Älykkäin tuntemasi ihminen? Millaista työtä tekee, millaista elämää viettää?

Mun on pakko kertoa myös pari anekdoottia näistä itseäni vielä huomattavasti älykkäämmistä ystävästäni, kutsutaan häntä vaikka Matiksi.

Anamnesina Matti on eksäni, ja olemme nykyäänkin läheisiä ystäviä - hän toimii hitusen alle kolmikymppisinä erään suuren suomalaisen organisaation keskiportaan johdossa. Matti edusti lukioaikanaan Suomea matematiikka- ja fysiikkaolympialaisissa, ja pääsi pronssisuorituksellaan teknillisen alan yliopistoon ilman pääsykokeita.

Muutamia päiviä ennen näitä eräässä eteläisessä aasialaisessa valtiossa järjestettyjä olympialaisia Matti 17-v. (joka ei varsinaisesti ole mikään verbaaliakrobaatikko ylipäätään): "Kui siistii, saa luvan kanssa lintsata koulusta","aion dokata ihan urakalla, kun siellä ei kysellä papereita" ja "onkohan paikalla myös hyvännäköisiä muijia?"

Kyllä. Tällä miehellä ÄO tutkitusti huitelee lähes parissa sadassa.

Samainen ihminen tutustui abivuonna pakollisen opo-kurssin myötä koulutusmessuilla erilaisiin teknillisen alan yliopistolinjoihin. Eräässä kojussa esittelijänä toimi erittäin hyvännäköinen ja pirtsakka punapää. Ala oli luokkaa puu ja palikka, mutta sankarimme totesi jälkikäteen alan vaikuttaneen "erityisen mielenkiintoiselta".

Ne surullisenkuulut matelijanaivot toki ottavat toisinaan vallan niistäkin, jotka teoreettisesti vaikuttaisivat liitelevän maallisten halujen yläpuolella. Terkkuja tutuille!

Tuleva psykoterapeutti taas (tällä kertaa ehkei niin asian vierestä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensako mittaa älykkyyden? Matemaattisesti älykäs saattaa menestyä matemaattisilla aloilla, mutta ei tunneasioissa. Tunneälykkyys on minusta tärkeämpää kuin matemaattinen ja looginen älykkyys. Ja yleensä matemaattisesti älykäs tai hyvin älykäs saattaa olla muilla saroilla epälahjakas, kuten vuorovaitkutus ja muiden ihmisten ymmärtäminen. 

Joku voi olla älykäs kielissä, tunneälyllisesti älykäs jne. ja verbaalisesti lahjakas. Kannattaa harkita, ennen kuin tuomitsee toisten älykkyyttä Mensan mukaan. Akateemisuus ja tohtoriksi väittely ei vielä kerro todellisesta älykkyydstä. Jollakin voi olla vain hyvä muisti asioiden suhteen ja onnistua näin opinnoissa - ja saada älykön maineen. 

Tiedän montakin älykästä ihmistä, arkkitehtejä, tunneälykköjä ja akateemisia ihmisiä. Mutta myös älykkäitä ihmisiä, jotka eivät ole akateemisia ja lukevat kirjoja ja ovat hyvin lahjakkaita taiteellisesti. Kaikki on suhteellista. Älykkäimmät ihmiset, jotka tunen, ovat kylläkin hyviä ihmisiä. Tämä voisi olla se absoluuttinen mittari.

Olen samaa miewltä, eihän matemaattinen lahjakkuusw kerro mitään älysträ, se on vain matemaattista lahjakkuutta. Minusta älykäs ihminen on ihanh jotain muuta.

Joten tollasella mensan testillä voimme heittää vesilintua, en kyllä halua heittää vesilintua.. Ihme että tollasta testiä edes vielä käytetään, ei mitään tekemistä ÄO:n kanssa. 

 

Ei sinänsä yllättävää että tällainen mielipide tulee henkilöltä, jonka teksti vilisee kirjoitusvirheitä :)

Ihan tiedoksi kaikille jotka Mensan testiä vähättelevät (tai mitään muutakaan vastaavaa testiä). Perusideana on Charles Spearmanin havainto, että eri oppiaineiden välillä on korrelaatioita (hyvä yhdessä aineessa -> usein hyvä myös toisissa). Tämä yleisälykkyys (g-faktori) on modernien ÄO-testien pohjalla, sillä kuviopäättelytehtävät korreloivat todella vahvasti tämän g-faktorin kanssa, ja näin myös muiden älykkyyden osalajien kanssa.

Toki on henkilöitä, jotka ovat todella lahjakkaita yhdellä osa-alueella, eli ns. savantit. Lähtökohtaisesti kuitenkin jos et saa Mensan tmv. testistä korkeaa tulosta, et todennäköisesti omaa korkeaa älykkyyttä millään osa-alueista. Toisaalta, jos omaat todella korkean matemaattisen älykkyyden, niin voit pärjätä hyvin Mensan testissä.

Summa summarum:

1. Jos olet älykäs, niin saat Mensan testissä ainakin keskiverron ylle menevän tuloksen

2. Korkea tulos Mensan testissä ei takaa korkeaa älykkyyttä (tällaiset henkilöt ovat äärimmäisen harvinaisia, ehkä 1/100 000, ja helposti havaittavissa)

3. Jos et pärjää Mensan testissä, voit olla kuitenkin todella älykäs jollain osa-alueella (ilmiselviä tapauksia, sama kuin 2)

Mielenkiintoista, kuinka yksioikoisesti moni täällä määrittelee älykkyyden, jollain Mensan testillä. Se kuitenkin mittaa vain tietynlaista älykkyyttä. Moni kutsuu älykkääksi ihmisiä, joilla on kuitenkin huonot sosiaaliset taidot. Vähän sama kuin sanoisi ihmistä käteväksi käsistään, vaikka tämä osaisi vain neuloa pannulappuja, ja kaikessa muussa sähläisi. 

Minulle älykkyyden tärkeimpiä osa-alueita ovat looginen päättelykyky, nopea ja tehokas oppiminen, korkealle kehittynyt empatiakyky, verbaalinen lahjakkuus , ahkeruus ja luovuus. Kukaan ei tunnu hallitsevan kaikkea, mutta älykäs ihminen suurimman osan. 

