Miksi tyttöystävän löytäminen on niin vaikeaa nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Olet ihan oikeassa, miehet ovat parempia hoivatöihin.

asasasasasass kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

saasasasasas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.

En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.

Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.

No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.

Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä. 

Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.

M34

"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"

Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.

Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.

Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.

Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?

Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.

No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.

Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita. 

Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.

Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa? 

Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.

Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.

Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?

Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.

Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista. 

Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti. 

Siis naisellako pelkästään ne ruuhkavuodet on? Mistä se ruuhka muodostuu: työstä, kodinhoidosta, lapsista, vanhenevista vanhemmista. Mikä on miehen rooli tässä ruuhkassa? Haluaisiko mies olla vain vapaamatkustaja, vai mitä on tämä ihmeellinen ininä ja urputus? Minä olin kuvitellut, että ne ruukavuodet ovat ihan molempien vanhempien juttu, mutta ei näköjään.

Tuosta kumppanin hankkimisesta opintojen ohessa: Kuinka moni mies on valmis muuttamaan naisen opintojen/harjoittelujen/alkuaikojen pätkätöiden perässä sinne tänne? Tai vaihtoehtoisesti kuinka moni mies on halukas elämään etäsuhteessa kaikki nämä vuodet ennen perheen perustamista ja ruuhkavuosia? Taitaa olla perinteisesti niin, että nainen on jättänyt oman elämänsä ja seurannut miestä. Enää se ei pojat kuulkaa toimi niin, ja siitähän tämä koko kitinä taitaa juontaa juurensa.

Mies haluaa osallistua täysillä ruuhkavuosiin, naisen kanssa jolle oli rakastaja ensin, monta vuotta. Ja mieluiten naisen parhaimpina vuosina. Kaikkein pahin, on olla vain se elättäjä/työjuhta. Jos myöhästyy paljon, niin tietää että nainen tyytyy, että miehelle on se huonoin rooli varattu. 

Miehelle siis huonoin rooli on nähdä omien lasten syntyvän ja kasvavan. No se selittääkin paljon, miksi syntyvyys on niin alamaissa. En myöskään ymmärrä, mitä nämä naisen parhaimmat vuodet ovat. Itse olen ollut parhaimmillani ja onnellisimmillani 40 täytettyäni. Vielä parikymppisenä olin hyvin epävarma ja huonoitsetuntoinen, yritin kaiken aikaa miellyttää muita ettei kukaan vaan pettyisi minuun. Parisuhdekin parani joka osa-alueella, kun en ollut enää se perässä vedettävä tiskirätti.

Miehelle nainen on paras siinä parinkympin molemmin puolin, kauneus. 30+ ja siitä se rupsahdus alkaa.

Ikävää, että sinulle nainen on sama kuin ulkonäkö ja ikä. Kunhan sinä tuosta vielä kasvat ja kehityt, niin ymmärrät, millainen hyvä ihmissuhde on oikeasti.

Sitoutumishaluttomien poikien pitää mennä naimisiin heti, kun kumpikin on täysi-ikäinen. Samalla yo- ja valmistusjuhlien ohella juhlittaisiin tuhansia vastavihittyjä. Sitten Pertti 30-vuotiaana voikin miettiä, oliko se valinta silloin 18-vuotiaana niin hyvä, että sen kanssa elää onnellisena kuolemaan asti.

hyi.

Ei mitään "hyi", kyllä nuorten miesten pitää osoittaa sitoutumishalukkuus. Ei sitä muuten saa selville kuin menemällä naimisiin. Sitähän sinä halusit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.

En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.

Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.

No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.

Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä. 

Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.

M34

"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"

Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.

Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.

Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.

Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?

Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.

No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.

Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita. 

Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.

Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa? 

Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.

Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.

Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?

Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.

Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista. 

Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti. 

Siis naisellako pelkästään ne ruuhkavuodet on? Mistä se ruuhka muodostuu: työstä, kodinhoidosta, lapsista, vanhenevista vanhemmista. Mikä on miehen rooli tässä ruuhkassa? Haluaisiko mies olla vain vapaamatkustaja, vai mitä on tämä ihmeellinen ininä ja urputus? Minä olin kuvitellut, että ne ruukavuodet ovat ihan molempien vanhempien juttu, mutta ei näköjään.

