Huoh. Taas juttu, jossa paheksutaan suomalaisten kielitaidon kapeutta, mutta ei sanallakaan mainita asian todellista syytä

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieli auttaa oppimaan muun muassa Norjaa, Saksaa ja englantia. Ruotsalaisille nuorille Englannin oppiminen on paljon helpompaa kuin suomalaisille ikätovereilleen.

Tietysti. Heidänhän ei tarvitse tuhlata aikaa johonkin typerään pakkokieleen, vaan voivat valita suoraan englannin.

Muuten, ruotsin kieli kirjoitetaan erikseen. Opettele suomea.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se usein on niin, että ne ruotsia osaavat ja ruotsin taitoa arvostavat ovat samoja ihmisiä kuin ne, joilla on laaja kielitaito. Sitten ovat ne pakkoruotsin vastustajat, jotka eivät puhu mitään muitakaan kieliä (paitsi ehkä englantia).

Olet väärässä. Laaja kielitaito on ihan muuta kuin jonkun typerän pakkoruotsin osaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se usein on niin, että ne ruotsia osaavat ja ruotsin taitoa arvostavat ovat samoja ihmisiä kuin ne, joilla on laaja kielitaito. Sitten ovat ne pakkoruotsin vastustajat, jotka eivät puhu mitään muitakaan kieliä (paitsi ehkä englantia).

Tyhmä väite.

Puhun sujuvasti ruotsia, tykkään Ruotsista maana, mutta olen myös hyvin kansainvälisesti suuntautunut niin työssä kuin matkailijana ja näen vaihtoehdottomuuden kieliopinnoissa haitallisena perinteenä.

Pakkoruotsia kannattavat suomenruotsalaisten lisäksi lähinnä vain poliitikot, joiden ura on kiinni suomenruotsalaisten säätiöiden rahoituksesta.

Itse jouduin jättämään pitkän saksan kesken pakollisen ruotsin takia. Ei onnistunut lukiossa monen kielen opiskelu, kun keskityin erityisesti taideaineisiin ja luonnontieteisiin, kun en tiennyt mitä haluan isona tehdä.  Harkitsin pitkään että menisin opiskelemaan biologiaa. No nyt olen taidealalla, mutta kielitaidosta olisi paljon, niin paljon hyötyä. Voisin esimerkiksi lähteä saksaan vaihtoon, jos olisi parempi kielitaito. Nyt tulisi vaihdosta kohtuuttoman hankalaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on täysin mahdollista opetella pakollisten kieliopintojen lisäksi ainakin kahta muuta valinnaista kieltä, mutta jos eivät tenavat viitsi, se ei ole ruotsin kielen opetuksen vika.

Ilman pakkoruotsia olisi mahdollista opiskella vielä yksi kieli enemmän.

Ahvenanmaa poisti kaikista kouluistaan pakkosuomen, koska sen katsottiin olevan monipuolisemman kielitaidon esteenä.

Miten ihmeessä pakkovähemmistökieli estää monipuolisemman kielitaidon Ahvenanmaalla, mutta ei mantereella?

Mitä väliä sillä on, että ilman ruotsin kieltä olisi mahdollista opiskella yhtä kieltä lisää, kun tenavat eivät opiskele niitä kahtakaan, mitä olisi mahdollista pakollisten kielten lisäksi opiskella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on täysin mahdollista opetella pakollisten kieliopintojen lisäksi ainakin kahta muuta valinnaista kieltä, mutta jos eivät tenavat viitsi, se ei ole ruotsin kielen opetuksen vika.

Ilman pakkoruotsia olisi mahdollista opiskella vielä yksi kieli enemmän.

Ahvenanmaa poisti kaikista kouluistaan pakkosuomen, koska sen katsottiin olevan monipuolisemman kielitaidon esteenä.

Miten ihmeessä pakkovähemmistökieli estää monipuolisemman kielitaidon Ahvenanmaalla, mutta ei mantereella?

Mitä väliä sillä on, että ilman ruotsin kieltä olisi mahdollista opiskella yhtä kieltä lisää, kun tenavat eivät opiskele niitä kahtakaan, mitä olisi mahdollista pakollisten kielten lisäksi opiskella?

Täh? Maailmassa on muutakin kuin kieliä. Ilman pakkoruotsia myös kahta kieltä opiskelevat voisivat tehdä valintoja kieliopintojensa suhteen, mikä lisäisi opiskelumotivaatiota ja olisi yhteiskunnalle eduksi, kun kansan kielitaito monipuolistuisi kokonaisuutena.

Ja ylipäätään parempi kaksi kieltä kunnolla kuin neljä kieltä huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhun kuutta kieltä, yksi niistä on ruotsi. Ei ole haitannut ollenkaan, ainoastaan auttanut työpaikan saannissa.

Miksi ahvenanmaalaisille on ylivoimaista oppia suomea? Miksi pakkosuomi poistettiin?

Mistä minä sen tiedän? En ole perehtynyt, ei kiinnosta. Aivan yhdentekevää.