Pidän aviomiestäni hyvin älykkäänä. Hän on koneinsinööri, mutta ymmärtää lähes kaiken tietokoneista. Hän on vähän liiankin empaattinen, mutta erittäin pidetty ja kiltti. Oppii nopeasti ja kehittelee jatkuvasti uusia, toimivia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Isoäitini on myös älykäs, hän on tietoliikenneinsinööri ja matemaattisten aineiden opettaja, erittäin osaava käsistään, oppii nopeasti ja osaa hyvin kieliä, aistii vivahteita sosiaalisista tilanteista, muttei valitettavasti ole itse kovin taitava niissä. Tietyllä tapaa uomo universale. Kolmas älykkäänä pitämäni henkilö opiskelee kielitieteitä ja vapaa-ajallaan lääkärin kanssa lääketiedettä, oppii lähes kaiken mihin ryhtyy, puhuu monia kieliä ja on suhteellisen pidetty, mutta arkailee sosiaalisissa tilanteissa.

Lähes kaikkia tuntemiani älykkäitä ihmisiä yhdistää se, että he ovat introverttejä. Ehkä siksi älykkyyttä on vaikeaa tunnistaa, ja sorrumme pitämään kaikenmaailman elämänhallintansa menettäneitä ja öykkäreitä terävinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päälle parikymppinen insinööriopiskelija. Tavallisen näköinen ja mukava luonteinen. Selviytyy koulusta parhailla arvosanoilla ilman suurempia tuskailuja ja kerää tunnustusta erilaisten stipendien ja työtarjousten muodossa. Ei koskaan itse korosta tai kehu itseään, nöyrän oloinen kaveri siis. Kämppä sillä on tyylitön ja vähän sekainen. Kaunis tyttöystävä. Oppii ja omaksuu erilaisia asioita todella herkästi, esimerkiksi tyttöystävänsä on ilmeisesti saanut koulutettua hänestä tyylitietoisemman.

Harrastaa metsästystä, kalastusta sekä rankentelua. Ilmeisesti myös lukee paljon. Taitaa myös olla uskovainen sillä puhuu aina välillä siitä ettei evoluutioteoria toimi.

Viimeinen lauseesi todisti, ettei hän ole erityisemmin älykäs. Jokainen huippuälykäs ihminen jotka tiedän, tietävät evoluutioteorian olevan totta, aivan niinkuin se onkin. En ole itse koskaan tavannut älykästä ihmistä joka uskoisi jumaliin.

Evoluutioteoria on vain teoria, samoin oli aikanaan myös Flogiston-teoria:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flogiston-teoria

Sekin oli aikanaan hyvä teoria joka selitti palamistapahtuman, mutta osoittautui myöhemmin vääräksi.

Evoluutio on kiistämättä tosiasia, mutta mehän emme voi tietää, mikä on evoluution ns. primus motor eli sen alullepanija. Saattaahan senkin takana olla Jumala, joka on sen kehittänyt ja on sen ylläpitäjä.

Me ihmisethän voimme elää ikäänkuin Platonin luolassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luolavertaus#Vertaus

ja näemme vain varjoja seinällä ja kuvittelemme niitä oikeaksi todellisuudeksi. Todellisuus voi olla aivan toisenlainen kuin me luulemme.

Mitä taas mainitsemaasi jumaliin uskomiseen tulee, niin ei kukaan oikeasti älykäs ihminen jumaliin uskokaan, koska on vain yksi oikea Jumala. Hän hallitsee tätä maailmankaikkeutta ja myös evoluutiota.

Evoluutio on tosiasia, jos tarkoitetaan lajin sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Sen sijaan lajin muuttumista toiseksi lajiksi ei ole olemassa kiistatonta näyttöä. Toki tästäkin kiistellään, koska on olemassa erimielisyyksiä siitä, miten lajit määritellään, milloin on kyseessä lajin sisäinen kehitys ja milloin muuttuminen toiseksi lajiksi. Siitä ei kuitenkaan ole kiistatonta näyttöä, että esimerkiksi ihminen olisi kehittynyt apinasta, päinvastoin tämän kaltaiset teoriat sisältävät valtavasti aukkoja ja kysymysmerkkejä, joita on kyetty paikkaamaan vain tarkoitushakuisilla selityksillä ja teorioilla, kun halutaan pitää kiinni kehitysoppiin uskosta, eikä suhtautua asioihin tieteellisen avoimesti niin, että aiemmat käsitykset ollaan valmiita laittamaan romukoppaan koko ajan uuden tiedon valossa. 

Ihminen on kehitellyt olemassa olevaan tietoon nähden aivan liian suurellisia ja yksityiskohtaisia teorioita maailmankaikkeudesta, lajien synnystä ja kehityksestä. Tätä selittää varmasti se, ettei ihminen tahdo kestää ajatusta siitä, ettemme pohjimmiltaan vieläkään tiedä mistä tulemme, ketä olemme ja minne menemme. Tieteelliset "totuudet", jotka ovat kuitenkin vain hataran tieteellisen fakta-aineiston pohjalle rakennettuja uskottavan ja loogisen tuntuisia teorioita ovat yhtä lailla uskon varaisia kuin Jumala uskokin. Jumalaan uskominen on tässä valossa filosofisesti loogisempaa kuin evoluutiousko. Vaatii paljon vähemmän uskoa päätyä siihen tulokseen, että erittäin monimutkaisten järjestelmien syntyminen ja kehittyminen pohjautuu aineeseen, energiaan ja älyn ohjaamaan informaatioon, kuin samaan lopputulokseen pääseminen pelkän aineen, energian ja sattuman avulla. Itselläni ei ainakaan ole riittävästi uskoa jälkimmäiseen. Ja kyllä. Kuulun äo:n perusteella muutaman promillen älykkäimpien joukkoon. Vaikka säännöllisesti väitetään, etteivät älykkäät ihmiset usko Jumalaan, näitä on olemassa tänä päivänä myös tiedeyhteisössä ja on ollut aina myös historiassa. Älkää pyytäkö mainitsemaan esimerkkejä, koska kyseessä on usein esiin noussutta julkista tietoa, jokaisen täytyy myös nähdä vähän vaivaa tiedon kaivamisessa itse, jos ei muusta syystä niin sen vuoksi, että oppii etsimään tietoa laajemman ja perehtymään asioihin itse. 

