Miksi uskot, ettei ihmisen kohdalla kaikki pääty kuolemaan?

Vierailija kirjoitti:

Energian säilymislaki. Mihin katoaa ihmisen sielu joka on puhdasta energiaa?

Energiaa? Montako kilowattituntia tai joulea se yleensä on? Onko paljon hajontaa yksilöiden välillä?

Spirituaalisuus ja muiden ihmisten kuolemanrajakokemukset ovat saaneet minut vakuuttuneeksi.

Eikö se ole todella surullista ajatella että kaikki vain loppuisi kuolemaan etkä näkisi ketään rakkaitasi enää koskaan? Ja mikä järki täälä olisi olla kärsimässä jos kaikki loppuisi kuollessa?

Vierailija kirjoitti:

Kuolemanrajakokemuksen takia. Selittäkööt sitä kuka miten hyvänsä niin se muutti koko oman ymmärryksen elämästä.

Harhat on harhoja, vaikka ne olisivat miten aidon tuntuisia. 

rewwer kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain kuolleet uskovat kuolemaan.

Aamukahvi alkoi toimimaan, siis tarkennan hieman. Ruumishan kuolee, tämä on väistämätöntä. Myös yksilön mielen kohdalla näin on. Mutta on eräs yhteinen tekijä johon eivät päde maailman lait, mutta josta maailma kuitenkin virtaa. Tätä voidaan kutsua jumalaksi, ikuiseksi rakkaudeksi, tajunnaksi, sillä on monta nimeä. Pohjimmiltaan mieli ei kuitenkaan voi käsittää sitä. Mieli voi käyttää apunaan suuntaviittoja joista kuitenkaan mikään ei kykene kuvaamaan sitä. Heti kun avaamme suumme kuvaillaksemme sitä, menetämme sen. Se jää ihmismielelle ikuiseksi salaisuudeksi.

Emme kuitenkaan voi paeta sitä, sillä me olemme se, niinkuin kaikki muukin joka syntyy, elää aikansa ja väistämättä vaipuu unholaan. Tässä mielessä kaikki olemme me ja me olemme kaikki. Emme koskaan ole oll

Aikamoista tuubaa. Aivot ovat se juttu, millä kaikki tajutaan ja tiedostetaan ja niiden luonne on biologinen. Geneettisestä vaihtelusta ja yksilöllisistä muistoista ja kokemuksista syntyy sitten illuusio siitä, että minä olen minä enkä kukaan muu.

Eikö tutkijat juuri todenneet, että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta?

Tuossa eräs kiinnostava rajakokemus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en uskoisi?

Luotan siihen, että tapaan rakkaat edesmenneet vielä uudelleen. 

 

Miksi uskot näin? Tuo ei ollut mikään kunnollinen vastaus kysymykseen.

- Ap

 

Kaikki uskovat johonkin ja minä uskon, ettei elämä pääty kokonaan kuollessamme. Väitän, että olen elänyt ennenkin, vaikka olen syntynyt perheeseen, jossa on uskovaisia. Eli oikeastaan kaksi syytä uskoa siihen, että elämä tavalla tai toisella jatkuu. 

Minä olen elänyt vain tämän yhden kerran. Aion myös jättää elämisen tähän. 

Enemmän uskon jonkinlaiseen geenivälitteiseen muistojen siirtymiseen. Taidot perityvät, miksei myös vanha muistitieto. Kaikki on evoluution aikaansaamaa.

Vierailija kirjoitti:

Se tasan loppuu siihen. Sori.

Mistä sinä sen tiedät? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain kuolleet uskovat kuolemaan.

 

Aamukahvi alkoi toimimaan, siis tarkennan hieman. Ruumishan kuolee, tämä on väistämätöntä. Myös yksilön mielen kohdalla näin on. Mutta on eräs yhteinen tekijä johon eivät päde maailman lait, mutta josta maailma kuitenkin virtaa. Tätä voidaan kutsua jumalaksi, ikuiseksi rakkaudeksi, tajunnaksi, sillä on monta nimeä. Pohjimmiltaan mieli ei kuitenkaan voi käsittää sitä. Mieli voi käyttää apunaan suuntaviittoja joista kuitenkaan mikään ei kykene kuvaamaan sitä. Heti kun avaamme suumme kuvaillaksemme sitä, menetämme sen. Se jää ihmismielelle ikuiseksi salaisuudeksi.