Voin nyt kertoa, että lukiossa oli mahdontonta lukea edes kahta ylimääräistä kieltä, jos oli pitkä matikka ja fysiikka, koska niitä ei millään saanut sopimaan kurssitarjottimeen.

Eli joko luet kieliä tai makefy aineita.

Vierailija kirjoitti:

Voin nyt kertoa, että lukiossa oli mahdontonta lukea edes kahta ylimääräistä kieltä, jos oli pitkä matikka ja fysiikka, koska niitä ei millään saanut sopimaan kurssitarjottimeen.

Eli joko luet kieliä tai makefy aineita.

Hys hys, virallisen liturgian mukaan pakkoruotsi ei ole mistään pois.

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

Lukujärjestyksessä olisi kyllä muita aineita, jotka voisi ennemmin ottaa pois kuin ruotsin kielen. Uskonto tai elämänkatsomus ovat aivan turhia kuten myös opo. Oposta sentään voisi olla hyötyä, mutta sitä opetetaan niin, että en tunne ketään, joka olisi niistä tunneista hyötynyt yhtään mitään.

Ruotsi ensimmäisenä kielenä helpottaa kyllä muiden germaanisten kielten opiskelua. Mutta kouluopetuksessa painotetaan varmaan vieläkin liikaa kielioppiasioita (yo-kirjoituksia varten) kuin käytännön kielitaitoa. Siinä mielestäni syy miksi suomalaiset eivät osaa puhua vieraita kieliä.

On taas Orpo pihalla. Ja vielä Intian kieliä pitäisi opiskella, vaikka Intiassa bisneselämä kyllä pyörii 100% englannilla...

"Mitä väliä sillä on, että ilman ruotsin kieltä olisi mahdollista opiskella yhtä kieltä lisää, kun tenavat eivät opiskele niitä kahtakaan, mitä olisi mahdollista pakollisten kielten lisäksi opiskella?"

Monessakaan koulussa ei ole mahdollista opiskella enää muuta kuin ruotsia tai englantia. Sehän tässä nyt vain yleistyy.

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.

Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.

Vierailija kirjoitti:

On taas Orpo pihalla. Ja vielä Intian kieliä pitäisi opiskella, vaikka Intiassa bisneselämä kyllä pyörii 100% englannilla...

heh, hyvä pointti!

Mutta pitää varmaan opiskella intianenglannin ääntämys... sitä ei välttämättä kouluenglannilla vielä ymmärrä :)

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ensimmäisenä kielenä helpottaa kyllä muiden germaanisten kielten opiskelua. Mutta kouluopetuksessa painotetaan varmaan vieläkin liikaa kielioppiasioita (yo-kirjoituksia varten) kuin käytännön kielitaitoa. Siinä mielestäni syy miksi suomalaiset eivät osaa puhua vieraita kieliä.

Lähes kaikki aloittavat opintonsa germaanisella englannilla, joten en tajua tätä pakkoruotsittajien puheissa toistuvaa väitettä, miten ruotsi muka tukee muiden germaanisten kielten opiskelua...

Vierailija kirjoitti:

Voin nyt kertoa, että lukiossa oli mahdontonta lukea edes kahta ylimääräistä kieltä, jos oli pitkä matikka ja fysiikka, koska niitä ei millään saanut sopimaan kurssitarjottimeen.

Eli joko luet kieliä tai makefy aineita.

Juuri näin. Pitkä matematiikka, pitkä fysiikka, myös biologian valinnaiset kurssit. Siihen päälle 3-4 iltaa viikossa rakkaan harrastuksen parissa josta tulikin ammatti. En koe että laaja luonnontieteiden opiskelu olisi ollut mitenkään minulle haitaksi, luen aktiivisesti tiedeuutisia, liikun luonnossa, luen tietokirjallisuudesta ja nautin uuden oppimisesta. Mutta kielten oppiminen ei ole ollut koskaan minulle helppoa, olen joutunut tekemään huomattavan paljon töitä pakollisen englannin ja ruotsin kanssa, ja siksi se saksa piti jättää pois koska muutoin en olisi päässyt ruotsin kursseja edes läpi. 

T: Se pitkän saksan ruotsin takia keskeyttänyt

Yläasteella sai 8 luokalla valinnaisena aineena valita espanjan. Opin sen vuoden aikana paremmin espanjaa kuin ruotsia koko yläaste aikana, vaikka sitä oli vain 2h viikossa 3 jaksossa (oli 6 jaksoa lukuvuodessa). Englannin myös opin erittäin helposti. Mulle ruotsi on aina ollut jotenkin vastenmielinen kieli, ei ollut eikä ole minkäänlaista halua oppia sitä. Työelämässä en ole ruotsia tarvinnut, tai oikestaan kun olin kesätöissä torilla ja eräs vanhempi nainen puhui aina "suomenruotsia" ja halusi palvelua ruotsiksi vaikka puhui ja ymmärsi suomea olisin "tarvinnut" ruotsinkielen taitoa.