Miksi kumppanin löytäminen on niin vaikeaa?
Tulipa eilen oharit eräältä naisimmeseltä; jälleen uusi kappale huimaan deittailuhistoriaani. Alkoi kuulemma pelottaa ja sit blokkasi kaikki viestiyhteydet... Ja näin viikon hauskan ja aktiivisen viestittelyn jälkeen (lähinnä työkiireiden takia).
Tämmönen pienen piirin mies, joka ei ole edukseen yökerho/baari/festariympyröissa; eipä sillä että joisikaan.
Mistä tämmönen voi löytää mukavan perusfiksun omanikäisensä tai nuoremman naisen, jota ei ole henkisesti jo niin rikottu, että ei uskalla antaa tutustumismahdollisuutta?
Ainakin nettideittien ja tinderin puolelta havaittuja miinuksia
-en ole korkeakoulutettu (tai julkkis, mikä voisi kompensoida sen)
-en ole sosiaalinen, mikäli tarkoitetaan isoissa porukoissa hillumista
-tylsä, kun en juo tai polta, tai myöskään ole fitness/ vege/ tai muu ideologiafanaatikko
Mitä olisin oikealle naiselle, joka ennakkoluulottomuudessaan sietää omituisuuttani.
-uskollinen ja halukas ymmärtämään
-tavoitettavissa myös viikonloppuisin
Ja vähän ulkoisesta habituksesta: 183cm suurinpiirtein normaalipainoinen ja joku on joskus komeanakin pitänyt
Ja sori tää pitkä avautuminen. Mielipiteet ovat tervetulleita
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Lähde tosielämään ja hae ihmistä joka pitää samoista asioista kuin sinä, joka haluaa elämältä samoja asioita. Kuuntele toista äläkä keksi toiselle ominaisuuksia.
Siis jos joku ulkonäöllisesti viehättää sinua kuuntele silti sillä suurempi merkitys on yhteisillä pyrkimyksillä.
En tiedä luitko kuinka pitkälti mitä olen vastaillut. Kuitenkin refereroiden, olen introvertti, joille sosiaalinen kuhina aiheuttaa enemmän uupumusta kuin ilonaiheita ja todennäköisesti kaltaiseeni en törmäisi ainakaan sillä taktiikalla. Hyvä taktiikka, jos on sosiaalinen ja nauttii ihmisten keskellä olosta, mutta tuskin mulle erityisen toimiva.
Ap, mitä tavoitteita sinulla on elämässä? Haluatko kehittyä jossain asiassa? Mitä harrastat?
Uskoisin, että akateemisen koulutuksen puute ei yksin ole aito ongelma. Koulutetut naiset usein arvostavat, että miehellä on kunnianhimoa tai halua menestyä/kehittyä jossain. Tämä ei välttämättä tarkoita taloudellista menestystä vaan ylipäätään kiinnostusta elämää ja sitä ympäröivää maailmaa kohtaan. Kouluttautuminen on helppo tapa osoittaa, että jokin asia kiinnostaa niin paljon, että jaksaa monta vuotta elämästään pyöritellä teoreettisia papereita, vaikka koulutuksen jälkeinen työelämä käytännössä olisikin jotain aivan muuta kuin akateemisten teorioiden testaamista.
Sinulta koulutus puuttuu, joten pyri tuomaan esiin asioita, jotka sinua kiinnostavat ja mitkä motivoivat sinua elämässä eteenpäin. Näin teet itsestäsi kiinnostavan etkä ”liian tavallisen”.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä tavoitteita sinulla on elämässä? Haluatko kehittyä jossain asiassa? Mitä harrastat?
Uskoisin, että akateemisen koulutuksen puute ei yksin ole aito ongelma. Koulutetut naiset usein arvostavat, että miehellä on kunnianhimoa tai halua menestyä/kehittyä jossain. Tämä ei välttämättä tarkoita taloudellista menestystä vaan ylipäätään kiinnostusta elämää ja sitä ympäröivää maailmaa kohtaan. Kouluttautuminen on helppo tapa osoittaa, että jokin asia kiinnostaa niin paljon, että jaksaa monta vuotta elämästään pyöritellä teoreettisia papereita, vaikka koulutuksen jälkeinen työelämä käytännössä olisikin jotain aivan muuta kuin akateemisten teorioiden testaamista.
Sinulta koulutus puuttuu, joten pyri tuomaan esiin asioita, jotka sinua kiinnostavat ja mitkä motivoivat sinua elämässä eteenpäin. Näin teet itsestäsi kiinnostavan etkä ”liian tavallisen”.