Itse näen sen niin, ettei tieteellä voida kaikkea selittää ja on paljon mitä emme tiedä. Tiedekin on ihmisen keksimää teoriaa ja käsityskykymme ja tekniikkamme on rajallista.

Siltikin myös uskonnot menevät tähän samaan halpaan, emme kestä sitä ettemme tiedä. Emme kestä sattumanvaraisuutta ilman kontrollia. Uskonnot ovat jotenkin esimerkkitapaus ihmisrodun egosentrisyydestä ja subjektiivisuudesta maailman käsittämisessä. Jumala on tyyliin luonut maailmankaikkeuden ihmisiä varten, puhuu meille, muttei elämille, jotka voivat ilman uskomuksia elää omaa elämänkiertoaan. Tottakai jumala on monissa uskonnoissa ihmisen kuva, koska pidemmälle mielikuvituksemme ei kanna. Jos ajattelee universumin laajuutta, jumala keskittyy puuhastelemasn pienen planeetan pienen populaation kanssa. Uskonnoista puuttuu suhteellisuudentaju kaikilla aspekteilla, mikä tekee siitä itselleni paljon todennäköisemmin ihmisen omaa keksintöä.

Vielä pohdin asiaa lisää ja tuli mieleen, että jos joku entiteetti olisikin, sen tarkoitusperät ja suunnitelmat todennäköisesti olisivat niin "korkealentoisia" ja ihmisen käsityskyvyn tavoittamattomissa, että kuilu olisi yhtä syvä, kuin idiootin ja huippuälykkään välillä, keskustelua olisi hyvin vaikeaa luoda. Eli jumalan ei edes kannattaisi meille mitään selittää, kun ymmärtäminen olisi mahdotonta. Kuitenkin, ihmisille hyvin sopivasti, kommukaatio on onnistunut ja se on tasoa "täyttäkää maailma" tmv. Vaikea uskoa että tässä olisi kaikki.

Viimeisimmälle kommentoijille haluan todeta, että pohdintasi sivuavat läheisesti omiani. Varsinkin elämän, saatika "älyllisen" etsimisessä ihminen on keskittynyt eksoplaneettoihin, joissa olosuhteet ovat mahdollisimman lähellä omiamme. Ymmärryksemme ylittää ajatus, että jonkinlaista elämää (määrittelykysymys) on voinut syntyä erilaisissakin olosuhteissa erilaisin edellytyksin ja että äly (niinikään määrittelykysymys!) voi käsittää muitakin vaihtoehtoja kuin (länsimaisen)kulttuurin arvostama matemaattis-luonnontieteellinen älykkyys. Mitä jos tulikuumalla alustalla miljoonan valovuoden päässä elää populaatio, joka ei varsinaisesti hengitä tai

edes yhteytä, vaan saa toimintaenergiansa ydinreaktioista?

Kaipa, luonnollista kyllä, ihmismieli etsii kaltaisiaan. Kaiketi eksistentiaalisesti lohdullisin vaihtoehto olisi itsemme kaltaisen elämän olemassaolo?

Alkeelliset radioaallot ja binäärikoodatut viestit eivät paljoakaan auta, jos toinen sivilisaatio kommunikoi eri menetelmin, tai yhteisö on jopa peräisin rinnakkaisesta universumista, (jossa vaikkapa Higgsin bosonin "lepotila" on asettunut erilaiseen, energiatehokkaampaan tilaan luoden toisenlaiset luonnonlait). Olemme uskomattoman rajoittunut laji, joka tullee ennemmin kuin myöhemmin tukehtumaan pieneen egosentriseen todellisuuteensa.

Toisaalta haluaisimmeko edes päästä yhteyksiin toisen kanssa? Sehän on suuri, hallitsematon riski, jos kyseinen populaatio vähänkään muistuttaa omaamme opportunismissaan.

Se terapeutti taas

Minä olen taas miettinyt josko eläisimme jossain simulaatiossa. Sielunvaelluskin liittyisi tähän. Meille skriptataan etukäteen elämämme ja meidän pitää käydä kokemassa/tuntemassa ja oppimassa ne läksyt. Sitten kun peli on lopussa, niin tietoisuus (sitäkään ei ole selitetty mitä se on) siirtyy jonnekin missä käydään läpi se entinen elämä ja suunnitellaan uusi elämä/peli käsikirjoitus.

Kun kaikki opittava on opittu ja kehitytty viisaiksi, niin henki/tietoisuus saa luvan siirtyä paremmille pelikentille toisiin kehittyneempiin ulottuvuuksiin.

Sitten ehkä kun kaikki ovat kehittyneet tarpeeksi niin higgsin bosoni luipahtaa nyppylänsä yli ja tämä harjoittelu kenttä hävitetään pois kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten mukaan todella älykkäät ihmiset eivät ole sympaattisia seuraihmisiä vaan ovat onnellisia yksin. He eivät ole myöskään sarkastisia jutunkertojia vaan hiljaisia sivuunvetäytyjiä. Juuri niitä joista muiden on vaikea uskoa että he ovat älykkäitä. Heitä yleensä inhotaan ja heidän mielipiteensä poikkeavat yleisesti hyväksytyistä.

Ja täällä monesti toistunut lause: kyllästyy/ärsyyntyy nopeasti itseään tyhmempiin pätee täydellisesti niihin, jotka LUULEVAT olevansa niiiiiin paljon muita älykkäämpiä ja se pitää mahdollisimman usein tuoda esiin.