Emme kuitenkaan voi paeta sitä, sillä me olemme se, niinkuin kaikki muukin joka syntyy, elää aikansa ja väistämättä vaipuu unholaan. Tässä mielessä kaikki olemme me ja me olemme kaikki. Emme koskaan ole olleet erossa siitä. Tajunta voi nähdä vain tajunn

Olen lukenut yhden Spiran kirjan. Tyypillistä buddhalaisvaikutteista new age -hengellisyyttä. Itse uskon, että se kaiken tiedostava tajuntakin nousee vaan ihan biologisen mekanismin toiminnasta, ja tiedostaminen loppuu kun keho kuolee. Eli mun vastaus kysymykseen, vuosikymmenten etsinnän jälkeen on:

"Jokainen meistä voi kysyä itseltään, mikä on se juttu millä kaikki tajutaan, mikä on sen luonne? Voiko tämä tiedostaminen tapahtua milloinkaan muulloin kuin nyt?"

- EI voi tapahtua tietenkään muulloin kuin nyt. Mutta se juttu millä kaikki tajutaan on ihan vaan aivojen toimintaa, se toiminta tuottaa tietoisuuden eikä ole mitään näyttöä että se olisi mitään transsendentaalista ja ikuista, tai yhtä jonkun suuremman Tietoisuuden kanssa.

t. entinen kristitty, entinen new age, nykyinen agnostikko

Vierailija kirjoitti:

Spirituaalisuus ja muiden ihmisten kuolemanrajakokemukset ovat saaneet minut vakuuttuneeksi.

Eikö se ole todella surullista ajatella että kaikki vain loppuisi kuolemaan etkä näkisi ketään rakkaitasi enää koskaan? Ja mikä järki täälä olisi olla kärsimässä jos kaikki loppuisi kuollessa?

Kaikella on aikansa maan päällä. Meitä ennen on oltu, meidän jälkeemme ollaan. Emme ole mikään maailman napa tai kehityksen keskipiste. Eliöiden elinkaaresta on kyse. 

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuus on jännä juttu. Ei me tiedetä mikä se on, joten voidaanko olla varmoja onko se SIELU, ja se elää ikuisesti. Ateisteilla voi oikeasti olla SIELU.

Mutta punapäillä ei ole sielua.

"Eikö tutkijat juuri todenneet, että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta?"

Eivät. Tällaisen hypoteesin on joku esittänyt, mutta missään nimessä tämä ei ole tieteen valtavirran käsitys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Energian säilymislaki. Mihin katoaa ihmisen sielu joka on puhdasta energiaa?

Energiaa? Montako kilowattituntia tai joulea se yleensä on? Onko paljon hajontaa yksilöiden välillä?

Montako kilowattituntia tai joulea on yleensä pimeä energia, jota on melkoinen osa maailmankaikkeudesta? Mitä se edes on? Entäs kvanttifysiikka ja sen "yliluonnolliset" havainnot? Paljonko tarvitaan, ennen kuin sinun kaltaisesi ihmiset myöntävät, ettemme ymmärrä olevaisuuden luonteesta mitään? 

fdgdsgsdfgsd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska en pysty kuvittelemaan, miten tietoisuus voisi sammua. Yhtäkkiä et vaan havaitsisi, ajattelisi tai tuntisi mitään? Uskon kuolemattomaan sieluun/henkeen sekä jälleensyntymiseen.

 

Mikä siinä on niin vaikeaa hahmottaa? Se tuntuu samalta kuin aika ennen sinun olemassaoloasi, siis ei miltään.

Myös syvässä unessa tietoisuus on pois päältä. Ei kukaan kärsi siitäkään. 

Vierailija kirjoitti:

"Eikö tutkijat juuri todenneet, että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta?"

Eivät. Tällaisen hypoteesin on joku esittänyt, mutta missään nimessä tämä ei ole tieteen valtavirran käsitys. 

Toisaalta kukaan ei ole myöskään vakuuttavasti osoittanut, että aivot sitä synnyttäisivät. Kun miettii, miten korkeaa tietoisuuden tasoa vaikka muurahaisyhdyskunta tarvitsee toimiakseen kaikkine monimutkaisine tehtävineen, niin rupeaa hiukan epäilemään sitä, syntyykö se kaikki muurahaisen pienenpienissä aivoissa.

