Suomessa on nykyään hurja ero sukupuolten välillä: Naiset ovat kauniita ja menestyvät, miehet alkoholiin meneviä ja syrjäytyvät

Vierailija kirjoitti:

Tästä aloituksesta näkee selvästi, että tarkoituksena ei ole rakentava keskustelu, vaan miesten haukkuminen, joten en tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan. En hyväksy sukupuoleen perustuvaa syrjintää ollenkaan (tai suoranaisesta vihastakin voinee puhua?)

Miksihän miesten ongelmat esitetään aina miehistä itsestään johtuvina ja naisten ongelmat myös miehistä johtuvina? Aina kun voidaan yleistää joku ongelma koskemaan naissukupuolta, syylliseksi saadaan lopulta osoitettua mies.

Ihan saman olen muuten huomannut parisuhteissani.

Miehet, teidän pitää myös pitää puolianne ja mielellään rakentavalla tavalla. (Kukaan ei jaksa öyhöttäjää, oli se sitten feministi tai sovinisti.)

Monesti mies vetäytyy, ei keskustele ongelmista tai nosta omia tarpeitaan esiin ja naisesta tuntuu, että hän yksin vetää suhdetta ja lopulta väsyessään jättää miehen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkisin tässä olevan monia syitä taustalla. Teollisuuden ja rakennusalan työpaikkojen väheneminen syrjäyttää erityisesti miehiä. Palvelu- ja hoiva-alan töitä sen sijaan on aina tarjolla, ja naiset hakeutuvat näille aloille miehiä herkemmin. Lisäksi aiemmin, kun oli vahva sosiaalinen paine avioitua ja taloudellisestikin tämä oli monesti välttämätöntä, löytyi sosiaalisesti rajoittuneille ja muutenkin toistaitoisille miehille puoliso. Nykyään varsinkin maaseudulla ja köyhissä lähiöissä on valtavasti "peräkammarin poikia", joita naiset eivät huoli suhteeseen, koska eivät hyödy tällaisesta suhteesta nykymaailmassa mitään. Suunta on mielestäni ihan oikein - ei ole naisten tehtävä "pelastaa" miehiä. Näkisin myös, että kaikki miehet eivät pärjää modernissa maailmassa naisten tavoin. Sellaiset asiat kuin vuorovaikutustaidot, parisuhdetaidot, hygienia ja päihteiden kohtuukäyttö tuottavat vaikeuksia huomattavasti suuremmalle osalle miehistä kuin naisista. Yhteenvetona siis, että miehen rooli ja miehiin kohdistuvat odotukset eivät ole pysyneet mukana yhteiskunnan muutoksissa.

Asenteet eivät ole tasa-arvoisia nykyään. Miehille ei suunnata koskaan mitään "hei, mies -olet arvokas/tärkeä/pidä huolta itsestäsi/vaadi sitä ja tätä ja tuotakin itsellesi, ei sinun tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat" -kampanjoita. Päinvastoin: täälläkin isketään aina sillä, että miehen arvon määrittää se, saako se naista. Mies, joka on sinkku, nähdään jotenkin viallisena ja lyödään alas entistä lujemmin.

