Älykkäin tuntemasi ihminen? Millaista työtä tekee, millaista elämää viettää?

Nainen, 44 vuotta. Museologi. On oman alansa surkeapalkkaisessa työssä. Mies ja kaksi lasta, ahdas vuokra-asunto.

Vierailija kirjoitti:

Taiteilija (maalaa tauluja, tms).

Meni joskus lukioon mutta jätti kesken ja koulut jäi siihen. Olen ymmärtänyt ettei koulu antanut tarpeeksi haasteita ja koki opiskeltavat aineet tylsiksi (esim. nero matikassa, kävi läpi kokonaisen oppikirjan viikossa ja sisäisti kaiken, kokeet teki valmiiksi sitä mukaa miten nopeasti kynä suti). Luki jo pienenä isoja romaaneja vielä kun muut opettelivat lukemaan ilman tavuttamista. Oppi vuodessa englantia, ranskaa ja ruotsia, tämä siis ennen nettiaikaa. Tiedän tämän koska olimme koulukavereita ala-asteella, aloitti kielet samaan aikaan kuin me kaikki muutkin.

Väsää nykyään vapaa-ajallaan robotteja ja harrastaa musiikkia.

Ei ole synnyttänyt lapsia koska pelkää, että tulisi kokemaan perhe-elämän mahdollisesti tylsänä ja lapset jäisivät ilman äidinrakkautta.

Sama juttu tuntemallani naisella. Hänellä tosin on lapsia, mutta aikoinaan psykologin testeissä sanottiin, ettei ole empaattinen ja hoiva- tai opetusala ei sovi hänelle lainkaan. Nyt kärvistelee lastenhoidon kanssa ja odottaa, että taaperovaihe menisi pian ohi ja saisi kunnollista keskustelu- ja analysointseuraa myös lapsistaan. Perusarki on kamalan tylsää  hänelle. Viiden ällän ylioppilas ja taitava kaikessa paitsi tuossa empaattisuudessa. Liikunnallinen, musikaalinen, käsistään taitava, kuutta kieltä puhuva, pitkän matikan huippulahjakas talousalan johtaja. (Onneksi lasten isä on hellä ja empaattinen, hyvinkin hoivaava, joten lapset saavat kyllä rakkautta ja leikkisyyttä jne.)

siihen loppui suomesta älykkäät..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten mukaan todella älykkäät ihmiset eivät ole sympaattisia seuraihmisiä vaan ovat onnellisia yksin. He eivät ole myöskään sarkastisia jutunkertojia vaan hiljaisia sivuunvetäytyjiä. Juuri niitä joista muiden on vaikea uskoa että he ovat älykkäitä. Heitä yleensä inhotaan ja heidän mielipiteensä poikkeavat yleisesti hyväksytyistä.

Mitähän tarkoitat tällä yleisesti poikkeavista mielipiteistä, joita ei hyväksytä? Eikö esim. rasistiset mielipiteet ole juuri sellaisia? Eli ovatko huippuälykkäät vaikka rasisteja? Pedoja? Sossulusmuja?

Jos he noin ajattelevat, niin totta, kyllähän noiden ajatusten ihmisiä monesti inhotaan.

Mutta tutkimukset taas osoittavat, että rasistit ovat pikemmin tyhmiä kuin älykkäitä.

Ei älykkyys tarkoita pahaa ihmistä, joten miksi heitä inhottaisiin? Eihän suurin osa ihmisistä edes tunnista kaikkia huippuälykäitä.

Ystäväni joka on neuropsykiatri kertoi, että toisista voi aavistaa, mutta monet saattavat vaikuttaa jopa keskiarvoa heikommilta ja saavat silti kovat pisteet.

Minulle tuli mieleen eräs tuntemani hyvin älykäs ihminen (ÄO kuulemma 140), jonka arvot ovat niin liberaaleja, että ns. suuri enemmistö ei vaan tajuaisi. Esim. uskollisuuden ihannointi parisuhteessa on hänelle yhtä turha uskomus kuin vaikka jumalusko. Kyseenalaistaa aivan kaiken ja pystyy perustelemaan minkä hyvänsä, täysin normienvastaisenkin, toimintatavan.

Yksi älykkäimmistä ja suurisydämisistä ihmisistä jonka olen tavannut, sai minut ymmärtämään, että niin sanottu uskollisuus on sivuseikka suhteessa. Tärkein on älyllinen ja sielullinen yhteys ja sitoutuminen, kunnioitus ja pyyteetön rakkaus, joka ei aseta ehtoja. Ei edes sille, keneen viehättyy, tai kenen kanssa harrastaa satunnaista seksiä. Todellista rakkautta ei ole toisen omistaminen, kahlitseminen, vahtiminen ja rajoittaminen. Vaan toisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen.

