Ihan käsittämätöntä että on naisia jotka eivät PÄÄSTÄ miestä minnekään!!!
Lomamatkalle tai vaikka baariin?
Miksi?
Kai parisuhteessa kuuluisi olla vapaus ja luottamus
Miksi kiellät toiselta menot? Pelkäätkö että pettää/jättää?
Kommentit (299)
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen huomannut, että ne liitot, joissa mies kysyy kiltisti lupaa menoihinsa ja jättää ne heti jos käsky käy, ovat pisimpiä ja onnellisimpia. Kyllä hyvän liiton dynamiikka vain on sellainen, että vaimo pitää vähän kuria miehelleen.
Niin. Eikä mies pidä vaimoaan pelkkänä lastenhoitajana ja kodinhoitajana.
Miehet heittäytyvät suhteissa lapsiksi. Kiukutellaan ja murjotetaan, kun ei "pääse" velvollisuuksiaan karkuun joka lomalla ja viikonloppu.
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen huomannut, että ne liitot, joissa mies kysyy kiltisti lupaa menoihinsa ja jättää ne heti jos käsky käy, ovat pisimpiä ja onnellisimpia. Kyllä hyvän liiton dynamiikka vain on sellainen, että vaimo pitää vähän kuria miehelleen.
Tuo toimii siihen asti että lapset on saatu maailmalle. Sen jälkeen tuollainen tahdoton tossukka joutaa vaihtoon ja nainen alkaa katsella itselleen jännempää ja mielenkiintoisempaa miestä, jolla on luonnetta ja särmää.
Tuo vapaus tulla ja mennä miten huvittaa on ihan väärinymmärrys perheellisten osalta. Yleensä ihmisellä on vastuita ja velvoitteita, ja silloin tulemiset ja menemiset asetetaan niin, että muut ihmiset huomioidaan. Vain aikuisella lapsettomalla sinkulla on vapaus tulla ja mennä miten huvittaa ja käyttää rahansa mihin lystää. Lapset, nuoret, perheellit aikuiset, parisuhteessa elävät, he huomioivat läheisensä ja sopivat asioista. Ja sopiminenhan ei tarkoita sitä, että minä ilmoitan aikeeni ja toinen aina sanoo selvä juttu. Vielä vähemmän sitä, että minä vaan häivyn, ostan ja teen ja toinen saa sen selville aikanaan.
Esimerkiksi jos oma ilta "viihteellä" tarkoittaa, että puoliso on yksin vastuussa lasten hoidosta, niin totta kai siihen tarvitaan lupa. Eihän kukaan voi omavaltaisesti nakittaa omia hommiaan puolisolle, ei vaikka olisi mies.
Jos se ilta "viihteellä" tarkoittaa, ettei pysty seuraavana aamuna heräämään lasten kanssa, niin siihenkin tarvitaan puolison suostumus. Ei voi omavaltaisesti nakittaa puolisoa heräämään aikaisin aamulla, jos yhteisistä lapsista kyse. Ei voi, vaikka olisi mies.
Jos sitten puoliso ei suostu tuohon viihdeideaan, kyse ei ole välttämättä siitä, etteikö puoliso "päästäisi" menemään, vaan siitä, ettei puoliso hoida sinun hommiasi tuommoisen mieliteon vuoksi. Turha syyllistää.
Sama juttu vaika ei olisi lapsia, jos kyse on rahankäytöstä ja yhteistaloudesta tavalla tai toisella. Jos toinen ryyppää ruokarahansa, toisen pitää sitten loppukuun ajan hoitaa kauppareissut. Ihan ymmärrettävää, että ryyppyreissuun ei näillä ehdoilla heltiä lupaa. Ja taas, lupaa pitää kysyä, jos toinen sitten joutuu elättämään kun rahat menivät sinne baariin tai matkaan tai muuhun hömppään.