Ylipäänsä mua hieman oudoksuttaa, että mistä ihmeestä te muka tiedätte toisten ÄO:t? Itse olen tullut arvioinneissani iän muuta yhä varovaisemmaksi. Kiukkuinen, ylimielinen, kaikessa oikeassa oleva insinöörimies voi olla todella älykäs, mutta paljon todennäköisemmin hän on vain itsestään liikoja luuleva, ympärilleen haalimiensa naisten paapoma Luomakunnan Varsinainen Kruunu, joka on tylsä, ikävä ja vttumainen ja jota piinaa sisäinen riittämättömyyden tunne. Ja se lempeä, nauravainen, kunnianhimoton hömppä voi olla älykkyydeltään siellä vasemman jalan ylijäämäsaappaan tasolla, hyvinkin todennäköistä, mutta voi hän toisaalta olla se tyyppi, jolta kummallisesti kaiken kohkaamisen ja pohtimisen jälkeen käydään vaivihkaa kysymässä, että miten se pitäisi tehdä. Ja tyyppi kertoo ja jatkaa sitten hyväntuulisesti omia puuhiaan. Kaikkia näitä on tullut kohdattua tässä vuosien varrella.

Eihän toisen äo:ta voikaan tietää jos hän ei ole testeissä käynyt. Etkö muka usko että sitä voi suuntaa antavasti arvioida?

Jos tyyppi ei oikein mitään yksinkertaisia perusjuttuja osaa, tai jos osaa jotain, niin osaa sen vain yhdellä tavalla, eikä pysty soveltamaan mitään.

Mielipiteet ovat raamatusta ja vanhempien lempipuolueen jäsenkirjasta.

Sotketaan ja roskataan kuin sika. Ei kunnollisia hygienia käsityksiä.

Ei lueta mitään, ei yhtään mitään. Ei katsota mitään uutisia tai ajankohtaisjuttuja. Mikään ei kiinnosta.

Ei pystytä mitään päättelemään itse. Samat asiat tulevat aina yllätyksinä. Ei pystytä oppimaan mitään uusia juttuja.

Tuollaisen kohdalla päättelen että hän on lähellä älyllistä kehitysvammaisuutta mutta sen yläpuolella, kun pystyy syömään, ja käymään suihkussa tai pesemään pyykkinsä itse.

Jos vietät jonkun ihmisen kanssa paljon aikaa, ja koskaan mitään osoitusta minkään sortin lahjakkuudesta ei ole tullut esiin, niin kyllä ei tarvitse odotellakaan, että josko mensan testissä sitten nappaisi 190 pistettä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen taas miettinyt josko eläisimme jossain simulaatiossa. Sielunvaelluskin liittyisi tähän. Meille skriptataan etukäteen elämämme ja meidän pitää käydä kokemassa/tuntemassa ja oppimassa ne läksyt. Sitten kun peli on lopussa, niin tietoisuus (sitäkään ei ole selitetty mitä se on) siirtyy jonnekin missä käydään läpi se entinen elämä ja suunnitellaan uusi elämä/peli käsikirjoitus.

Kun kaikki opittava on opittu ja kehitytty viisaiksi, niin henki/tietoisuus saa luvan siirtyä paremmille pelikentille toisiin kehittyneempiin ulottuvuuksiin.

Sitten ehkä kun kaikki ovat kehittyneet tarpeeksi niin higgsin bosoni luipahtaa nyppylänsä yli ja tämä harjoittelu kenttä hävitetään pois kokonaan.

Laitetaas vielä lisää kierroksia koneeseen. Mitäs jos tämä simulaatio on "suuremman tietoisuuden" vedonlyöntiä? Olemme pelinappuloita joiden menestymisestä tässä laboratoriossa jotkut meitä suuremmat voimat laittaa roponsa likoon ja se kuka/mikä (tämähän voi olla suuremmassa skaalassa kun vain yksilötasolla esim. kieli/uskonto/maa/planeetta/etc.) voittaa tuo voiton myös oikein veikanneelle. Eikös me ihmiset tehdä samaa esim. lääketieteessä kun petrimaljassa kasvatetaan viruksien voittajia. Tämä ideahan taidettiin tuoda suuren yleisön tietoisuuteen jossain MIB elokuvassa.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Ihmetyttää miten moni näistä ketjun huippuälykkäistä on työtön, eläkkeellä, muuten työelämän ulkopuolella tai jopa kuollut. Keskimäärin elämän pitäisi olla helpompaa älykkäänä ja mahdollisuuksia on enemmän. Saa vähän miettimään mitä tässä on älyllä tarkoitettu.

Kun on tarpeeksi älykäs suhteessa suureen enemmistöön niin elämä muuttuu hankalaksi. Sitä paitsi joku töissä oleminen älykkyyden mittarina... no jaa hmmh...

Tieto lisää tuskaa. Kun tiedät tarpeeksi maapallosta, elämästä sen päällä ja sen pimeimmistä, päivänvaloa kestämättömistä puolista, niin vaatii järkyttävän määrän itsekuria olla tappamatta itseään. Tässä kohtaa ihmiset jakautuvat, eli sitä joko turruttaa itsensä eikä halua enään ajatella pahoja asioita, sulkee silmänsä kaikelta raakuudelta tai sitten riistää oman henkensä koska ei pysty elämään sen tosiasian kanssa ettei mahda näille asioille mitään. Elämän ei koskaan, missään kohdassa, pitänytkään olla reilua eikä se sitä tule ikinä olemaankaan.

On yliopistolla kirjoilla jo ties kuinka monennetta vuotta. Kärsii mielialahäiriöistä - mikä taitaa olla yleistäkin todella älykkäille ihmisille? Parisuhteessa hän ei ole koskaan ollut, ja sosiaalinenkin kanssakäyminen ihmisten kanssa käy hänelle ilmeisesti raskaaksi, koska hän analysoi ihmisiä liikaa ja muistaa kaiken. Muut ihmiset eivät muista kaikkea, mitä on keskusteltu esim. 15 vuotta sitten. Eivätkä muut koko ajan mieti ihmisen tarkoitusperiä tai syy-seuraussuhteita jne... Tämä ihminen muistaa kaiken, ja saattaa edelleen vertailla ja analysoida ihmisten puheita ja toimintaa verrattuna vanhoihin juttuihin, jotka muut ovat jo unohtaneet lähes saman tien.

Ja tuo analysointi muistuttaa ikään kuin Rillit huurussa-sarjan Sheldonin käytöstä, tietenkin ei-niin-fiktiivisesti hauskaksi tehdyllä tavalla.

