Lue keskustelun säännöt.
Mitä harrastusta et antaisi lapsesi aloittaa? Miksi?
05.07.2018 |
Kysymys olikin jo otsikossa, joten eipä lisättävää.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöni oli voimistelukoulussa, ja kun hän oli n. 5-vuotias, häntä pyydettiin kilparyhmään. En päästänyt. Vuotta myöhemmin sama juttu, mutta silloin hän ei halunnut itsekään. Hän jatkoi siis harrastevoimistelukoulussa jonkin aikaa.
Nyt kaverit meni cheerleadingiin, mustamaalasin lajin, eli ei mennyt sinne. Ei kyllä ollut itsekään kovin innostunut. Kilpailee yu:ssa.
En itse kauheasti arvosta cheerleadingia, ja tuossa voimistelussa en tykännyt venäläisistä valmentajista ja homman rankkuudesta. Kilparyhmä olisi harjoitellut 8 h viikossa, tyttö siis tuolloin 5-6-vuotias. Pelkään voimisteluharrastukseen liittyviä syömishäiriöitä ym. juttuja.
Pojalta olen kieltänyt jääkiekon suuren loukkaantumisvaaran vuoksi. Pelaa futista.
Hyi, oletpa inhottava, kun olet estänyt ilmeisen lahjakkaan lapsen voimisteluharrastuksen! Oma lapseni on kilparyhmässä ja on löytänyt sieltä bestikset. Lisäksi lajissa treenantuu keho monipuolisesti. Sääliksi käy tyttösi.😢
Ottamatta kantaa tuohon alkuperäiseen syyhyn kieltää, niin kilpavoimistelu ei ole pelkästään tervettä. Treenimäärästä johtuen voimistelijoilla tuntuu tulevan rasitusvammoja erityisesti kasvuajan kovasta treenaamisesta johtuen.
Tietyn ikäisissä on severin tautia (kantapään kipu, joka on onneksi vaaraton), huomaa erityisesti kantapehmikkeitä käyttävien määrä. Lisäksi on polvivaivoja, joko hyppääjän polvea tai oschoodia (en ikinä muista miten kirjoitetaan, mutta nämä ovatkin jo sitten astetta vaativampia ja saattaa tarkoittaa taukoa). Lisäksi on paljon rasitusmurtumia selässä, mutta näistä ei puhuta (ja tämä on sitten jo vakava vamma, joista suurin osa onneksi tuntuu palautuvan liikuntakiellolla ja levolla aikanaan). Lisäksi on penikkatautia (lihaskalvot jaloissa vaivaavat). Tuossa ne yleisimmät, joita löytyy lähes kaikista kilparyhmistä joiltain ja ovat ikä/kasvuriippuvaisia. Näiden lisäksi löytyy myös yhtä sun toista harvinaisempaa vaivaa.
Oma lukunsa on sitten loukkaantumiset, jotka lisääntyvät liikkeiden vaikeutuessa. Kun tehdään vauhdilla tuplavoltteja ja kierteitä, niin erityisesti jalat on kovilla. Nilkkavammojen lisäksi tuntuu tulevan polvivammoja, jotka voivat olla pahojakin. Isommissa kisoissa tuntuu paikalla olevan aina joku sauvoilla liikkuva. Ja joskus kisoissa näkyy loukkaantumisia.
Pidemmän päälle suurella treenimäärällä saa ongelmia aikaiseksi (yhden käyttämämme urheilulääkärin mukaan rasitusvammoja alkaa tulla kun viikkotreenimäärä on yli 15h, joka on ilmeisesti tietty ’vedenjakaja’). Lajissa on kuitenkin kovaa iskutusta ja erityisesti taivutuksia, jotka rasittaa selkää. Tällöin palautuminen ja kehonhuolto, sekä yksilöllinen harjoittelutason määrittely ovat avainasemassa. Valitettavan usein nämä vaan eivät ole seurojen parasta osaamista. Apua haetaan sitten hierojilta, fysioterapeuteilta ja osteopaateilta, sekä niiltä urheilulääkäreiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään, minkä vuoksi viikonloppuisinkin pitäisi herätä harjoituksiin kukonlaulun aikaan.