Tuosta kumppanin hankkimisesta opintojen ohessa: Kuinka moni mies on valmis muuttamaan naisen opintojen/harjoittelujen/alkuaikojen pätkätöiden perässä sinne tänne? Tai vaihtoehtoisesti kuinka moni mies on halukas elämään etäsuhteessa kaikki nämä vuodet ennen perheen perustamista ja ruuhkavuosia? Taitaa olla perinteisesti niin, että nainen on jättänyt oman elämänsä ja seurannut miestä. Enää se ei pojat kuulkaa toimi niin, ja siitähän tämä koko kitinä taitaa juontaa juurensa.

Mies haluaa osallistua täysillä ruuhkavuosiin, naisen kanssa jolle oli rakastaja ensin, monta vuotta. Ja mieluiten naisen parhaimpina vuosina. Kaikkein pahin, on olla vain se elättäjä/työjuhta. Jos myöhästyy paljon, niin tietää että nainen tyytyy, että miehelle on se huonoin rooli varattu. 

Miehelle siis huonoin rooli on nähdä omien lasten syntyvän ja kasvavan. No se selittääkin paljon, miksi syntyvyys on niin alamaissa. En myöskään ymmärrä, mitä nämä naisen parhaimmat vuodet ovat. Itse olen ollut parhaimmillani ja onnellisimmillani 40 täytettyäni. Vielä parikymppisenä olin hyvin epävarma ja huonoitsetuntoinen, yritin kaiken aikaa miellyttää muita ettei kukaan vaan pettyisi minuun. Parisuhdekin parani joka osa-alueella, kun en ollut enää se perässä vedettävä tiskirätti.

Kerrottakoon naisille ettei kaikki miehet ole tuollaisia. Osa haluaa rakkautta ja rakastaa lapsiaan ja haluaa olla osa heidän elämäänsä.

Nyt vaan pitää osata erottaa ne näitä toisista miehistä. Veikkaan ettei vaikeaa.

Kyllähän me sen tiedämme, meillä on ihan oikeakin elämä johon kuuluu normaaleja ihmisiä, niin naisia kuin miehiäkin.  Useimmilla meistä on ihan normaali, rakastava kumppani tuossa vierellä. 

Surettaa vain niiden pääosin täällä netissä elävien nuorten puolesta, jotka ihan oikeasti saattavat ottaa noiden hourupäiden jutut todesta.

saasasasasas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.

En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.

Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.

No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.

Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä. 

Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.

M34

"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"

Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.

Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.

Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.

Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?

Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.

No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.

Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita. 

Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.

Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa? 

Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.

Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.

Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?

Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.

Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista. 

Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti. 

Siis naisellako pelkästään ne ruuhkavuodet on? Mistä se ruuhka muodostuu: työstä, kodinhoidosta, lapsista, vanhenevista vanhemmista. Mikä on miehen rooli tässä ruuhkassa? Haluaisiko mies olla vain vapaamatkustaja, vai mitä on tämä ihmeellinen ininä ja urputus? Minä olin kuvitellut, että ne ruukavuodet ovat ihan molempien vanhempien juttu, mutta ei näköjään.

Tuosta kumppanin hankkimisesta opintojen ohessa: Kuinka moni mies on valmis muuttamaan naisen opintojen/harjoittelujen/alkuaikojen pätkätöiden perässä sinne tänne? Tai vaihtoehtoisesti kuinka moni mies on halukas elämään etäsuhteessa kaikki nämä vuodet ennen perheen perustamista ja ruuhkavuosia? Taitaa olla perinteisesti niin, että nainen on jättänyt oman elämänsä ja seurannut miestä. Enää se ei pojat kuulkaa toimi niin, ja siitähän tämä koko kitinä taitaa juontaa juurensa.

Mies haluaa osallistua täysillä ruuhkavuosiin, naisen kanssa jolle oli rakastaja ensin, monta vuotta. Ja mieluiten naisen parhaimpina vuosina. Kaikkein pahin, on olla vain se elättäjä/työjuhta. Jos myöhästyy paljon, niin tietää että nainen tyytyy, että miehelle on se huonoin rooli varattu. 