Ja lisäksi miehen pitää todistaa olevansa jotain (harteikas, ei-pullaposkinen, työelämässä), naiselle riittää että on nainen koska pillu ja naisen saaminen nähdään lähes palkintona miehelle.  Tämä toimi joskus vuonna x kun oli pakko lisääntyä ja siihen riitti pari miestä ja sata naista. Nykyään ei edes haluta lisääntyä, mutta silti miesten pitäisi todistella alfa-laatuaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkisin tässä olevan monia syitä taustalla. Teollisuuden ja rakennusalan työpaikkojen väheneminen syrjäyttää erityisesti miehiä. Palvelu- ja hoiva-alan töitä sen sijaan on aina tarjolla, ja naiset hakeutuvat näille aloille miehiä herkemmin. Lisäksi aiemmin, kun oli vahva sosiaalinen paine avioitua ja taloudellisestikin tämä oli monesti välttämätöntä, löytyi sosiaalisesti rajoittuneille ja muutenkin toistaitoisille miehille puoliso. Nykyään varsinkin maaseudulla ja köyhissä lähiöissä on valtavasti "peräkammarin poikia", joita naiset eivät huoli suhteeseen, koska eivät hyödy tällaisesta suhteesta nykymaailmassa mitään. Suunta on mielestäni ihan oikein - ei ole naisten tehtävä "pelastaa" miehiä. Näkisin myös, että kaikki miehet eivät pärjää modernissa maailmassa naisten tavoin. Sellaiset asiat kuin vuorovaikutustaidot, parisuhdetaidot, hygienia ja päihteiden kohtuukäyttö tuottavat vaikeuksia huomattavasti suuremmalle osalle miehistä kuin naisista. Yhteenvetona siis, että miehen rooli ja miehiin kohdistuvat odotukset eivät ole pysyneet mukana yhteiskunnan muutoksissa.

Asenteet eivät ole tasa-arvoisia nykyään. Miehille ei suunnata koskaan mitään "hei, mies -olet arvokas/tärkeä/pidä huolta itsestäsi/vaadi sitä ja tätä ja tuotakin itsellesi, ei sinun tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat" -kampanjoita. Päinvastoin: täälläkin isketään aina sillä, että miehen arvon määrittää se, saako se naista. Mies, joka on sinkku, nähdään jotenkin viallisena ja lyödään alas entistä lujemmin.

Olen ensimmäisen kommentin kirjoittaja. Olen pääasiassa samaa mieltä, mutta mielestäni asiaan on nyt havahduttu. Lehdissä aiheesta kirjoitetaan paljon, ja on monia nimenomaan poikien ja miesten syrjäytymisen ehkäisyyn pyrkiviä kampanjoita ja projekteja. Myös koulumaailmassa on huomattu poikien oppimistulosten raju heikkeneminen. Mielenkiintoista kyllä, tästä syytetään koululaitosta, joka muka suosii tyttöjä. Tässä unohdetaan, että koululaitos on aikanaan luotu nimenomaan poikien tarpeiden pohjalta, ja siitä, millaista opiskelu on ollut vaikka 70-luvulla peruskoulun alkuaikoina, kansakoulusta puhumattakaan, on menty valtavasti toiminnallisempaan suuntaan. Koulun sijaan kääntäisin katseet koteihin, joissa aika usein ollaan jostain syystä kädettömiä esimerkiksi pelimaailmaan uppoutuvien poikien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkisin tässä olevan monia syitä taustalla. Teollisuuden ja rakennusalan työpaikkojen väheneminen syrjäyttää erityisesti miehiä. Palvelu- ja hoiva-alan töitä sen sijaan on aina tarjolla, ja naiset hakeutuvat näille aloille miehiä herkemmin. Lisäksi aiemmin, kun oli vahva sosiaalinen paine avioitua ja taloudellisestikin tämä oli monesti välttämätöntä, löytyi sosiaalisesti rajoittuneille ja muutenkin toistaitoisille miehille puoliso. Nykyään varsinkin maaseudulla ja köyhissä lähiöissä on valtavasti "peräkammarin poikia", joita naiset eivät huoli suhteeseen, koska eivät hyödy tällaisesta suhteesta nykymaailmassa mitään. Suunta on mielestäni ihan oikein - ei ole naisten tehtävä "pelastaa" miehiä. Näkisin myös, että kaikki miehet eivät pärjää modernissa maailmassa naisten tavoin. Sellaiset asiat kuin vuorovaikutustaidot, parisuhdetaidot, hygienia ja päihteiden kohtuukäyttö tuottavat vaikeuksia huomattavasti suuremmalle osalle miehistä kuin naisista. Yhteenvetona siis, että miehen rooli ja miehiin kohdistuvat odotukset eivät ole pysyneet mukana yhteiskunnan muutoksissa.