Mä en myöskään ymmärrä cheerleadingiä. Tytöt hurraa vieressä kun pojat pelaa? En vähättele sitä mitä taitoja lajissa tarvitaan, vaan juuri tuo asetelma tökkii pahasti. Sen lisäksi ulkonäköpaineet on varmasti kovat.
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaisin mennä väittämään, että motocross on riskialttiudeltaan ihan siellä kärjessä. Tiedän, koska olen tosiaan nyt sen viisi vuotta ajanut. Rahaa lajiin saa myös uppoamaan ihan riittävästi, jos alkaa panostamaan, kilpailemaan, yms. Ajaminen on minulle kuitenkin niin mieluisaa, että en vaihtaisi mihinkään. Itselle ei ole vielä mitään pahempia sattunut, pari lievää aivotärähdystä ja polvilumpio käynyt sijoiltaan, mutta tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat olleet välillä todella huonossa kunnossa. Ymmärrän siis, jos ihmiset ovat lajia vastaan.
Samaa mieltä. Meillä perheessä 13-vuotias mx-harrastaja.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään, minkä vuoksi viikonloppuisinkin pitäisi herätä harjoituksiin kukonlaulun aikaan.
Mä en myöskään ymmärrä cheerleadingiä. Tytöt hurraa vieressä kun pojat pelaa? En vähättele sitä mitä taitoja lajissa tarvitaan, vaan juuri tuo asetelma tökkii pahasti. Sen lisäksi ulkonäköpaineet on varmasti kovat.
Cheerleading on oma lajinsa, jossa on myös poikia/miehiä sekajoukkueissa. Harjoitukset keskittyvät cheerleadingiin, ei niissä ole muita lajeja pelaamassa. Lisäksi cheerleadingissa on kilpailuja aivan kuten muissakin lajeissa. Siinä tehdään joukkueessa yhteistyötä ja harjoitellaan. Minä en taas ymmärrä onko ihmiset niin valveutumattomia etteivät tiedä mitä cheerleading on. Juttua on ollut medioissa paljon, erityisesti Suomen MM-voiton myötä. Kiva laji katsoa, vaikka kukaan tuttu/sukulainen (eikä ne omat lapset) harrasta sitä.
Sähly. Kaverillani on polvi aivan paskana kys. Lajin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöni oli voimistelukoulussa, ja kun hän oli n. 5-vuotias, häntä pyydettiin kilparyhmään. En päästänyt. Vuotta myöhemmin sama juttu, mutta silloin hän ei halunnut itsekään. Hän jatkoi siis harrastevoimistelukoulussa jonkin aikaa.
Nyt kaverit meni cheerleadingiin, mustamaalasin lajin, eli ei mennyt sinne. Ei kyllä ollut itsekään kovin innostunut. Kilpailee yu:ssa.
En itse kauheasti arvosta cheerleadingia, ja tuossa voimistelussa en tykännyt venäläisistä valmentajista ja homman rankkuudesta. Kilparyhmä olisi harjoitellut 8 h viikossa, tyttö siis tuolloin 5-6-vuotias. Pelkään voimisteluharrastukseen liittyviä syömishäiriöitä ym. juttuja.
Pojalta olen kieltänyt jääkiekon suuren loukkaantumisvaaran vuoksi. Pelaa futista.
Hyi, oletpa inhottava, kun olet estänyt ilmeisen lahjakkaan lapsen voimisteluharrastuksen! Oma lapseni on kilparyhmässä ja on löytänyt sieltä bestikset. Lisäksi lajissa treenantuu keho monipuolisesti. Sääliksi käy tyttösi.😢
Kyseinen äiti halusi varmaan lapselleen muutakin elämää kun sen treenaamisen. Kahdeksan tuntia viikossa noin pienelle, ei huhhuh. Joka päivä vielä eskarin/päiväkodin päälle
Jääkiekko koska niin kallista. Kaikki vaaralliset lajit kuten nyrkkeily, karate yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tilastoa vuoden 2016 lajeista, joissa on sattunut eniten tapaturmia ja vammautumisia. Tapaturmien top 3 jalkapallo, salibandy ja lenkkeily. Vammautumisien top 3 squash, judo ja suunnistus.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2282486
Vierailija kirjoitti:
Tässä tilastoa vuoden 2016 lajeista, joissa on sattunut eniten tapaturmia ja vammautumisia. Tapaturmien top 3 jalkapallo, salibandy ja lenkkeily. Vammautumisien top 3 squash, judo ja suunnistus.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2282486
Siis tapaturmia ja vammoja yhteensä kaikilla harrastajilla per vuosi eniten jalkapallossa, salibandyssä ja lenkkeilyssä. Saatuja vammoja suhteutettuna harrastajien määrään ja heidän harrastukseen käyttämänsä aikaan eniten squashissa, judossa ja suunnistuksessa.