Ihana ihminen on monin tavoin ja minulle rakas, mutta valitettavasti hän taitaa hieman kärsiä tuosta epätavallisesta älykkyydestään ja muististaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.

Monelle on kuitenkin tärkeämpää päästä "näyttämään" älyköille miten käy jos kehtaa olla älykäs ääliöiden keskellä.

 

Harvinaisempaa tuo on kuin älykkö dissaamassa tyhmiä. Älykkäät eivät suhtaudu ilmaiseksi saatuun lahjaansa tarpeeksi nöyrästi oikein koskaan.

Silloin ei kyllä ole oikeasti kovin älykäs, jos dissaa tyhmiä. Aidosti älykäs ei käyttäydy niin tyhmästi.

empaattisuus ja älykkyys ovat eri asioita

Eivät täysin ole. Empatia on kyky asettua toisten asemaan. Siihen vaikuttaa henkilön kognitiiviset kyvyt, johon puolestaan äly vaikuttaa. 

Älykäs on yleensä kykenevä empatiaan, siis toisten asemaan asettumiseen, mutta saattavat kuitenkin olla eri mieltä sen henkilön kanssa, jota empatiseeraavat, jolloin eivät välttämättä käyttäydy kovin empattisesti.

Saisinko esimerkin

Empatiseeraan ihmistä jonka kanssa olen eri mieltä

heitä joku esimerkki

Helluntailainen aikoo tehdä itseurhan heittäytymällä kerrostalon katolta.

Minä fiksu (ateisti) empatiseeraan ja pyydän että ei tuhlaisi ainoaa elämäänsä hyppäämällä

Helluntailainen hyppää ja huutaa Jumalani ota minut vastaan...

Mites onnistuin?

Uskonnollisuus ja älykkyys eivät sulje toisiaan pois. Lääkiksessä opiskelevalta tutulta kuulin, että lääkiksessä on paljon uskovaisia.

Ja uskontohan ateismikin on.

Kyllä on juu. Minun harrastuksiani muuten ovat ratsastamatta oleminen ja kuulan työntämättä jättäminen.

Vierailija kirjoitti:

Mun on pakko kertoa myös pari anekdoottia näistä itseäni vielä huomattavasti älykkäämmistä ystävästäni, kutsutaan häntä vaikka Matiksi.

Anamnesina Matti on eksäni, ja olemme nykyäänkin läheisiä ystäviä - hän toimii hitusen alle kolmikymppisinä erään suuren suomalaisen organisaation keskiportaan johdossa. Matti edusti lukioaikanaan Suomea matematiikka- ja fysiikkaolympialaisissa, ja pääsi pronssisuorituksellaan teknillisen alan yliopistoon ilman pääsykokeita.

Muutamia päiviä ennen näitä eräässä eteläisessä aasialaisessa valtiossa järjestettyjä olympialaisia Matti 17-v. (joka ei varsinaisesti ole mikään verbaaliakrobaatikko ylipäätään): "Kui siistii, saa luvan kanssa lintsata koulusta","aion dokata ihan urakalla, kun siellä ei kysellä papereita" ja "onkohan paikalla myös hyvännäköisiä muijia?"

Kyllä. Tällä miehellä ÄO tutkitusti huitelee lähes parissa sadassa.

Samainen ihminen tutustui abivuonna pakollisen opo-kurssin myötä koulutusmessuilla erilaisiin teknillisen alan yliopistolinjoihin. Eräässä kojussa esittelijänä toimi erittäin hyvännäköinen ja pirtsakka punapää. Ala oli luokkaa puu ja palikka, mutta sankarimme totesi jälkikäteen alan vaikuttaneen "erityisen mielenkiintoiselta".

Ne surullisenkuulut matelijanaivot toki ottavat toisinaan vallan niistäkin, jotka teoreettisesti vaikuttaisivat liitelevän maallisten halujen yläpuolella. Terkkuja tutuille!

Tuleva psykoterapeutti taas (tällä kertaa ehkei niin asian vierestä)

Taisin tunnistaa... nuo fysiikkaolympiakilpailijat ovat ylipäätään aika mielenkiintoinen porukka. Varmasti ovat kaikki hyvin älykkäitä ihmisiä, mutta elämänvalinnat aika erikoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten mukaan todella älykkäät ihmiset eivät ole sympaattisia seuraihmisiä vaan ovat onnellisia yksin. He eivät ole myöskään sarkastisia jutunkertojia vaan hiljaisia sivuunvetäytyjiä. Juuri niitä joista muiden on vaikea uskoa että he ovat älykkäitä. Heitä yleensä inhotaan ja heidän mielipiteensä poikkeavat yleisesti hyväksytyistä.

Mitähän tarkoitat tällä yleisesti poikkeavista mielipiteistä, joita ei hyväksytä? Eikö esim. rasistiset mielipiteet ole juuri sellaisia? Eli ovatko huippuälykkäät vaikka rasisteja? Pedoja? Sossulusmuja?

Jos he noin ajattelevat, niin totta, kyllähän noiden ajatusten ihmisiä monesti inhotaan.

Mutta tutkimukset taas osoittavat, että rasistit ovat pikemmin tyhmiä kuin älykkäitä.

Ei älykkyys tarkoita pahaa ihmistä, joten miksi heitä inhottaisiin? Eihän suurin osa ihmisistä edes tunnista kaikkia huippuälykäitä.

Ystäväni joka on neuropsykiatri kertoi, että toisista voi aavistaa, mutta monet saattavat vaikuttaa jopa keskiarvoa heikommilta ja saavat silti kovat pisteet.

Minulle tuli mieleen eräs tuntemani hyvin älykäs ihminen (ÄO kuulemma 140), jonka arvot ovat niin liberaaleja, että ns. suuri enemmistö ei vaan tajuaisi. Esim. uskollisuuden ihannointi parisuhteessa on hänelle yhtä turha uskomus kuin vaikka jumalusko. Kyseenalaistaa aivan kaiken ja pystyy perustelemaan minkä hyvänsä, täysin normienvastaisenkin, toimintatavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päälle parikymppinen insinööriopiskelija. Tavallisen näköinen ja mukava luonteinen. Selviytyy koulusta parhailla arvosanoilla ilman suurempia tuskailuja ja kerää tunnustusta erilaisten stipendien ja työtarjousten muodossa. Ei koskaan itse korosta tai kehu itseään, nöyrän oloinen kaveri siis. Kämppä sillä on tyylitön ja vähän sekainen. Kaunis tyttöystävä. Oppii ja omaksuu erilaisia asioita todella herkästi, esimerkiksi tyttöystävänsä on ilmeisesti saanut koulutettua hänestä tyylitietoisemman.