Asenteet eivät ole tasa-arvoisia nykyään. Miehille ei suunnata koskaan mitään "hei, mies -olet arvokas/tärkeä/pidä huolta itsestäsi/vaadi sitä ja tätä ja tuotakin itsellesi, ei sinun tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat" -kampanjoita. Päinvastoin: täälläkin isketään aina sillä, että miehen arvon määrittää se, saako se naista. Mies, joka on sinkku, nähdään jotenkin viallisena ja lyödään alas entistä lujemmin.

Ja lisäksi miehen pitää todistaa olevansa jotain (harteikas, ei-pullaposkinen, työelämässä), naiselle riittää että on nainen koska pillu ja naisen saaminen nähdään lähes palkintona miehelle.  Tämä toimi joskus vuonna x kun oli pakko lisääntyä ja siihen riitti pari miestä ja sata naista. Nykyään ei edes haluta lisääntyä, mutta silti miesten pitäisi todistella alfa-laatuaan.

Ihan yhtä lailla keskivertomies haluaa sopuisan ja naisellisen, hellän ja ihanan naisen. Ei ne koodaukset ole mihinkään kadonneet. Koska ihmiset eivät enää vastaa sukupuolensa stereotypioita, kannatan itse sellaista "paraskaveri" parisuhdetta, jossa onnistutaan samalla saavuttamaan myös seksuaalinen jännite ja ylläpitämään se. 

Vierailija kirjoitti:

Jaa a. Omien kokemuksieni mukaan tuo nykymallinen korkeakoulusysteemi ei vain yksinkertaisesti sovi isolle osalle nykyaikaisista miehistä. Miehet kaipaavat auktoriteetteja ja suoritustoimintaa, kun taas opintoahjot menevät vain päiväpäivältä enemmän omaohjautuvaksi "kivaksi puuhasteluksi" jossa ei opi mitään mitä ei voisi itse oma-aloitteisesti kaivaa netistä tarpeen tullen.

Sitten masennutaan kun omat numerot ei riitä mihinkään ja naisille kelpaa deittalla vain ylöspäin.

Ei oikeastaan. Paljon masentavampaa on se, että nainen valitsee mua paperilla huonomman vaihtoehdon tai työpaikka menee jollekin huonompia numeroita saaneelle verkostoitujalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet juovat itsensä pois markkinoilta kun oikea osoite olisi terapia ja eheytyminen hyväksi kumppaniksi.

Ehdotatko naiselle "eheytymistä hyväksi kumppaniksi"? :D

Totuus on se, et molemmilla sukupuolilla on töitä tehtävänä vielä ja tämä vihanpito ja jatkuva kilpailu ei edesauta mitään

Naiset hakeutuvat terapiaan ihan omin avuin eheytymään, mutta toki ehdotan jos joku ei itse ymmärrä sitä ajatella.

Aika hyvin naiset on kirineet alkonkäytössä. Nuorissa tytöt dokaavat jo poikia enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Miehet, teidän pitää myös pitää puolianne ja mielellään rakentavalla tavalla. (Kukaan ei jaksa öyhöttäjää, oli se sitten feministi tai sovinisti.)

Monesti mies vetäytyy, ei keskustele ongelmista tai nosta omia tarpeitaan esiin ja naisesta tuntuu, että hän yksin vetää suhdetta ja lopulta väsyessään jättää miehen. 