"Mutta jotta ylipäätään pystymme puhumaan tästä erillisestä tarkkailijasta, vaatii tämäkin oman havainnoijansa joka alistaa aistien tarkkailijan ja ajattelijan abstraktiksi objektiksi. Tätä havainnoijaa, ultimaattista diskreettiä subjektia, tarkkailijan tarkkailijaa, ei tämä minä kykene koskaan löytämään. Tehtävä on mahdoton kuin autolla joka yrittää törmätä omaan takapuskuriinsa. Kuitenkin tämä ultimaattinen tarkkailija on se, mikä näkee kaiken, ja josta kaikki nousee. Se on aina taustalla. Mieli ei pääse sitä pakoon koska mieli on tehty siitä. Mieli ei kuitenkaan kykene näkemään sitä."

Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö myös kyky metakognitioon ja tietoisuuteen omista mielen prosesseista kuten itsetarkkailusta, ei olisi vain aivotoimintaa myös.

Vain aika-avaruudessa voi eksistoida. Ajattomuus-avaruudettomuus on ns. tyhjä joukko. Siksi elämän päättyessä ilmenee jotakin muuta tilalla. Halutessaan sitä voi kutsua jälleensyntymiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eikö tutkijat juuri todenneet, että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta?"

Eivät. Tällaisen hypoteesin on joku esittänyt, mutta missään nimessä tämä ei ole tieteen valtavirran käsitys. 

Toisaalta kukaan ei ole myöskään vakuuttavasti osoittanut, että aivot sitä synnyttäisivät. Kun miettii, miten korkeaa tietoisuuden tasoa vaikka muurahaisyhdyskunta tarvitsee toimiakseen kaikkine monimutkaisine tehtävineen, niin rupeaa hiukan epäilemään sitä, syntyykö se kaikki muurahaisen pienenpienissä aivoissa.

Eihän vaistotoimintoja varten tarvitse jokaisen yksilön erikseen ajattelemalla ajatella, eikä edes ymmärtää mitä ja miksi tekee. Toiminnot on geeneihin koodautuneet pitkän evoluution aikana sellaisiksi, mikä parhaiten edistää lajin selviämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eikö tutkijat juuri todenneet, että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta?"

Eivät. Tällaisen hypoteesin on joku esittänyt, mutta missään nimessä tämä ei ole tieteen valtavirran käsitys. 

Toisaalta kukaan ei ole myöskään vakuuttavasti osoittanut, että aivot sitä synnyttäisivät. Kun miettii, miten korkeaa tietoisuuden tasoa vaikka muurahaisyhdyskunta tarvitsee toimiakseen kaikkine monimutkaisine tehtävineen, niin rupeaa hiukan epäilemään sitä, syntyykö se kaikki muurahaisen pienenpienissä aivoissa.

Mutta todistustaakka on sillä, joka alkaa esittää yliluonnollisia olentoja tai mekanismeja selitykseksi. Perusoletus on, että kaikki mikä luonnossa tapahtuu on luonnollista, ja nousee luonnon prosesseista. Riippumatta siitä ymmärtääkö ihminen vielä niitä prosesseja vai ei. 

Mutta toki tietoisuuden luonnetta myös tutkitaan koko ajan, ja itse pitäisin hyvin todennäköisenä että tämä koko debatti päättyy siihen, että tiede löytää mekanismit joilla kokemus tietoisuudesta syntyy ihan luonnollisista rakenteista ja prosesseista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eikö tutkijat juuri todenneet, että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta?"

Eivät. Tällaisen hypoteesin on joku esittänyt, mutta missään nimessä tämä ei ole tieteen valtavirran käsitys. 

Toisaalta kukaan ei ole myöskään vakuuttavasti osoittanut, että aivot sitä synnyttäisivät. Kun miettii, miten korkeaa tietoisuuden tasoa vaikka muurahaisyhdyskunta tarvitsee toimiakseen kaikkine monimutkaisine tehtävineen, niin rupeaa hiukan epäilemään sitä, syntyykö se kaikki muurahaisen pienenpienissä aivoissa.

Pienenpienet itikat osaavat mm. lentää ja valmistaa hunajaa. Ihan pikkuruisine aivoineen.

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen on älykäs ja keksii suhteellisuusteorian, peninsiliinin ym.

Hän saavuttaa 300 vuoden kuolemattomuuden (kiitollisuus ihmisten muistoissa)

Aiemmin minua haittasi keskinkertaisuuteni..mutta ei enää

Painun unholaan tyytyväisenä

60-75 vuotta, ja minusta ei kukaan muista mitään. Ihanaa!