Miehelle siis huonoin rooli on nähdä omien lasten syntyvän ja kasvavan. No se selittääkin paljon, miksi syntyvyys on niin alamaissa. En myöskään ymmärrä, mitä nämä naisen parhaimmat vuodet ovat. Itse olen ollut parhaimmillani ja onnellisimmillani 40 täytettyäni. Vielä parikymppisenä olin hyvin epävarma ja huonoitsetuntoinen, yritin kaiken aikaa miellyttää muita ettei kukaan vaan pettyisi minuun. Parisuhdekin parani joka osa-alueella, kun en ollut enää se perässä vedettävä tiskirätti.

Miehelle nainen on paras siinä parinkympin molemmin puolin, kauneus. 30+ ja siitä se rupsahdus alkaa.

Joillekin miehille nainen on vain ulkokuori, näyttelyesine ja panopuu. Joillekin miehille nainen on elämänkumppani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Eli yritti hyväksi käyttää hyväksi kymmeniä naisia toteuttamaan perhehaaveesi kun sinulla alkoi se pahin vaihe ja sitten kun ne ei suostuneet hait jostain ulkomailta naisen joka on nyt riippuvainen sinusta. Vai asutteko te hänen kotimaassaan?

Jännä miten päinvastaisen mielikuvan loit minusta.

Minä olen aika tavoiteltu mies. Mukavasti toimeentuleva, älykäs, mukava ja hyvin monitaitoinen miehekäs mies, joka osaa elää tilanteiden mukaan. Naista kunnioittava, välillä myös romanttinen ja hyvä rakastaja. Lapsirakas ja perhekeskeinen, uskollinen mies.

Nuo kymmenet suomalaiset naiset olivat niitä, jotka melkein väkisin olisivat halunneet perustaa perheen kanssani, mutta jokaisella vain merkittävimpänä se, että olisin juuri heille ihannemies. Heillä ei ollut kovin vakuuttavia ominaisuuksia siitä, että olisivat olleet hyviä vaimoja ja äitejä.

En myöskään ymmärrä, miksi puhut riippuvaisuudesta? Sehän on ihan normaalia, että parisuhteessa ollaan riippuvaisia tavalla tai toisella toisesta osapuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.

En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.

Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.

No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.

Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä. 

Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.

M34

"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"

Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.

Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.

Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.

Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?

Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.

No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.

Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita. 

Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.

Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa? 

Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.

Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.

Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?

Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.

Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista. 

Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti. 

Sitten niiden poikaystävien pitää muuttaa tyttöystävien mukana sinne, minne tyttö haluaa lähteä opiskelemaan ja töihin. Ei se mene niin, että mies istuu kuin tatti kotipaikkakunnalla ja olettaa, että tyttöystävä luopuu kaikista haaveistaan poikaystävän vuoksi.

Niin se on joskus mennyt ja sitä aikaa nämä itkupillit raivoisasti kaipaavat.

Koska miehille ei kelpaa mikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Sadannen kerran: kiva, kun sinulla on ihana vaimo. Voit kehua vaimoasi maailman tappiin, mutta älä joka viestiin kerro, miten huonoja suomalaiset naiset ovat. Se saa sinut tuntumaan katkeralta ja siltä, että vaimosi ei todellakaan ollut mikään ykkösvaihtoehto. Vaimosi ei myöskään arvosta sitä, että sinulla on huono moraali.

Täysin turhalla kommentillasi juuri todistit, ettei ainakaan sinun kohdalla voida puhua suomalaisen naisen hyvyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Niin. Tässä(kin) näkyy se miesten vastuunotto. Ei huolehdita sen enempää omista lapsista kuin vanhemmistakaan vaan sysätään kaikki tyynni naisen harteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On varmaan olemassa jokin joukko nuoria miehiä, joille tyttöystävän löytäminen on vaikeaa. Totta.

Minua kiinnostaisi tietää, keitä nämä pojat ovat. Omaan tuttavapiiriini ei heitä kuulu: omat ja sukulaisten pojat, heidän kaverinsa, tyttären kaveripojat - kaikki ovat seurustelleet tai seurustelevat parastaikaa. Teinit eivät toki vielä pariudu pysyvästi, eikä tarvitsekaan, mutta kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen on sekä kaveri- että seurustelupohjalta kaikilla.

Samoin homma toimi omassa nuoruudessani: tavattiin kavereina, pyörittiin porukoissa, ja sitten aina jotkut pariutuivat. 

En ollut ajatellut, että tämä olisi jokin laajamittainen ongelma, ennen kuin täällä av:lla törmäsin näihin avauksiin.