Tiedätkö mistä se johtuu? Nainen ei kuuntele eikä arvosta miehen mielipiteitä. Pitemmän päälle se aiheuttaa sen, että mies ei enää vaivaudu aukasemaan suutaan. Jotkut miehet sitten tarttuu viinapulloon, toisen kirveeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkisin tässä olevan monia syitä taustalla. Teollisuuden ja rakennusalan työpaikkojen väheneminen syrjäyttää erityisesti miehiä. Palvelu- ja hoiva-alan töitä sen sijaan on aina tarjolla, ja naiset hakeutuvat näille aloille miehiä herkemmin. Lisäksi aiemmin, kun oli vahva sosiaalinen paine avioitua ja taloudellisestikin tämä oli monesti välttämätöntä, löytyi sosiaalisesti rajoittuneille ja muutenkin toistaitoisille miehille puoliso. Nykyään varsinkin maaseudulla ja köyhissä lähiöissä on valtavasti "peräkammarin poikia", joita naiset eivät huoli suhteeseen, koska eivät hyödy tällaisesta suhteesta nykymaailmassa mitään. Suunta on mielestäni ihan oikein - ei ole naisten tehtävä "pelastaa" miehiä. Näkisin myös, että kaikki miehet eivät pärjää modernissa maailmassa naisten tavoin. Sellaiset asiat kuin vuorovaikutustaidot, parisuhdetaidot, hygienia ja päihteiden kohtuukäyttö tuottavat vaikeuksia huomattavasti suuremmalle osalle miehistä kuin naisista. Yhteenvetona siis, että miehen rooli ja miehiin kohdistuvat odotukset eivät ole pysyneet mukana yhteiskunnan muutoksissa.

Asenteet eivät ole tasa-arvoisia nykyään. Miehille ei suunnata koskaan mitään "hei, mies -olet arvokas/tärkeä/pidä huolta itsestäsi/vaadi sitä ja tätä ja tuotakin itsellesi, ei sinun tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat" -kampanjoita. Päinvastoin: täälläkin isketään aina sillä, että miehen arvon määrittää se, saako se naista. Mies, joka on sinkku, nähdään jotenkin viallisena ja lyödään alas entistä lujemmin.

Ja lisäksi miehen pitää todistaa olevansa jotain (harteikas, ei-pullaposkinen, työelämässä), naiselle riittää että on nainen koska pillu ja naisen saaminen nähdään lähes palkintona miehelle.  Tämä toimi joskus vuonna x kun oli pakko lisääntyä ja siihen riitti pari miestä ja sata naista. Nykyään ei edes haluta lisääntyä, mutta silti miesten pitäisi todistella alfa-laatuaan.

Ihan yhtä lailla keskivertomies haluaa sopuisan ja naisellisen, hellän ja ihanan naisen. Ei ne koodaukset ole mihinkään kadonneet. Koska ihmiset eivät enää vastaa sukupuolensa stereotypioita, kannatan itse sellaista "paraskaveri" parisuhdetta, jossa onnistutaan samalla saavuttamaan myös seksuaalinen jännite ja ylläpitämään se. 

Ihanne ei ole muuttunut mihinkään, mutta aina miehet ovat olleet normaaliin enemmän tyytyväisiä. Naiset haluavat pariutua ylöspäin ja jos eivät sitä saa niin tyytyvät ehkä saamaan lapsen vilpillä/keinohedelmöityksestä ja nykyinen yhteiskunta tukee tätä mallia. Miehet käyvät työssä ja maksavat suurimman osan veroista jotta naiset voivat elää kuten unelmoivat.

Mutta miksi nuo upeat, kauniit, menestyvät ja korkealle koulutetut naiset edelleen itkevät syrjäytyneiden miesreppanoiden heille asettamaa lasikattoa ja naisen euroa, joka on vain 80 senttiä miehen (palkka)eurosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkisin tässä olevan monia syitä taustalla. Teollisuuden ja rakennusalan työpaikkojen väheneminen syrjäyttää erityisesti miehiä. Palvelu- ja hoiva-alan töitä sen sijaan on aina tarjolla, ja naiset hakeutuvat näille aloille miehiä herkemmin. Lisäksi aiemmin, kun oli vahva sosiaalinen paine avioitua ja taloudellisestikin tämä oli monesti välttämätöntä, löytyi sosiaalisesti rajoittuneille ja muutenkin toistaitoisille miehille puoliso. Nykyään varsinkin maaseudulla ja köyhissä lähiöissä on valtavasti "peräkammarin poikia", joita naiset eivät huoli suhteeseen, koska eivät hyödy tällaisesta suhteesta nykymaailmassa mitään. Suunta on mielestäni ihan oikein - ei ole naisten tehtävä "pelastaa" miehiä. Näkisin myös, että kaikki miehet eivät pärjää modernissa maailmassa naisten tavoin. Sellaiset asiat kuin vuorovaikutustaidot, parisuhdetaidot, hygienia ja päihteiden kohtuukäyttö tuottavat vaikeuksia huomattavasti suuremmalle osalle miehistä kuin naisista. Yhteenvetona siis, että miehen rooli ja miehiin kohdistuvat odotukset eivät ole pysyneet mukana yhteiskunnan muutoksissa.