Tapaturmien kokonaismäärä ei tosiaan ole paras mittari lajin vaaroista, koska kärkisijoille päädytään pitkälti suurien harrastajamäärien takia. Tosin jalkapallo ja salibandy olivat top10:ssä myös suhteutettuna lajiin käytettyihin tunteihin.
Mielenkiintoista, että kamppailulajeista tapaturma-altteimmiksi suhteessa harrastettuihin tunteihin osoittautuivatkin usein "pehmeämmiksi" ja turvallisemmiksi mielletyt judo ja paini. Ei siis tässäkin ketjussa herkemmin no-no-lajeiksi määrittyneet nyrkkeily, vapaaottelu ja karate. Tietysti pitkäaikaisvaikutukset voivat olla toisenlaiset, ja ehkä painilajeissa saadut vammat ovat useammin lievempiä nyrjähdyksiä tms. Mutta olisi kyllä kiinnostavaa nähdä tutkimustietoa erikseen päävammojen tai aivovaurioiden yleisyydestä, ovatko heitoista ym. tulevat tärähdykset myös vahingollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jalkapalloo suomen liigassa, ei tulevaisuutta :D
melkeinpä kaikkea muuta saisi minun puolesta kokeilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tilastoa vuoden 2016 lajeista, joissa on sattunut eniten tapaturmia ja vammautumisia. Tapaturmien top 3 jalkapallo, salibandy ja lenkkeily. Vammautumisien top 3 squash, judo ja suunnistus.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2282486Siis tapaturmia ja vammoja yhteensä kaikilla harrastajilla per vuosi eniten jalkapallossa, salibandyssä ja lenkkeilyssä. Saatuja vammoja suhteutettuna harrastajien määrään ja heidän harrastukseen käyttämänsä aikaan eniten squashissa, judossa ja suunnistuksessa.
Tapaturmien kokonaismäärä ei tosiaan ole paras mittari lajin vaaroista, koska kärkisijoille päädytään pitkälti suurien harrastajamäärien takia. Tosin jalkapallo ja salibandy olivat top10:ssä myös suhteutettuna lajiin käytettyihin tunteihin.
Mielenkiintoista, että kamppailulajeista tapaturma-altteimmiksi suhteessa harrastettuihin tunteihin osoittautuivatkin usein "pehmeämmiksi" ja turvallisemmiksi mielletyt judo ja paini. Ei siis tässäkin ketjussa herkemmin no-no-lajeiksi määrittyneet nyrkkeily, vapaaottelu ja karate. Tietysti pitkäaikaisvaikutukset voivat olla toisenlaiset, ja ehkä painilajeissa saadut vammat ovat useammin lievempiä nyrjähdyksiä tms. Mutta olisi kyllä kiinnostavaa nähdä tutkimustietoa erikseen päävammojen tai aivovaurioiden yleisyydestä, ovatko heitoista ym. tulevat tärähdykset myös vahingollisia.
Painilajeissa aivot pysyvät ehjinä. Ne ovat kuitenkin kovimman tason täyskontaktilajeja, eikä niitä todellakaan pidetä pehmeinä lajeina kamppailupiireissä.
Nuo "pehmeä laji" -jutut ovat 13-kesäisten kotininjojen juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Instapyllistely.