Yksi tuttava saa meidät muut hengästymään. Puhuu jotain kuutta kieltä, koodaa ja vaikka mitä. Tekee ihan hirveästi töitä. Hänellä on useampi lapsi ja pyörittää miehensä kanssa mielestäni käsittämätöntä harrastusrumbaa. Lisäksi tämä ihminen on joku kodin hengetär ja järkkää kaikenmaailman kissanristiäisiä ja kuuluu joka yhdistykseen. Tekee päivässä enemmän kuin minä viikossa. Muistaa kaiken ulkoa, tietää aiheesta kuin aiheesta "kaiken", on työpaikkansa avainhenkilöitä, multitaskaa onnistuneesti, on pikkutarkka ja tehokas, keksii luovia ratkaisuja, jonka vuoksi menestyy asiassa kuin asiassa. Ainoa huono puoli on, että ei tajua ettei muut pysty niin paljon kuin hän itse ja vaikuttaa jotenkin armottoman vaativalta, ennen kaikkea itselleen. Hauskaa seuraa silti, hurmaa ihmiset luonnollisella itsevarmuudella ja verbaalisuudellaan, mutta ei kaipaa kovin läheisiä ystävyyssuhteita ilmeisesti. Miehensäkin on joku supernero ja niiden lapset on fiksumpia kuin minä.

Minulle älykkyys on jotain muuta kun mensan äo. Älykkäin tuntemani ihminen on ehkä puolisoni. Sosiaalisesti erittäin taitava (toki meidän parisuhteessa on kompastuskiviä, kuten kaikissa), kiltti, menestynyt työelämässä ilman kyynärpäätaktiikkaa ja yrittämistä huipputasolle, mikä kertonee jotain ihmisen miellyttävyydestä, ihmistaidoista ja myös älyllisestä kapasiteetista. Sellainen tyyppi, joka menestyy aina satuttamatta ketään muuta. Jonkun verran taipuvainen ahdistuneisuuteen siitä, onko kohdellut ihmisiä oikein, vaikka ikinä ei tietoisesti ketään satuta. Töissä it-alalla, mutta alkanut opiskelemaan matematiikkaa yliopistolla ja haaveilee tulevaisuudessa tekevänsä vain vähän töitä yksityisopettajana.

Useimmilla todella älykkäillä henkilöillä on todettu aspergerin syndrooma.

Elelee yksin yksiössään ja kuntouttaa itseään masennuksesta. Työelämä ei ole koskaan huolinut ja muutenkin lähiympäristö on kohdellut kaltoin. Nyt elää alakuloista mutta tasaista elämää ja harrastelee arki-iltaisin mieleistä asiaa. Ei käytä päihteitä.

Vierailija kirjoitti:

Useimmilla todella älykkäillä henkilöillä on todettu aspergerin syndrooma.

Minulla on se ja en tunnusta itseäni älykkääksi. Tai oikeastaan, ei kiinnosta. Älykkyys ja onnellisuus kun eivät korreloi keskenään. Moni on sanonut minua hyvin älykkääksi mutta käytännön elämässä tuo "äly" ei ole päässyt kunnolliseen hyötykäyttöön. Pikemminkin olen ollut se joka on saanut kuulla olevansa sitä, tätä ja tuota mutta ei koskaan kelvollinen.

Asperger ja sitä ei voi olla huomaamatta. Sosiaalisesti niin arvaamaton, että hänen tapaamisensa edes sattumalta kadulla pelottaa. Yliopisto-opinnot alallaan suorittanut erinomaisin arvosanoin, mutta työtön.

Sairaseläkkeellä professorin virasta fyysisen sairauden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti mun veli. Ei ole koskaan joutunut näkemään mitään vaivaa koulun/opiskeluiden eteen. Sillä oli koko tulevaisuus aika taattu, loistava opiskelupaikka ja hyvä työpaikka jo tiedossa, kun se sitten päätti jättää kaiken sen taakse ja lähti kiertämään maapalloa. Nykyään hanttihommissa ja onnellisempi kuin koskaan. Älliä riittää mutta tykkää tehdä käsillään, ei viihdy toimistotöissä. Vapaa-ajalla tekee kaikkia tietokonejuttuja ja väkertelee kaikenlaista mikä menee itselläni täysin yli ymmärryksen. Maanläheinen, viihtyy luonnossa, ei tee itsestään isoa numeroa. Syrjäänvetäytyvä, mutta siitä huolimatta vetää muita ihmisiä ympärilleen ja kaikki on aina pienestä pitäen halunnut olla sen kanssa kavereita.