Asenteet eivät ole tasa-arvoisia nykyään. Miehille ei suunnata koskaan mitään "hei, mies -olet arvokas/tärkeä/pidä huolta itsestäsi/vaadi sitä ja tätä ja tuotakin itsellesi, ei sinun tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat" -kampanjoita. Päinvastoin: täälläkin isketään aina sillä, että miehen arvon määrittää se, saako se naista. Mies, joka on sinkku, nähdään jotenkin viallisena ja lyödään alas entistä lujemmin.

Olen ensimmäisen kommentin kirjoittaja. Olen pääasiassa samaa mieltä, mutta mielestäni asiaan on nyt havahduttu. Lehdissä aiheesta kirjoitetaan paljon, ja on monia nimenomaan poikien ja miesten syrjäytymisen ehkäisyyn pyrkiviä kampanjoita ja projekteja. Myös koulumaailmassa on huomattu poikien oppimistulosten raju heikkeneminen. Mielenkiintoista kyllä, tästä syytetään koululaitosta, joka muka suosii tyttöjä. Tässä unohdetaan, että koululaitos on aikanaan luotu nimenomaan poikien tarpeiden pohjalta, ja siitä, millaista opiskelu on ollut vaikka 70-luvulla peruskoulun alkuaikoina, kansakoulusta puhumattakaan, on menty valtavasti toiminnallisempaan suuntaan. Koulun sijaan kääntäisin katseet koteihin, joissa aika usein ollaan jostain syystä kädettömiä esimerkiksi pelimaailmaan uppoutuvien poikien kanssa.

Kyllä se on ihan tieteellisesti tutkittu, että koulu on enemmän tyttöjä suosiva. Ja luuletko todella, että vain pojat ovat naama kiinni ruudussa? :D

M42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet, teidän pitää myös pitää puolianne ja mielellään rakentavalla tavalla. (Kukaan ei jaksa öyhöttäjää, oli se sitten feministi tai sovinisti.)

Monesti mies vetäytyy, ei keskustele ongelmista tai nosta omia tarpeitaan esiin ja naisesta tuntuu, että hän yksin vetää suhdetta ja lopulta väsyessään jättää miehen. 

Tiedätkö mistä se johtuu? Nainen ei kuuntele eikä arvosta miehen mielipiteitä. Pitemmän päälle se aiheuttaa sen, että mies ei enää vaivaudu aukasemaan suutaan. Jotkut miehet sitten tarttuu viinapulloon, toisen kirveeseen.

Meillä on juuri ollut kriisi ja tätäkin asiaa on puitu ja avattu. Samat kliseet ja ongelmat meilläkin kuin "kaikilla". Oli pakko avata silmiä ja yrittää kasvaa, molempien. 

Naisen on vaikea luottaa mieheen ja kuunnella tämän neuvoja ja näkemyksiä, jos ne heitetään jostain norsunluutornista tai toista osapuolta kuuntelematta. Minä ainakin janoan ja kaipaan kuulla miehen näkemyksiä ja toiveita. Arvostan ja kunnoitan häntä, hän on osaava ja muutkin kuin minä pidän hänestä. Hän ei kuitenkaan ole osannut kommunioida sillä tavalla minun suuntaani, että osaisin ottaa hänen neuvonsa todesta. Hän on sitten vetäytynyt. Nyt saimme selvitettyä asioita ja selvisi hänelle itselleenkin, ettei hän ole ymmärtänyt minua. Nyt kun minusta tuntuu, että hän viimein ymmärtää, voin ottaa hänen neuvonsa ja näkemyksensä tosissaan, koska tiedän hänen haluavan minulle vain hyvää ja että hänellä on oikeanlainen näkemys taustoista.