Vielä viimeisenä kyse on ajankäytöstä. Ihmisillä on rajallinen määrä lomaa, ja jos toinen lähtee viikon reissuun kavereiden kanssa, sehän tarkoittaa toiselle yksin lomailua. Kyllä parisuhteessa pitää keskustella lomanvietot niin, että molemmilla on hyvä loma. Samoin ihmisillä on yleensä suunnitelmia viikonlopuksi. Siksi ei voi tostanoinvaan sopia jotakin, joka määrittää myös puolison viikonlopun. Pitää kysyä puolisolta, sopiiko.
Useinkin sitten miehet varsinkin ovat sillä lailla "kohteiliaita" ystävilleen, että syyttävät vaimojaan, jos eivät halua lähteä ryyppäämään tai reissuun tai mitä nyt ystävät keksitävkään. Jotkut jopa käyttävät puolisoitaan äidin korvikkeina siten, että on puolison hommaa huolehtia alkoholinkäytön kohtuullisuudesta tai riittävistä yöunista. Itse mennään kuin kaksivuotias karkkikaupassa.
Kivaa olla itsestään selviö, että olen kotona, kun miehen poika on tulossa.
Ei ole. Lähtisikö itsekin jonnekin huitelemaan ja ottamaan irtiotto arjesta, äitiydestä ja kaikista maailman velvotteista?
Minä tiedän yhden uusperheen missä naisella on kaksi pientä lasta ja miehellä ei omia lapsia. Nainen ei päästä miestä edes kavereiden kanssa syömään vaan pitää olla lasten kanssa kotona. Ero on varmaan kohta edessä koska se mies alkaa olla todella väsynyt tuohon. En ymmärrä miten se lasten hoito edes kuuluu miehelle.
Minusta olisi ihana olla joskus muutama päivä yksin kotona mutta miestä ei meinaa saada millään kaverinsa
mökille yksin vaan minun pitäisi mennä mukaan. Pidän kyllä pääni ja jään kotiin nauttimaan omasta olostani. Olemme molemmat jo pois työelämästä joten töihinkään ei "pääse" irrottautumaan. Mitään
ryyppäämistä ja rilluttelua ei harrasta joten firman juhliinkaan ei olisi millään halunnut osallistua!
Ja siis kyllähän uusperheitä koskee tietysti se että otetaan kaikki huomioon, mutta ei niin että kielletään toiselta ystävien tapaaminenkin. Lasten äiti kyllä harrastaa ja menee, nakittaa miehen lapsiaan vahtimaan mutta ei itse jousta.
Vierailija kirjoitti:
Tuo vapaus tulla ja mennä miten huvittaa on ihan väärinymmärrys perheellisten osalta. Yleensä ihmisellä on vastuita ja velvoitteita, ja silloin tulemiset ja menemiset asetetaan niin, että muut ihmiset huomioidaan. Vain aikuisella lapsettomalla sinkulla on vapaus tulla ja mennä miten huvittaa ja käyttää rahansa mihin lystää. Lapset, nuoret, perheellit aikuiset, parisuhteessa elävät, he huomioivat läheisensä ja sopivat asioista. Ja sopiminenhan ei tarkoita sitä, että minä ilmoitan aikeeni ja toinen aina sanoo selvä juttu. Vielä vähemmän sitä, että minä vaan häivyn, ostan ja teen ja toinen saa sen selville aikanaan.
Esimerkiksi jos oma ilta "viihteellä" tarkoittaa, että puoliso on yksin vastuussa lasten hoidosta, niin totta kai siihen tarvitaan lupa. Eihän kukaan voi omavaltaisesti nakittaa omia hommiaan puolisolle, ei vaikka olisi mies.
Jos se ilta "viihteellä" tarkoittaa, ettei pysty seuraavana aamuna heräämään lasten kanssa, niin siihenkin tarvitaan puolison suostumus. Ei voi omavaltaisesti nakittaa puolisoa heräämään aikaisin aamulla, jos yhteisistä lapsista kyse. Ei voi, vaikka olisi mies.
Jos sitten puoliso ei suostu tuohon viihdeideaan, kyse ei ole välttämättä siitä, etteikö puoliso "päästäisi" menemään, vaan siitä, ettei puoliso hoida sinun hommiasi tuommoisen mieliteon vuoksi. Turha syyllistää.