Kiitoksia tämä on niitä rakentavia neuvoja joita kaipaankin.
Itse vierastan sanaa kunnianhimo, totuus ja tieto on intohimoni, kunnianhimo on monasti vastakkaisiin suuntiin vievä voima. Tehdä jotain siksi että muut huomaisivat, eikä siksi että näkee sen tarpeelliseksi ja itselleen oikeaksi. Totuuden määrittää toki jokainen itse.
Omien kokemusten pohjalta vain hyvinkin sujunut keskustelu on monasti tyssännyt tyystin, kun nainen on halunnut tietää koulutuksen; osa jopa suoraan toitottaa, että tapailee vain akateemisia/kirkeakoulutettuja.
Ehkäpä annan intohimottoman vaikutelman, kun en heittäydy järjettöminpien nielitekojen vietäväksi vaan tarkastelen mailmaa logiikan suodattimen läpi:/
Miksi vähättelet itteäsi? Opettele rakastamaan ja olemaan ylpeä itsestäsi niin kaikki elämässä sujuu paremmin. Tee mistä tykkäät, hanki kiinnostuksen kohteita jne.
Olen miettinyt samaa mutta tutkiessani treffipalstoja en saa niistä mitään irti. Kaikki miehet kuvaavat itsensä mukaviksi, hauskoiksi ja huumorintajuisiksi mutta kun se ei vaan riitä eikä kuvaa ihmisen oikeaa luonnetta. Kyllä "sen oikean" löytäminen on kuin lottovoitto ja olen usein ihmetellyt miten toisille löytyy niitä oikeita useampi kappale kun taas jotkut eivät löydä sitä millään. Olen 40 sinkkunainen ja todellakin toivoisin löytäväni jonkun mutta kun sitä vaan ei löydy. Kukaan ei ole kolahtanut,tuntunut ns. omalta jonka kanssa olisi helppo olla.
Tässä iässä alkaa jo onneksi nähdä ns. metsää puilta. Koulutusvaatimukset miesten suhteen olen unohtanut aikoja sitten, rapajuoppoa en halua.
Annan neuvon vaikka en tiedä miksi vaivautua.
Jos ihminen haluaa oikean suhteen.hän miettii miten toinen sopii hänen tulevaisuuden haaveisiinsa. Ei siis nykypäivään vaan tulevaisuuteen. Siksi ota selvää toisen haaveista. Jos pyrkimyksenne ja haaveenne tulevaisuuden suhteen ovst samat niin on paremmat mahdollisuudet onnistua.
Sitä voi olisuhteiden pakosta elää elämää joka ei ole aivan sellaista kuin haluaa.
Itselleni ainakin seuraa tarjonnut väärät ihmiset ihan siksi kun eit ole viitsineet edes tutustua ja kysyä mitään. Joku oletus lätkäisty vaan, nimenomaan oma fantasia.
Vierailija kirjoitti:
Annan neuvon vaikka en tiedä miksi vaivautua.
Jos ihminen haluaa oikean suhteen.hän miettii miten toinen sopii hänen tulevaisuuden haaveisiinsa. Ei siis nykypäivään vaan tulevaisuuteen. Siksi ota selvää toisen haaveista. Jos pyrkimyksenne ja haaveenne tulevaisuuden suhteen ovst samat niin on paremmat mahdollisuudet onnistua.Sitä voi olisuhteiden pakosta elää elämää joka ei ole aivan sellaista kuin haluaa.
Itselleni ainakin seuraa tarjonnut väärät ihmiset ihan siksi kun eit ole viitsineet edes tutustua ja kysyä mitään. Joku oletus lätkäisty vaan, nimenomaan oma fantasia.
Toivottavasti joku enemmän nykyhetkiorientoitunut saa tästä avun :) Mylle tulevan mietiskely ei ole uutta tai ihmeellistä; joskus jopa nykyhetken kustannuksella.
Kaupassa näin todella kauniin naisen. Ei meikannut ja pukeutui huonosti. Olemus oli sellainen, että melko varmasti ei huolehdi ulkonäöstään muutenkaan paljoa. Olin kavereiden kanssa enkä uskaltanut lähestyä. Olisi pitänyt. Ap, tartu hetkeen ja pidä pää ylhäällä.
En sitä tarkoita vaan koulutusta niihin ja se ettei minua kyseinen työ houkuta, ei kumppanin valinnan tarvitse olla valinnut samoin