Harrastaa metsästystä, kalastusta sekä rankentelua. Ilmeisesti myös lukee paljon. Taitaa myös olla uskovainen sillä puhuu aina välillä siitä ettei evoluutioteoria toimi.

Viimeinen lauseesi todisti, ettei hän ole erityisemmin älykäs. Jokainen huippuälykäs ihminen jotka tiedän, tietävät evoluutioteorian olevan totta, aivan niinkuin se onkin. En ole itse koskaan tavannut älykästä ihmistä joka uskoisi jumaliin.

Evoluutioteoria on vain teoria, samoin oli aikanaan myös Flogiston-teoria:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flogiston-teoria

Sekin oli aikanaan hyvä teoria joka selitti palamistapahtuman, mutta osoittautui myöhemmin vääräksi.

Evoluutio on kiistämättä tosiasia, mutta mehän emme voi tietää, mikä on evoluution ns. primus motor eli sen alullepanija. Saattaahan senkin takana olla Jumala, joka on sen kehittänyt ja on sen ylläpitäjä.

Me ihmisethän voimme elää ikäänkuin Platonin luolassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luolavertaus#Vertaus

ja näemme vain varjoja seinällä ja kuvittelemme niitä oikeaksi todellisuudeksi. Todellisuus voi olla aivan toisenlainen kuin me luulemme.

Mitä taas mainitsemaasi jumaliin uskomiseen tulee, niin ei kukaan oikeasti älykäs ihminen jumaliin uskokaan, koska on vain yksi oikea Jumala. Hän hallitsee tätä maailmankaikkeutta ja myös evoluutiota.

Evoluutio on tosiasia, jos tarkoitetaan lajin sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Sen sijaan lajin muuttumista toiseksi lajiksi ei ole olemassa kiistatonta näyttöä. Toki tästäkin kiistellään, koska on olemassa erimielisyyksiä siitä, miten lajit määritellään, milloin on kyseessä lajin sisäinen kehitys ja milloin muuttuminen toiseksi lajiksi. Siitä ei kuitenkaan ole kiistatonta näyttöä, että esimerkiksi ihminen olisi kehittynyt apinasta, päinvastoin tämän kaltaiset teoriat sisältävät valtavasti aukkoja ja kysymysmerkkejä, joita on kyetty paikkaamaan vain tarkoitushakuisilla selityksillä ja teorioilla, kun halutaan pitää kiinni kehitysoppiin uskosta, eikä suhtautua asioihin tieteellisen avoimesti niin, että aiemmat käsitykset ollaan valmiita laittamaan romukoppaan koko ajan uuden tiedon valossa. 

Ihminen on kehitellyt olemassa olevaan tietoon nähden aivan liian suurellisia ja yksityiskohtaisia teorioita maailmankaikkeudesta, lajien synnystä ja kehityksestä. Tätä selittää varmasti se, ettei ihminen tahdo kestää ajatusta siitä, ettemme pohjimmiltaan vieläkään tiedä mistä tulemme, ketä olemme ja minne menemme. Tieteelliset "totuudet", jotka ovat kuitenkin vain hataran tieteellisen fakta-aineiston pohjalle rakennettuja uskottavan ja loogisen tuntuisia teorioita ovat yhtä lailla uskon varaisia kuin Jumala uskokin. Jumalaan uskominen on tässä valossa filosofisesti loogisempaa kuin evoluutiousko. Vaatii paljon vähemmän uskoa päätyä siihen tulokseen, että erittäin monimutkaisten järjestelmien syntyminen ja kehittyminen pohjautuu aineeseen, energiaan ja älyn ohjaamaan informaatioon, kuin samaan lopputulokseen pääseminen pelkän aineen, energian ja sattuman avulla. Itselläni ei ainakaan ole riittävästi uskoa jälkimmäiseen. Ja kyllä. Kuulun äo:n perusteella muutaman promillen älykkäimpien joukkoon. Vaikka säännöllisesti väitetään, etteivät älykkäät ihmiset usko Jumalaan, näitä on olemassa tänä päivänä myös tiedeyhteisössä ja on ollut aina myös historiassa. Älkää pyytäkö mainitsemaan esimerkkejä, koska kyseessä on usein esiin noussutta julkista tietoa, jokaisen täytyy myös nähdä vähän vaivaa tiedon kaivamisessa itse, jos ei muusta syystä niin sen vuoksi, että oppii etsimään tietoa laajemman ja perehtymään asioihin itse. 

Itse näen sen niin, ettei tieteellä voida kaikkea selittää ja on paljon mitä emme tiedä. Tiedekin on ihmisen keksimää teoriaa ja käsityskykymme ja tekniikkamme on rajallista.

Siltikin myös uskonnot menevät tähän samaan halpaan, emme kestä sitä ettemme tiedä. Emme kestä sattumanvaraisuutta ilman kontrollia. Uskonnot ovat jotenkin esimerkkitapaus ihmisrodun egosentrisyydestä ja subjektiivisuudesta maailman käsittämisessä. Jumala on tyyliin luonut maailmankaikkeuden ihmisiä varten, puhuu meille, muttei elämille, jotka voivat ilman uskomuksia elää omaa elämänkiertoaan. Tottakai jumala on monissa uskonnoissa ihmisen kuva, koska pidemmälle mielikuvituksemme ei kanna. Jos ajattelee universumin laajuutta, jumala keskittyy puuhastelemasn pienen planeetan pienen populaation kanssa. Uskonnoista puuttuu suhteellisuudentaju kaikilla aspekteilla, mikä tekee siitä itselleni paljon todennäköisemmin ihmisen omaa keksintöä.