Eipä ole periytynyt minulle nämä piirteet :D

Aika moni todella älykäs ihminen tuntuu tekevän mainitsemiasi hanttihommia. Aivot narikkaan -työtä, jonka voi kellon kilahtaessa jättää työpaikalle ja jossa ei tarvitse pullistella otsasuonia.

Miten joku älykäs henkilö muka valitsee uskoa satuihin evoluutioteorian sijasta?

Käveli vetten päällä kirjoitti:

Miten joku älykäs henkilö muka valitsee uskoa satuihin evoluutioteorian sijasta?

Vaikka selittäisin, et ymmärtäisi. Jos olisit älykkäämpi, ymmärtäisit asian ilman, että joudut kysymään sitä muilta.

Nyt joudut tyytymään auktoriteettiuskoon vetoamalla siihen, ettei yksikään tunnettu älykäs ihminen kyseenalaista evoluutioteoriaa, mikä sekään ei pidä paikkaansa. 

Lopputuloksena joudut vain hyväksymään sen tosiasian, että on paljon sinua älykkäämpiä ihmisiä, jotka eivät vakuutu evoluutioteorian hatarista todisteista ja niiden pohjalta vedetyistä liiallisista johtopäätöksistä. 

Vierailija kirjoitti:

Ketju näkyykin muuttuneen hedelmättömäksi väännöksi empatiakyvyn ja älykkyyden suhteesta, uskovien kriittisestä ajattelukyvystä sekä evoluutioteorian paikkaansapitävyydestä. Sääli.

Ensimmäiseen haluan todeta, että persoonallisuussykologiassa vallitsevan paradigman, big 5 -teorian mukaan empatialla, kuten ei ekstroversiolla, neuroottinsuudella, tunnollisuudella tai sovinnollisuudellakaan ole yhteyttä todettuun älykkyyteen. Vain piirteen "avoimuus uusille kokemuksille" on huomattu korreloivan (mensan) ÄO-pisteiden kanssa, joskin vailla tarkempaa käsitystä kausaatiosta.

Myöskään ammatin ja älykkyyden välillä ei ole havaittu kuin heikkoja yhteyksiä. Huippuälykkäitä löyty niin lähihoitajan kuin poliitikkojen ja tutkijatohtoreiden keskuudestakin. Ammatinvalintaan kun vaikuttavaa niin lähtemättömästi muutkin persoonallusuudenpiirteet sekä perhetausta.

Hengellisyys ei sen sijaan mielestäni ole automaattisesti osoitus logiikan ja kriittisyyden puutteesta, vaan pikemminkin halusta löytää perimmäinen syy olemassaololle, jolle tiede ei tarjoa emotionaalisesti tyydyttävää selitystä. Nämä kaksi usein keinotekoisesti toisiaan vastoin aseteltua maailmaa vastaavat täysin erilaisiin inhimillisiin tarpeisiin. Uskonnollisuus ylipäätään, noin löyhästi tulkittuna, sotiii vastoin tieteellistä ajattelua vain jos sen tarjoamat raamit otetaan absoluuttisiksi totuuksiksi kontekstistaan irrotettuna. Yksiselitteisten dogmaattisten, aikaan ja paikkaan sidottujen mielipiteiden ja normiston kyseenalaistamaton noudattaminen on toki vaarallista ja lyhytnäköistä, mutta vastaa sekin sisäistä tarvettamme luoda järjestystä kaoottiseen ympäristöömme. Ymmärrettävää, täysin ymmärrettävää, vaikka ateisti olenkin.

EvoluutioTEORIASTA vielä sen verran, että evoluutio on tieteellisesti havaittu luonnonlaki ja teoria luonnonvalinnasta sen ympärille rakentunut pyhä yksinkertaistus siitä, miten evoluutio etenee havaittavassa todellisuudessa. Tieteessä mikään ei voi saavuttaa teoriaa "korkeampaa" tasoa eli totuutta, koska tiede on parhaimmillaan itsekorjaavaa ja myöntää auliisti inhimillisen erehtymisen mahdollisuuden. Sen sijaan kilpailevat selitysmallit, kuten luomis"teoria", ovat toistaiseksi vain hypoteeseja, joista ei ole saatu vähäisintäkään evidenssiä. Olen ensimmäinen nyöntämässä oman erheeni viinein kun Aatamin kylkiluu on paikannettu.

Terveisin se tuleva psykoterapeutti

Tiede ei voi vastata siihen tärkeimpään subjektiiviseen kysymykseen, jonka voi koskaan itselleen esittää: "kuka minä olen?"

Totuus, Itse, on ilmaistavissa ainoastaan paradoksein, eikä mieli kykene ymmärtämään sitä, koska on yhtä kuin dualistisuus.