Sama juttu vaika ei olisi lapsia, jos kyse on rahankäytöstä ja yhteistaloudesta tavalla tai toisella. Jos toinen ryyppää ruokarahansa, toisen pitää sitten loppukuun ajan hoitaa kauppareissut. Ihan ymmärrettävää, että ryyppyreissuun ei näillä ehdoilla heltiä lupaa. Ja taas, lupaa pitää kysyä, jos toinen sitten joutuu elättämään kun rahat menivät sinne baariin tai matkaan tai muuhun hömppään.
Vielä viimeisenä kyse on ajankäytöstä. Ihmisillä on rajallinen määrä lomaa, ja jos toinen lähtee viikon reissuun kavereiden kanssa, sehän tarkoittaa toiselle yksin lomailua. Kyllä parisuhteessa pitää keskustella lomanvietot niin, että molemmilla on hyvä loma. Samoin ihmisillä on yleensä suunnitelmia viikonlopuksi. Siksi ei voi tostanoinvaan sopia jotakin, joka määrittää myös puolison viikonlopun. Pitää kysyä puolisolta, sopiiko.
Useinkin sitten miehet varsinkin ovat sillä lailla "kohteiliaita" ystävilleen, että syyttävät vaimojaan, jos eivät halua lähteä ryyppäämään tai reissuun tai mitä nyt ystävät keksitävkään. Jotkut jopa käyttävät puolisoitaan äidin korvikkeina siten, että on puolison hommaa huolehtia alkoholinkäytön kohtuullisuudesta tai riittävistä yöunista. Itse mennään kuin kaksivuotias karkkikaupassa.
Nimenomaan noin sen pitäisi mennäkin.
Mulle vain nakitettiin esiteinikin valvottavaksi. Ei voinut ilmoittaa ettei aio tulla, koska oma poikansa on tulossa meille.
Nyt sitten ihmettelee miksi asia minua kyrpii suunnattomasti.
T. Saunaillasta kyrpiintynyt vaimo
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän yhden uusperheen missä naisella on kaksi pientä lasta ja miehellä ei omia lapsia. Nainen ei päästä miestä edes kavereiden kanssa syömään vaan pitää olla lasten kanssa kotona. Ero on varmaan kohta edessä koska se mies alkaa olla todella väsynyt tuohon. En ymmärrä miten se lasten hoito edes kuuluu miehelle.
No en kyllä ymmärrä miten miehen pojan perään katsominen kuuluu minulle, mutta niin vain joudun sen tekemään kumminkin. Eikä mies vastaavasti ikinä katso meikän jälkikasvun perään.
Vierailija kirjoitti:
Kivaa olla itsestään selviö, että olen kotona, kun miehen poika on tulossa.
Ei ole. Lähtisikö itsekin jonnekin huitelemaan ja ottamaan irtiotto arjesta, äitiydestä ja kaikista maailman velvotteista?
Tämä sun uusperhevirityksesi ei tule kauan kestämään. Onko koskaan käynyt mielessä miksi miehen edellinen liitto päättyi? Itsepähän olet tuohon kuvioon halunnut, joten kestä tai lähde, valittamisesta se ei ainakaan parane.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis kyllähän uusperheitä koskee tietysti se että otetaan kaikki huomioon, mutta ei niin että kielletään toiselta ystävien tapaaminenkin. Lasten äiti kyllä harrastaa ja menee, nakittaa miehen lapsiaan vahtimaan mutta ei itse jousta.
Meidän tapauksessa minä otan vastuun miehenkin lapsesta, koska vaihtoehtoja ei ole. Mies on pässi eikä menemisiään peru. Sitten ihmettelee kun en ole mikään neiti aurinkoinen.