Veikkaan että teinisi (jos ovat suosittuja, seurustelevat jne.) eivät edes huomaa niitä koulunsa luuseri-ätmejä.

Niinkuin et sinäkään ole ikinä huomannut naisettomia miehiä.

Hence, 'ilmiötä ei ole olemassa'.

En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta olen kanssasi ihan samaa mieltä. Ei koulun ätmejä kukaan tyttö noteerannut 1970-luvullakaan, kun minä olin lukiossa. En minäkään. Tai no olihan ne pojat ihan kivoja, mutta ei heitä nyt voinut poikaystäviksi kuvitella. Koulussa oli kuitenkin ihan riittävästi muitakin poikia. Suosituimmat tytöt seurustelivat suosituimpien poikien kanssa, me tavistytöt tavispoikien kanssa ja hiirulaistytöt (olkoon feminiininen vastine ätmeille) lähinnä pelkäsivät poikia tai ainakin pysyttelivät erossa heistä ja keskittyivät saamaan kiitettäviä arvosanoja. Vaan eipä ne koulun ätmitkään näyttäneet olevan kiinnostuneista pullukoista rillipäisistä hiirulaisista, pikemminkin buustasivat omaa mitätöntä egoaan olemalla heille ilkeitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Sadannen kerran: kiva, kun sinulla on ihana vaimo. Voit kehua vaimoasi maailman tappiin, mutta älä joka viestiin kerro, miten huonoja suomalaiset naiset ovat. Se saa sinut tuntumaan katkeralta ja siltä, että vaimosi ei todellakaan ollut mikään ykkösvaihtoehto. Vaimosi ei myöskään arvosta sitä, että sinulla on huono moraali.

Täysin turhalla kommentillasi juuri todistit, ettei ainakaan sinun kohdalla voida puhua suomalaisen naisen hyvyydestä.

Sinä et tiedä minusta mitään. Mutta kokeile edes kerran kehua vaimoasi ilman, että vedät juttuun mukaan suomalaiset naiset. Turha kommentti ei ollut sekään, että yksikään nainen ei arvosta häntäheikkimiestä, se on vain miesten omaa kuvitelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Eli yritti hyväksi käyttää hyväksi kymmeniä naisia toteuttamaan perhehaaveesi kun sinulla alkoi se pahin vaihe ja sitten kun ne ei suostuneet hait jostain ulkomailta naisen joka on nyt riippuvainen sinusta. Vai asutteko te hänen kotimaassaan?

Jännä miten päinvastaisen mielikuvan loit minusta.

Minä olen aika tavoiteltu mies. Mukavasti toimeentuleva, älykäs, mukava ja hyvin monitaitoinen miehekäs mies, joka osaa elää tilanteiden mukaan. Naista kunnioittava, välillä myös romanttinen ja hyvä rakastaja. Lapsirakas ja perhekeskeinen, uskollinen mies.

Nuo kymmenet suomalaiset naiset olivat niitä, jotka melkein väkisin olisivat halunneet perustaa perheen kanssani, mutta jokaisella vain merkittävimpänä se, että olisin juuri heille ihannemies. Heillä ei ollut kovin vakuuttavia ominaisuuksia siitä, että olisivat olleet hyviä vaimoja ja äitejä.

En myöskään ymmärrä, miksi puhut riippuvaisuudesta? Sehän on ihan normaalia, että parisuhteessa ollaan riippuvaisia tavalla tai toisella toisesta osapuolesta.

Kirjoitit näin:  "Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä."  Aikamoinen hyväksikäyttävä mieslortto olet kyllä ollut. Ja oletan ettei tuo kokeilu ihan yhdessä tai kahdessa vuodessa käynyt, joten aika vanha olet ollut kun sen filippinineitsyesi hait. 

Et kyllä kovinkaan mukavalta, älykkäältä ja naista kunnioittavalta vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Niin. Tässä(kin) näkyy se miesten vastuunotto. Ei huolehdita sen enempää omista lapsista kuin vanhemmistakaan vaan sysätään kaikki tyynni naisen harteille.

Kuvittelepa, että koko maailmassa sukupuoliroolit olisivat toisinpäin.

Kuvittele, olisiko maailma näin kehittynyt, jos miehet somettaisivat kodeissa ja työpaikoilla ja naisten vastuulla olisi ollut kaikki kehitys.