Vielä pohdin asiaa lisää ja tuli mieleen, että jos joku entiteetti olisikin, sen tarkoitusperät ja suunnitelmat todennäköisesti olisivat niin "korkealentoisia" ja ihmisen käsityskyvyn tavoittamattomissa, että kuilu olisi yhtä syvä, kuin idiootin ja huippuälykkään välillä, keskustelua olisi hyvin vaikeaa luoda. Eli jumalan ei edes kannattaisi meille mitään selittää, kun ymmärtäminen olisi mahdotonta. Kuitenkin, ihmisille hyvin sopivasti, kommukaatio on onnistunut ja se on tasoa "täyttäkää maailma" tmv. Vaikea uskoa että tässä olisi kaikki.

Viimeisimmälle kommentoijille haluan todeta, että pohdintasi sivuavat läheisesti omiani. Varsinkin elämän, saatika "älyllisen" etsimisessä ihminen on keskittynyt eksoplaneettoihin, joissa olosuhteet ovat mahdollisimman lähellä omiamme. Ymmärryksemme ylittää ajatus, että jonkinlaista elämää (määrittelykysymys) on voinut syntyä erilaisissakin olosuhteissa erilaisin edellytyksin ja että äly (niinikään määrittelykysymys!) voi käsittää muitakin vaihtoehtoja kuin (länsimaisen)kulttuurin arvostama matemaattis-luonnontieteellinen älykkyys. Mitä jos tulikuumalla alustalla miljoonan valovuoden päässä elää populaatio, joka ei varsinaisesti hengitä tai

edes yhteytä, vaan saa toimintaenergiansa ydinreaktioista?

Kaipa, luonnollista kyllä, ihmismieli etsii kaltaisiaan. Kaiketi eksistentiaalisesti lohdullisin vaihtoehto olisi itsemme kaltaisen elämän olemassaolo?

Alkeelliset radioaallot ja binäärikoodatut viestit eivät paljoakaan auta, jos toinen sivilisaatio kommunikoi eri menetelmin, tai yhteisö on jopa peräisin rinnakkaisesta universumista, (jossa vaikkapa Higgsin bosonin "lepotila" on asettunut erilaiseen, energiatehokkaampaan tilaan luoden toisenlaiset luonnonlait). Olemme uskomattoman rajoittunut laji, joka tullee ennemmin kuin myöhemmin tukehtumaan pieneen egosentriseen todellisuuteensa.

Toisaalta haluaisimmeko edes päästä yhteyksiin toisen kanssa? Sehän on suuri, hallitsematon riski, jos kyseinen populaatio vähänkään muistuttaa omaamme opportunismissaan.

Se terapeutti taas

Minä olen taas miettinyt josko eläisimme jossain simulaatiossa. Sielunvaelluskin liittyisi tähän. Meille skriptataan etukäteen elämämme ja meidän pitää käydä kokemassa/tuntemassa ja oppimassa ne läksyt. Sitten kun peli on lopussa, niin tietoisuus (sitäkään ei ole selitetty mitä se on) siirtyy jonnekin missä käydään läpi se entinen elämä ja suunnitellaan uusi elämä/peli käsikirjoitus.

Kun kaikki opittava on opittu ja kehitytty viisaiksi, niin henki/tietoisuus saa luvan siirtyä paremmille pelikentille toisiin kehittyneempiin ulottuvuuksiin.

Sitten ehkä kun kaikki ovat kehittyneet tarpeeksi niin higgsin bosoni luipahtaa nyppylänsä yli ja tämä harjoittelu kenttä hävitetään pois kokonaan.

Olen miettinyt ihan samaa. Tämä teoria selittäisi monta asiaa.

Ei paljoa puhu, mutta kun puhuu, niin asiaa. Vahvat omat mielipiteet, pystyy perustelemaan ne varsin hyvin joka kerta, vaikka ne monesti poikkeavat valtaväestön mielipiteistä.

Minä taas olen ajatellut, että tämä Maa-simulaatio on lähinnä viihdettä. Me saadaan pelailla täällä sen mukaan mitä ollaan pelistä maksettu. Pelihahmolleen voi valita tietyn määrän ulkonäköä, älyä, perittyä rahaa, sukupuolen yms. ja nauttia pelin antimista. Se selittäisi senkin, että joistakin tulee kauniita miljönäärejä ja toisaalta Afrikassa miljoonat pelaajat pelaa jotain ilmaista demoversiota, jossa pääsee 75 ÄO-pisteen tasolla nauttimaan muutamasta tylsästä ruokalajista ja kuolee jo lapsena ripuliin. Se olisi tosi epäreilua, ellei sitten taustalla ole nimenomaan se, että nuo pelaajat eivät ole maksaneet pelistä mitään. Tulevat sitten seuraavaan peliin isommalla panoksella jos tykkäsivät grafiikoista.

Joskus törmää ihmisiin, jotka ovat selvästi tuttuja jostain muualta. Ehkä ne on meidän kavereita kosmisesta pelisalista.

Vierailija kirjoitti:

Olen älykkäämpi kuin kukaan tuntemani henkilö. Mensan virallisilla testeillä mitattuna ja tulos reilusti korkeampi kuin ap:n mainitsemat.

En halua kertoa työstäni muuta kuin sen, että käyn töissä ja olen naisten halveksima kaikille kiltti ja ystävällinen mies. Koulussa sain kolmasti hymypojan ja olen työpaikoillakin pidetty työtoveri mutta läheisempää suhdetta en saa.

Kuulostat hyvältä. Treffeille? :)

Taiteilija (maalaa tauluja, tms).

Meni joskus lukioon mutta jätti kesken ja koulut jäi siihen. Olen ymmärtänyt ettei koulu antanut tarpeeksi haasteita ja koki opiskeltavat aineet tylsiksi (esim. nero matikassa, kävi läpi kokonaisen oppikirjan viikossa ja sisäisti kaiken, kokeet teki valmiiksi sitä mukaa miten nopeasti kynä suti). Luki jo pienenä isoja romaaneja vielä kun muut opettelivat lukemaan ilman tavuttamista. Oppi vuodessa englantia, ranskaa ja ruotsia, tämä siis ennen nettiaikaa. Tiedän tämän koska olimme koulukavereita ala-asteella, aloitti kielet samaan aikaan kuin me kaikki muutkin.