Totesimme myös, ettemme kumpikaan lähtökohtaisesti halua muuttaa toisiamme vaan rakastamme toisiamme juuri sellaisina kuin olemme - erilaisina kuin itse. Meidän täytyy vain oppia tavat tulla keskenämme toimeen silloin, kun kommunikaatio alkaa mennä metsään. 

no kyllä naisissakin on monia naisia joiden ympäri ei edes lauri markkasen kädet ylety. Lisäksi tuskin ne vittua huutavat koulupinnaritytöt saa kovinkaan hyviä numeroita :D

Monta vuotta Suomen ulkopuolella asuneena täytyy todeta, että verrattaessa suomalaisten naisten kauneutta muihin kuin länsinaapureihinsa, ei voi ainakaan väittää suomalaisen naisen olevan kaunis. Lisäksi porkkanan väriset polkkatukat ja tatuoinnit ovat hyvin luotaan työntäviä. Myös asenne parisuhteessa on aika vaikea, helpompi valita vaimoke Suomen ulkopuolelta. Saa varmasti naisellisen naisen.

Suomalaiset miehet ovat joko luusereita tai hipstereitä (aka. muodin perässä hätääntyneesti juokseva kuohittu nobody.) Tai savolaisia lätkäfaneja ("vittu perkele saatana, tulta munille") Huoh..

Osa miehistä opiskelee ja menestyy kuten ennenkin. He ovat asiantuntijoina tai johtotehtävissä virkamiehinä tai yritys- ja liike-elämässä. He huolehtivat muiden asioiden ohella kunnostaan ja jotkut heistä jopa pukeutuvatkin hyvin. Et ehkä näe heitä tavallisessa arjessa.

Vierailija kirjoitti:

M42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet, teidän pitää myös pitää puolianne ja mielellään rakentavalla tavalla. (Kukaan ei jaksa öyhöttäjää, oli se sitten feministi tai sovinisti.)

Monesti mies vetäytyy, ei keskustele ongelmista tai nosta omia tarpeitaan esiin ja naisesta tuntuu, että hän yksin vetää suhdetta ja lopulta väsyessään jättää miehen. 

Tiedätkö mistä se johtuu? Nainen ei kuuntele eikä arvosta miehen mielipiteitä. Pitemmän päälle se aiheuttaa sen, että mies ei enää vaivaudu aukasemaan suutaan. Jotkut miehet sitten tarttuu viinapulloon, toisen kirveeseen.

Nyt saimme selvitettyä asioita ja selvisi hänelle itselleenkin, ettei hän ole ymmärtänyt minua. Nyt kun minusta tuntuu, että hän viimein ymmärtää, voin ottaa hänen neuvonsa ja näkemyksensä tosissaan, koska tiedän hänen haluavan minulle vain hyvää ja että hänellä on oikeanlainen näkemys taustoista.

Eli miehen piti ensin muuttua, sitten vasta annoit periksi. Kertoo kaiken tästä "kommunikaatiosta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkisin tässä olevan monia syitä taustalla. Teollisuuden ja rakennusalan työpaikkojen väheneminen syrjäyttää erityisesti miehiä. Palvelu- ja hoiva-alan töitä sen sijaan on aina tarjolla, ja naiset hakeutuvat näille aloille miehiä herkemmin. Lisäksi aiemmin, kun oli vahva sosiaalinen paine avioitua ja taloudellisestikin tämä oli monesti välttämätöntä, löytyi sosiaalisesti rajoittuneille ja muutenkin toistaitoisille miehille puoliso. Nykyään varsinkin maaseudulla ja köyhissä lähiöissä on valtavasti "peräkammarin poikia", joita naiset eivät huoli suhteeseen, koska eivät hyödy tällaisesta suhteesta nykymaailmassa mitään. Suunta on mielestäni ihan oikein - ei ole naisten tehtävä "pelastaa" miehiä. Näkisin myös, että kaikki miehet eivät pärjää modernissa maailmassa naisten tavoin. Sellaiset asiat kuin vuorovaikutustaidot, parisuhdetaidot, hygienia ja päihteiden kohtuukäyttö tuottavat vaikeuksia huomattavasti suuremmalle osalle miehistä kuin naisista. Yhteenvetona siis, että miehen rooli ja miehiin kohdistuvat odotukset eivät ole pysyneet mukana yhteiskunnan muutoksissa.