N. 35v nainen, ulkomuodoltaan vähän gootin oloinen, lapseton vegaani. On vakuutusalalla ihan tavallisissa hommissa. Todella hyvä kielipää.

Mensan testi ei ole virallinen älykkyystesti. Itse oikeita älykkyystestejä ihmisille tekevänä voin kertoa, että on ihmisiä, joiden visuaalinen päättelykyky on hyvä, mutta muut osa-alueet heikommat. Nämä ihmiset menestyisivät Mensan testissä (koska mittaa ko. asiaa), mutta voiko heitä muutoin sanoa älykkäiksi, on toinen asia. Mensan testi mittaa vain ja ainoastaan visuaalista päättelykykyä, ei muuta. Nykykäsitys älykkyydestä ei ole kuitenkaan se, että visuaalinen päättelykyky = äly.

Ei pidä paikkaansa. t.neuropsykologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen. Oppi lukemaan ennen kouluikää, kirjoitti pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta ja kielistä laudaturit. Pääsi heti kauppakorkeaan, valmistui nopeasti, teki opiskelujen aikana iltatöitä. Sai vakituisen työpaikan heti. On päällikkötason tehtävissä. Kyllästyy helposti. Tylsistyy lomalla ja vapaapäivinä. Ei pidä kotitöistä, mutta aloittaa uusia projekteja puutarhassa, sisustuksessa jne. ja toteuttaa ne yksin ja nopeasti. Ei halua apua. Lastensa kanssa tylsistyy, mielellään vie heitä harkkoihin ja eri aktiviteetteihin. Ei ymmärrä hitaita ja tyhmiä ihmisiä, yrittää kyllä, mutta menettää hermonsa pian. Peloton, ei pelkää mitään.

Älykkyyttä ei kyllä ole tylsistyä arjen normeista.

Aika moni älykäs on oikeudenmukainen mutta auktoriteettikammoinen.

Älykkäille auktoriteetit on vain ihmisiä, ei sen enempää. Ja usein tyhmempiä, siksi niitä ei voi/viitsi/tarvitse kunnioittaa/totella.

Khöm. Useimmille normi-ihmisille auktoriteetit ovat ihmisiä, ihmisiä, jotka hoitavat virkaansa/tehtäväänsä ja jotka virkansa puolesta ovat tietenkin enemmän kuin se älykkäinkään tyyppi (koska usein siihen virkaan liittyy valtaa) ja joita on fiksuinta totella. Normi-ihminen ymmärtää kohdella kanssaihmisiä, jopa niitä auktoriteetteja, asiallisesti ja kohteliaasti.

Ovatko 'älykkäät' ihmiset siis ajatelleet, että auktoriteetit ovat jotain jumalia? Se selittäisi 'auktoriteettikammoiset', jotka eivät osaa käyttäytyä, ja jotka ovat auktoriteeteille (esim. poliisi, lääkäri, sairaanhoitaja, verottaja) ikuinen riesa. Näiden 'auktoriteettikammoisten' pitää jatkuvasti  todistella (ilmeisesti itselleen), ettei auktoriteetti ole jumala, auktoriteetti ei ole jumala, auktoriteetti ei ole jumala niin paljon, että kaikki asioiden asiallinen hoitaminen tahtoo vaikeutua ja jokaisesta seikasta pidetään meteliä - ylipäänsä mennään aina vaikeimman kautta, kuin pikkulapsi, joka heittäytyy auktoriteetin (äippä) edessä kaupassa lattialle huutamaan, kun ei saa karkkia - ja yrittää muilta kaupassa olijoilta saada myötätuntoa/ihailua/paheksuntaa auktoriteettia vastaan. 

Miksi? Miksi pitää tehdä asioista vaikeita? Miksi pitää sille toimeenpanevalle virkamiehelle natkuttaa, vaikka se ei lakiasoille voi mitään. Miksi näille 'älykkäille' tuntuu olevan erittäin epäselvää, miten ja kuka lakeja ja säädöksiä tekee. Hakusessa tuntuu olevan myös kokonaisuuksien hallinta, yhteiskunnan rakenne jne. Mutta onneksi tavan tallaajat usein handlaa nämä hommat kiitettävästi, se on aina se 4-5%:n älykäs vähemmistö, joka aiheuttaa lähes kaiken rettelöinnin, yhteiskunnan varojen tuhlaamisen kaikenlaisiin reklamaatioihin ja valituksiin.

Päihteiden sekakäyttäjä, yhdyskuntapalvelusta suorittava ja koditon. Asiat niin pielessä kuin olla ja voi. Mutta erittäin älykäs ja pohjalla myös yliopistokoulutus ja hyviä työpaikkoja. Alkoholi vei.