Väsää nykyään vapaa-ajallaan robotteja ja harrastaa musiikkia.

Ei ole synnyttänyt lapsia koska pelkää, että tulisi kokemaan perhe-elämän mahdollisesti tylsänä ja lapset jäisivät ilman äidinrakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Ihmetyttää miten moni näistä ketjun huippuälykkäistä on työtön, eläkkeellä, muuten työelämän ulkopuolella tai jopa kuollut. Keskimäärin elämän pitäisi olla helpompaa älykkäänä ja mahdollisuuksia on enemmän. Saa vähän miettimään mitä tässä on älyllä tarkoitettu.

Kun on tarpeeksi älykäs suhteessa suureen enemmistöön niin elämä muuttuu hankalaksi. Sitä paitsi joku töissä oleminen älykkyyden mittarina... no jaa hmmh...

Tieto lisää tuskaa. Kun tiedät tarpeeksi maapallosta, elämästä sen päällä ja sen pimeimmistä, päivänvaloa kestämättömistä puolista, niin vaatii järkyttävän määrän itsekuria olla tappamatta itseään. Tässä kohtaa ihmiset jakautuvat, eli sitä joko turruttaa itsensä eikä halua enään ajatella pahoja asioita, sulkee silmänsä kaikelta raakuudelta tai sitten riistää oman henkensä koska ei pysty elämään sen tosiasian kanssa ettei mahda näille asioille mitään. Elämän ei koskaan, missään kohdassa, pitänytkään olla reilua eikä se sitä tule ikinä olemaankaan.

Tieto lisää myös ymmärrystä. Ymmärrystä siitä, ettei kaikkeen voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan voi. Myös pimeät puolet ovat kiinnostavia, kaikilla asioilla on monta puolta. Ei ole absoluuttista hyvyyttä tai pahuutta. Toisaalta kaikkialla on kauneutta, jos osaa katsoa. Yhtä paljon kuin voi järkyttyä maailman kauheuksista, voi liikuttua kyyneliin ystävällisestä eleestä tai pyyteettömyydestä. Viisas ei aja itseään nurkkaan, vaan on armollinen itselleen ja toisille. Keskittyy hyvään ja hyväksyy ristiriitaisuudet.

Ei omasta mielestäni ÄO paljoa kerro ihmisestä,enemmän kertoo jos henkilö oikeasti ymmärtää asioista eikä vaan kerro jotain lukemiaan muiden ihmisten tutkimusten faktoja tai kerro miten hyvin jossain mensan nettitestissä on pärjännyt.

Luultavasti mun veli. Ei ole koskaan joutunut näkemään mitään vaivaa koulun/opiskeluiden eteen. Sillä oli koko tulevaisuus aika taattu, loistava opiskelupaikka ja hyvä työpaikka jo tiedossa, kun se sitten päätti jättää kaiken sen taakse ja lähti kiertämään maapalloa. Nykyään hanttihommissa ja onnellisempi kuin koskaan. Älliä riittää mutta tykkää tehdä käsillään, ei viihdy toimistotöissä. Vapaa-ajalla tekee kaikkia tietokonejuttuja ja väkertelee kaikenlaista mikä menee itselläni täysin yli ymmärryksen. Maanläheinen, viihtyy luonnossa, ei tee itsestään isoa numeroa. Syrjäänvetäytyvä, mutta siitä huolimatta vetää muita ihmisiä ympärilleen ja kaikki on aina pienestä pitäen halunnut olla sen kanssa kavereita.

Eipä ole periytynyt minulle nämä piirteet :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyrkkisääntönä on se, että mitä turhempi joku ihminen on, sitä älykkäämpi hän myös on.

Tosi. Älykkäille ei ole sijaa nykymaailmassa.

Vaikka varmaan tarkoitit muuta.

Ei , kyllä ole ollut koskaan aikaisemminkaan.   Mutta tuoreempi tapaus on sellainen että värisyttää.  Nuori mies teki DI tutkinnon erityisen hyvin, ja oli maan parhaita ydinvoimaasiantuntijoita, mutta oli erimieltä silloin kun tuota uusinta ydinvoimalaitosta oltiin rakentamassa.  Varoitti vakavista ongelmista, eikä häntä uskottu, vaan sai potkut.  Teki itsemurhan ja siinä se.  Ajanmittaan hänen ennustuksensa kuitenkin toteutuivat, areva ei ole onnistunut vieläkään tuottamaan sähköä, vaikka kaikki aikarajat on rikottu moneen kertaan. 

Kyse ei taida olla kuitenkaan älykkäästä. 

  Niin se onkin, älykäs asiantuntija ei saa kertoa mielipidettään.  Eikä tosiaankaan niin tee, koska silloin joutuu pian työttömäksi.  Varsinkin jos osaamisalue on kapea, niin muita töitä ei ole mahdollista saada.    Vain sellainen jolla ei ole sisällöstä liian teräviä havaintoja voi kertoa, koska sellainen on yleensä samaa mieltä kuin johtavassa asemassa oleva henkilö, eikä muodostu siten vaaratekijäksi vallanpitäjille.   Älykkyyttähän ei ole se, että näkee jonkin toiminnan virheet etukäteen, pelkästään piirustuksia lukemalla vaan se että osaa turvata oman uransa.   Sellaista loistavaa älykkyyttä, kaikki suuret kansatkin arvostavat yli kaiken.   

Olen siinä mielessä eri mieltä, että kyse on siitä MITEN sen mielipiteen esittää. Kyllä minäkin tiedän töistä tapauksen, joka oli hankala, mutta oikeassa. Hän sai potkut sen perusteella, miten käyttäytyi. Jos olisi esittänyt mielipiteensä ystävällisesti hymyillen, yhteistyön hengessä, hän olisi saanut pitää työpaikkansa. Poikkeavat ideat pitää osata myydä. Esim. Hitler sai myytyä ajatuksen joka on aivan kauhea. Miten ihmiset menivätkään lankaan?

T. Nainen joka saa puhuttua työpaikalla läpi lähes mitä vaan