Asenteet eivät ole tasa-arvoisia nykyään. Miehille ei suunnata koskaan mitään "hei, mies -olet arvokas/tärkeä/pidä huolta itsestäsi/vaadi sitä ja tätä ja tuotakin itsellesi, ei sinun tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat" -kampanjoita. Päinvastoin: täälläkin isketään aina sillä, että miehen arvon määrittää se, saako se naista. Mies, joka on sinkku, nähdään jotenkin viallisena ja lyödään alas entistä lujemmin.

Olen ensimmäisen kommentin kirjoittaja. Olen pääasiassa samaa mieltä, mutta mielestäni asiaan on nyt havahduttu. Lehdissä aiheesta kirjoitetaan paljon, ja on monia nimenomaan poikien ja miesten syrjäytymisen ehkäisyyn pyrkiviä kampanjoita ja projekteja. Myös koulumaailmassa on huomattu poikien oppimistulosten raju heikkeneminen. Mielenkiintoista kyllä, tästä syytetään koululaitosta, joka muka suosii tyttöjä. Tässä unohdetaan, että koululaitos on aikanaan luotu nimenomaan poikien tarpeiden pohjalta, ja siitä, millaista opiskelu on ollut vaikka 70-luvulla peruskoulun alkuaikoina, kansakoulusta puhumattakaan, on menty valtavasti toiminnallisempaan suuntaan. Koulun sijaan kääntäisin katseet koteihin, joissa aika usein ollaan jostain syystä kädettömiä esimerkiksi pelimaailmaan uppoutuvien poikien kanssa.

Se, että "lehdissä kirjoitetaan paljon" ei vielä kerro mitään. Kyse on siitä näkökulmasta: "mikä meidän poikia/miehiä vaivaa" versus "pojat, teilläkin on samat oikeudet kuin tytöillä, te olette yhtä tärkeitä, vaikka kuka sanois mitä"

Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä oli mustaakseni vuonna 2016 29,1 vuotta. Koska on tavallista, että äiti on isää hieman nuorempi, on aika selvää, että alle kolmekymppisillä miehillä ei kauheasti ole lapsia. Ei ne miltei kolmekymppiset naiset tee lapsia alle kaksvitosten miesten kanssa. 

Ja miksi sitten lapsia hankitaan aiempaa myöhemmin? No ihan koska kaikki muukin tapahtuu nykyisin myöhemmin. Ennenkuin on opiskelut suoritettu ja saatu jalkaa sen verran työelämään, että voi lastenhankintaa edes harkita,  ollaan kolmekymppisiä. Aiemmin lukio suoritettiin  yleensä kolmessa vuodessa ja kun opistotason tutkintoja ei ollut vielä muutettu ammattikorkeakoulututkinnoiksi, opiskeluajat opistoissa olivat lyhyempiä. Esim sairaanhoitajaksi vaadittiin 3 vuotta lukiossa ja 2,5 vuotta sairaanhoito-opistossa. Peruskoulun jälkeen siis yhteensä 5,5 vuotta opintoja ja - tattadaa - sulla oli sairaanhoitajan tutkinto taskussa. Vaan eipä onnistu enää noin lyhyessä ajassa.

