
Oletan, että tuo t-kirjain välissä oli lyöntivirhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne oli toisin päin, aloin seurustella isäni uuden vaimon pojan kanssa. Meille saarnattiin insestistä, hoettiin että eroatte kumminkin ja mitäs sitten, nuorempi sisaruspuoli vain hämmentyy jne. Tilanne 20 vuotta myöhemmin: onnellinen avioliitto ja kaksi lasta, "yhteiset vanhemmat" ovat eronneet ja niin huonoissa väleissä, etteivät suostu tulemaan samaan aikaan mm. lasten synttäreille.
Minkä ikäisiä olitte? Onhan se ihan eri asia, että onko tuossa tilanteessa lapset vielä kotona asuvia, omat huoneet mahdollisesti yms ja sitten "sisko" nukkuukin "veljen" huoneessa, samassa sängyssä. Tietenkään ei ole oikea sisko/veli, mutta tavallaan siinä asetelmassa. Tai sitten eri tilanne: aikuiset lapset, jotka eivät elä sitä samaa perhearkea, eivät tutustu toisiinsa saman katon alla.
Millä oikeudella uusperheen vanhemmat raahaavat lapselta kysymättä yhteiseen kotiin uuden kumppanin lastensa kanssa asumaan, ja vaativat että näitä aiemmin vieraita lapsia täytyy yhtäkkiä alkaa kohtelemaan ja ajattelemaan sisaruksina? Varsinkin jos lapset on jo teinejä, niin luonnollisempaa olisi suhtautua noihin uusiin lapsiin lähinnä kämppiksinä. Ja eri sukupuolta oleviin kämppiksiin nyt on varsin luonnollista ja tavallista ihastua.
Vierailija kirjoitti:
Teinin suhde vain lujittuu tällaisista "välit poikki välittömästi" -sekoiluista.
Antaisin asian vain olla. Omaakin elämäntyyliään voi miettiä. Lapsia sinne tänne ja sitten rupeaa moralisoimaan lasten vähän häiriintyneitä suhteita.
Niin hyvin sanottu, että pelkkä peukku ei riitä.
Juuri näin!
Mieti niin että jos olisitte vielä perhe. Asuisitte saman katon alla ja silloin lapset olisivat puolisisaruksia keskenään vaikkeivät verisisaruksia. Eikö se olisi outoa?
Kannattaa jutella lapsen kanssa ja miettiä yhdessä mikä on oikein. Kieltää ei ehkä kannata. Teinit saattavat vaikka lähteä karkuteille rakkauden tähden.
Tai puhua seurudtelukumppanista veljenä/siskona
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on rupusakin elämä. On meidän, mun ja sun lapsia, eksiä ja nyksiä, triplaten muuta sukua. Sitä saa mitä tilaa eli sekavaa elämää ja vielä sekavampia suhteita.
En ymmärrä tätä "rupusakki" ja roskakommentointia, näinhän voi elämässä ihan yleisesti käydä?
Ei noin vain käy. On oma tietoinen päätös ryhtyä uusperheelliseksi ja vetää myös muita, mahdollisesti vastentahtoisia, perheenjäseniä mukaan siihen soppaan.
Tällaista on rupusakin elämä. On meidän, mun ja sun lapsia, eksiä ja nyksiä, triplaten muuta sukua. Sitä saa mitä tilaa eli sekavaa elämää ja vielä sekavampia suhteita.