Villi veikkaukseni on, että istuisimme edelleen puussa.

saasasasasas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.

En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.

Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.

No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.

Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä. 

Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.

M34

"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"

Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.

Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.

Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.

Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?

Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.

No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.

Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita. 

Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.

Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa? 

Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.

Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.

Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?

Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.

Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista. 

Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti. 

Siis naisellako pelkästään ne ruuhkavuodet on? Mistä se ruuhka muodostuu: työstä, kodinhoidosta, lapsista, vanhenevista vanhemmista. Mikä on miehen rooli tässä ruuhkassa? Haluaisiko mies olla vain vapaamatkustaja, vai mitä on tämä ihmeellinen ininä ja urputus? Minä olin kuvitellut, että ne ruukavuodet ovat ihan molempien vanhempien juttu, mutta ei näköjään.

Tuosta kumppanin hankkimisesta opintojen ohessa: Kuinka moni mies on valmis muuttamaan naisen opintojen/harjoittelujen/alkuaikojen pätkätöiden perässä sinne tänne? Tai vaihtoehtoisesti kuinka moni mies on halukas elämään etäsuhteessa kaikki nämä vuodet ennen perheen perustamista ja ruuhkavuosia? Taitaa olla perinteisesti niin, että nainen on jättänyt oman elämänsä ja seurannut miestä. Enää se ei pojat kuulkaa toimi niin, ja siitähän tämä koko kitinä taitaa juontaa juurensa.

Mies haluaa osallistua täysillä ruuhkavuosiin, naisen kanssa jolle oli rakastaja ensin, monta vuotta. Ja mieluiten naisen parhaimpina vuosina. Kaikkein pahin, on olla vain se elättäjä/työjuhta. Jos myöhästyy paljon, niin tietää että nainen tyytyy, että miehelle on se huonoin rooli varattu. 

Miehelle siis huonoin rooli on nähdä omien lasten syntyvän ja kasvavan. No se selittääkin paljon, miksi syntyvyys on niin alamaissa. En myöskään ymmärrä, mitä nämä naisen parhaimmat vuodet ovat. Itse olen ollut parhaimmillani ja onnellisimmillani 40 täytettyäni. Vielä parikymppisenä olin hyvin epävarma ja huonoitsetuntoinen, yritin kaiken aikaa miellyttää muita ettei kukaan vaan pettyisi minuun. Parisuhdekin parani joka osa-alueella, kun en ollut enää se perässä vedettävä tiskirätti.

Miehelle nainen on paras siinä parinkympin molemmin puolin, kauneus. 30+ ja siitä se rupsahdus alkaa.

Onko tämä vastaus edellä esitettyjen kysymykseen mitä keskustelun miehet hakee suhteesta? Eli mies siis haluaa koristeen käsipuoleen. Ei ihmistä, rakasta, kumppania vaan näyttelykelposen esineen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Niin. Tässä(kin) näkyy se miesten vastuunotto. Ei huolehdita sen enempää omista lapsista kuin vanhemmistakaan vaan sysätään kaikki tyynni naisen harteille.

Kuvittelepa, että koko maailmassa sukupuoliroolit olisivat toisinpäin.

Kuvittele, olisiko maailma näin kehittynyt, jos miehet somettaisivat kodeissa ja työpaikoilla ja naisten vastuulla olisi ollut kaikki kehitys.

Villi veikkaukseni on, että istuisimme edelleen puussa.

Minun villi veikkaukseni on, että ydinaseita ei olisi keksitty eikä maailma olisi hukkumassa p*skaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Niin. Tässä(kin) näkyy se miesten vastuunotto. Ei huolehdita sen enempää omista lapsista kuin vanhemmistakaan vaan sysätään kaikki tyynni naisen harteille.

Kuvittelepa, että koko maailmassa sukupuoliroolit olisivat toisinpäin.

Kuvittele, olisiko maailma näin kehittynyt, jos miehet somettaisivat kodeissa ja työpaikoilla ja naisten vastuulla olisi ollut kaikki kehitys.

Villi veikkaukseni on, että istuisimme edelleen puussa.