Mulla on vastuu kaikista neljästä. Aina olen lasten kanssa. Niin etälasten kuin tämän yhteisenkin. Silti olen paska akka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasia että töihin päästää, kaikki muu on turhaa :)
Ainakaan minua ei vaimo päästä muualle. Ja töissäkin menee kuulemma liikaa aikaa, vaikka suunnilleen virastoaikaa teen.
Millaiseltahan kuulostaisi arki vaimosi kuvailemana?
Pääsee, pääsee. Jos ei osaa avata ovea, niin pääsee hyvinkin lennokkaasti ulos.
Sisälle pääsy onkin asia eri.
Jos kovasti hinkuu ulos, niin pysyy sitten siellä ulkona. Ei ainakaan tarvi naama norsunvittuna kotona olla ja kiukutella kuin pikkulapsi, kuinka äiti päästä mihinkään.
Miehet ovat lapsellisia monessa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen huomannut, että ne liitot, joissa mies kysyy kiltisti lupaa menoihinsa ja jättää ne heti jos käsky käy, ovat pisimpiä ja onnellisimpia. Kyllä hyvän liiton dynamiikka vain on sellainen, että vaimo pitää vähän kuria miehelleen.
Niin. Eikä mies pidä vaimoaan pelkkänä lastenhoitajana ja kodinhoitajana.
Nimenomaan! Näiden tällaisten pitkien liittojen miehistä paistaa kunnioitus ja jopa tietty nöyryys vaimojaan kohtaan. Näkyy, että arvostavat naistaan oikeasti. Eivät nurise, jos vaimo kieltää menemästä kaljalle vaan lähtevät ihan tyytyväisenä kotiin naisensa luo. Olen aika varma että kunnioitus naista kohtaan palkitaan kyllä kotona. Kyllä se vain on niin, että onnellinen vaimo tekee onnellisen kodin. Jotkut miehet sisäistävät tämän paremmin kuin toiset.
Kivaahan se on lapsia tehdä, mutta niistä vastuun kantaminen ei olekaan niin kivaa.
Se on kivaa, kun on vaimo, mutta ei ole yhtään kivaa ottaa sitten se vaimo huomioon.
Se on kivaa syyllistää perheen äitiä ja vaimoa kaikesta mitä ei "pääse" tekemään mitään silloin kun lystää. Varsinkin, jos kuvioissa lapsia, on vielä hauskempaa tehdä naisesta syntipukki, kun mihinkään ei "pääse".
Kun olisi niin mukavaa paeta velvoitteitaan ja vastuitaan baariin kavereiden kanssa ja haukkumaan nainen, joka kaiken tekee ja sietää kotona.
Ja hauskaa on sitten vetää esitys päälle sukujuhlissa kuinka hyvä isä onkaan, vaikka totuus on aivan toinen ja saatetaan sivulauseessa piilohaukkua vaimo huonoksi vanhemmaksi.
Jotkut miehet menevät naimisiin siksi, jotta voivat osallistua vanhojen äijien taukokeskusteluihin joissa haukutaan vaimot kamaliksi lehmiksi ja ämmiksi, etteivät olisi ulkopuolisia työpaikoillaan. Ja pääsevät sitten itsekin sanomaan kuinka vaimo "ei päästä mihinkään" :D
Miksi moni menee naimisiin vaikka se puoliso on maailman kamalin ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Myös naisilta voidaan siis kieltää täysin kaikki menot.
Tyttöjen illoista baari-iltoihin, skumppabrunsseista tyttöjen reissuihin ja risteilyihin.
Nämä tietenkin ovat palstan pirttihirmujen mielestä aivan eri asia, eikö niin ?
Jankutijankkaaja on oppinut uusia sanoja, liekö uudessä Cosmossa ollut juttua. Pakko sanoa, että alkoi ne kynttiläkupit ja nappien painelu jo ottaa päähän. Harmi vaan, noista skumppabrunsseista saakin sitten lukea ainakin vuoden.
Ei tarvi riekkua. Puolin ja toisin annetaan vapaus mennä omien intressien mukaan ja tottakai yhdessä harrastetaan ja mennään. Ei niin että joka paikkaan aina yhdessä halutti tai ei.