En kestäisi jos tyttärestäni tulisi sellainen :(
Tämä! Vaikka hassulta kuulostaakin. Olkoon somekanava mikä hyvänsä, tyhjänpäiväisen selfiekeikistelyn voi todella jättää väliin. Typerää vanhemmilta antaa esiteinien luoda itsestään ikuinen somekuvasto jo alaikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tilastoa vuoden 2016 lajeista, joissa on sattunut eniten tapaturmia ja vammautumisia. Tapaturmien top 3 jalkapallo, salibandy ja lenkkeily. Vammautumisien top 3 squash, judo ja suunnistus.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2282486Siis tapaturmia ja vammoja yhteensä kaikilla harrastajilla per vuosi eniten jalkapallossa, salibandyssä ja lenkkeilyssä. Saatuja vammoja suhteutettuna harrastajien määrään ja heidän harrastukseen käyttämänsä aikaan eniten squashissa, judossa ja suunnistuksessa.
Tapaturmien kokonaismäärä ei tosiaan ole paras mittari lajin vaaroista, koska kärkisijoille päädytään pitkälti suurien harrastajamäärien takia. Tosin jalkapallo ja salibandy olivat top10:ssä myös suhteutettuna lajiin käytettyihin tunteihin.
Mielenkiintoista, että kamppailulajeista tapaturma-altteimmiksi suhteessa harrastettuihin tunteihin osoittautuivatkin usein "pehmeämmiksi" ja turvallisemmiksi mielletyt judo ja paini. Ei siis tässäkin ketjussa herkemmin no-no-lajeiksi määrittyneet nyrkkeily, vapaaottelu ja karate. Tietysti pitkäaikaisvaikutukset voivat olla toisenlaiset, ja ehkä painilajeissa saadut vammat ovat useammin lievempiä nyrjähdyksiä tms. Mutta olisi kyllä kiinnostavaa nähdä tutkimustietoa erikseen päävammojen tai aivovaurioiden yleisyydestä, ovatko heitoista ym. tulevat tärähdykset myös vahingollisia.
Painilajeissa aivot pysyvät ehjinä. Ne ovat kuitenkin kovimman tason täyskontaktilajeja, eikä niitä todellakaan pidetä pehmeinä lajeina kamppailupiireissä.
Nuo "pehmeä laji" -jutut ovat 13-kesäisten kotininjojen juttuja.
Totta, tarkoitinkin että ovat lähinnä "maallikoiden" silmissä ns. pehmeämpiä vaihtoehtoja kuin lyöntejä ja potkuja sisältävät lajit.
Olen itsekin mieltänyt, että painilajit olisivat aivoille turvallisia. Nyt vain aloin pohtimaan onko se ihan näin, koska edellä viitattiin esim. jalkapallossa voivan tulla vaurioita toistuvien pallonpuskujen takia. Painiessakin saattaa tulla vastaavanlaisia pieniä tärähdyksiä, vaikka vaarat ovat tietenkin pienempiä kuin päähän lyötäessä. Mutta en siis ole väittämässä että asia olisi näin tai noin, kunhan pohdin onko tästä laajempia tutkimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä hetkellä en antaisi harrastaa mitään nyrkkeilyä tms mitä voisivat kotona toisiinsa kokeilla tai kavereita mätkiä. Järkeä ei vielä päässä ole sen vertaa ovat pieniä, että menisi tuollainen yli.
Jotai joukkuelajia mielellään ja saisi vaatia myös vanhemmilta panostusta. Tykkäisin seisoa jossain jalkapallo tms peleissä ja pitää vanhempien kahvilaa tms.
Aika moni olisi kieltämässä kamppailulajien harrastamisen, vaikka kamppailulajit ovat tilastollisesti suht turvallisia harrastaa.
Tämän tutkimuksen mukaan Suomessa vaarallisin laji oli salibandy
Voimistelussa on useimmiten harrastuspuoli ja se kilpapuoli erikseen. Harrastaa voi siis hyvinkin sen 1h viikkoon, tai halutessaan vaikka useamman tunnin.
Kilpapuolella sitten tahti on eri, mutta seurasta ja ryhmän tavoitteista riippuen vaihtelee. Monilla 6-vuotiailla on 3kertaa viikossa 1,5-2h kerrallaan ja sitten iän myötä lisääntyy. Tavallista tosiaan on että taitolajeissa harjoitellaan määrällisesti paljon aika nuorena.