Kun sitten opiskeluajat ovat pidentyneet, mutta se ei näy tietyillä aloilla mitenkään palkassa, kiinnostus aloja kohtaan vähenee. Mennään sitten yliopistoihin tai opiskellaan jotain sellaista alaa, jossa työelämään päästäkseen pitää olla joustava mm työaikojen suhteen. Kun omat lapseni olivat pieniä, päiväkodit olivat olemassa sitä varten, että vanhemmat pystyivät käymään töissä. Ei sen vuoksi, että lapsi sosiaalistuisi, oppisi ryhmätaitoja, saisi laadukasta varhaiskasvatusta, lapsen kehityksen poikkeamat tai lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhteiden ongelmat havaittaisiin ajoissa jne vaan siksi, ettei niitä hemmetin teletappeja voinut jättää kotiinkaan yksin. Jos työpäivän pituus oli 8 tuntia ja työmatka tunnin suuntaansa, lapsen tarhapäivän pituus oli 10 tuntia. Ja se oli ihan normaalia eikä suinkaan mikään kauhistelun aihe. Nykyisin ei taida päiväkodit juuri tuota pidempään olla aukikaan, joten mitenkäs urasi alussa jäät ylitöihin, jos päiväkoti menee kiinni? Kun ei ne isienkään työt aina ole sellaisia, että pääsevät hakemaan lapsensa klo 17 mennessä.

No se siitä lapsiasiasta. Nuoret miehet "syrjäytyvät" osittain siksi, ettei yhteiskunta tarjoa heille mitään mielenkiintoista. Laitoin lainausmerkit, koska osa heistä on täysin vapaaehtoisesti ja omasta halustaan poissa yhteiskunnan oravanpyörästä. Eivät siis mitenkään kärsi tilanteesta vaan saattavat olla hyvinkin tyytyväisiä elämäänsä. Ei vaimoa, ei lapsia, ei anoppia, ei asuntolainaa, ei herätyskeloa, ei mulkeroa pomoa, ei jatkuvaa yt-neuvottelujen pelkoa.....elämähän voi olla paljon huolettomampaa. Rahaakin menee ällistyttävän vähän, kun sisustukseksi riittää sänky, tietokonepöytä ja hyvä pelituoli. Kunhan kone toimii ja nettiyhteys pelaa, niin eipä nuo Saarioisten äitien sapuskat  tee kovin suurta lovea budjettiin. Ja webbikameran voi pitää kiinni, niin ei tarvitse joka päivä pestä hiuksia ja ajaa partaansa. Jos ollaan huolissaan nuorten miesten syrjäytymisestä, ihan ensimmäiseksi pitäisi miettiä, miten nämä miehet saataisiin houkuteltua juoksemaan kieli vyön alla yhteiskunnan stressaavassa oravanpyörässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet, teidän pitää myös pitää puolianne ja mielellään rakentavalla tavalla. (Kukaan ei jaksa öyhöttäjää, oli se sitten feministi tai sovinisti.)

Monesti mies vetäytyy, ei keskustele ongelmista tai nosta omia tarpeitaan esiin ja naisesta tuntuu, että hän yksin vetää suhdetta ja lopulta väsyessään jättää miehen. 

Tiedätkö mistä se johtuu? Nainen ei kuuntele eikä arvosta miehen mielipiteitä. Pitemmän päälle se aiheuttaa sen, että mies ei enää vaivaudu aukasemaan suutaan. Jotkut miehet sitten tarttuu viinapulloon, toisen kirveeseen.

Nyt saimme selvitettyä asioita ja selvisi hänelle itselleenkin, ettei hän ole ymmärtänyt minua. Nyt kun minusta tuntuu, että hän viimein ymmärtää, voin ottaa hänen neuvonsa ja näkemyksensä tosissaan, koska tiedän hänen haluavan minulle vain hyvää ja että hänellä on oikeanlainen näkemys taustoista.

Eli miehen piti ensin muuttua, sitten vasta annoit periksi. Kertoo kaiken tästä "kommunikaatiosta".

Onko se muuttumista, että avaa vastaanottimensa sen verran, että ymmärtää toista? Kyllä siinä kriisissä mentiin todella vahvasti omallakin epämukavuusalueella ja minäkin olen saanut kasvaa ja muuttua ja haluankin sitä. Eihän kukaan halua ottaa neuvoja epäpätevältä/vasurilla tekevältä konsultiltakaan vaan konsultin pitää ensin perehtyä yritykseen sekä toimialaan.