Mutta niillä miehillä, jotka tekevät jotain merkittävää, ei ole edelleenkään mitään pulaa naisista. Ikävä kyllä muiden miesten tekojen arvostus ei millään tavalla ropise sinun laariisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Sadannen kerran: kiva, kun sinulla on ihana vaimo. Voit kehua vaimoasi maailman tappiin, mutta älä joka viestiin kerro, miten huonoja suomalaiset naiset ovat. Se saa sinut tuntumaan katkeralta ja siltä, että vaimosi ei todellakaan ollut mikään ykkösvaihtoehto. Vaimosi ei myöskään arvosta sitä, että sinulla on huono moraali.

Täysin turhalla kommentillasi juuri todistit, ettei ainakaan sinun kohdalla voida puhua suomalaisen naisen hyvyydestä.

Sinä et tiedä minusta mitään. Mutta kokeile edes kerran kehua vaimoasi ilman, että vedät juttuun mukaan suomalaiset naiset. Turha kommentti ei ollut sekään, että yksikään nainen ei arvosta häntäheikkimiestä, se on vain miesten omaa kuvitelmaa.

Sinä et nyt ymmärrä miten epälooginen oletkaan.

Samalla kun ilmaiset, etten tiedä sinusta mitään, latelet lapsellisia ja täysin omasta päästäsi keksittyjä piirteitä, ikäänkuin ne olisivat totta ja juuri oikeanlaisia kuvauksia siitä, millainen minä olen. Huvittava olet. :D

En halua jatkaa keskustelua kanssasi. En todellakaan tunne sinua ja olet ehkä menettämässä hermosi, joten joku lähimmäisesi saattaa joutua aggressiivisuutesi kohteeksi. Hyvää illanjatkoa sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Niin. Tässä(kin) näkyy se miesten vastuunotto. Ei huolehdita sen enempää omista lapsista kuin vanhemmistakaan vaan sysätään kaikki tyynni naisen harteille.

Kuvittelepa, että koko maailmassa sukupuoliroolit olisivat toisinpäin.

Kuvittele, olisiko maailma näin kehittynyt, jos miehet somettaisivat kodeissa ja työpaikoilla ja naisten vastuulla olisi ollut kaikki kehitys.

Villi veikkaukseni on, että istuisimme edelleen puussa.

Ihan tutkitusti miehet luuraavat netin hupipalstoilla työaikana huomattavasti enemmän kuin naiset. Ja mitäs sinä parastaikaa teet? Mikset ole hoitamassa lastasi tai seurustelemassa vanhusten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Niin. Tässä(kin) näkyy se miesten vastuunotto. Ei huolehdita sen enempää omista lapsista kuin vanhemmistakaan vaan sysätään kaikki tyynni naisen harteille.

Kuvittelepa, että koko maailmassa sukupuoliroolit olisivat toisinpäin.

Kuvittele, olisiko maailma näin kehittynyt, jos miehet somettaisivat kodeissa ja työpaikoilla ja naisten vastuulla olisi ollut kaikki kehitys.

Villi veikkaukseni on, että istuisimme edelleen puussa.

Minun villi veikkaukseni on, että ydinaseita ei olisi keksitty eikä maailma olisi hukkumassa p*skaan.

Näytät nyt yliarvioivan naisten kyvyn tuottaa erilaisia keksintöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.

Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.

Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.

Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.

Neuvosi on täysin turha kun täällä ei haluta niitä naisia jotka ovat miehen kanssa ja hyötyvät siitä jotain. Se on suuri HYI etenkin jos mies elättää naista eli nainen ei tienaa rahaa niin paljon että sillä hoitaa lapset ja ruuhkavuodet ilman miestä.

Tuollainen hyi-mentaliteetti koskee vain suomalaisia naisia, koska eiväthän ne oikeasti ole niin kotirouvia, kuin antavat olettaa. Somettavat päivät pitkät ja vauvat makaavat samalla tavalla paskoissaan kuin suomalaiset vanhuksetkin. Jännä yhteensattuma, että kumpiakin "hoitavat" suomalaiset naiset.

Niin. Tässä(kin) näkyy se miesten vastuunotto. Ei huolehdita sen enempää omista lapsista kuin vanhemmistakaan vaan sysätään kaikki tyynni naisen harteille.

Vastaus oli valtio hoitaa eli ne naiset jotka sen työn tekevät mutta nekin naiset ovat pahoja kun valtiolla töissä ja ottamalla sen vastuun saavat palkkaa verorahoista. Kai täällä oli mainittu jo tulonsiirrot?