Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Eli pojalla ei oikeasti ole sinusta mitään oikeuksia asuntoon?

Tottakai on mutta jollain vieraalla tyttiksellä ei olisi mitään oikeutta asua siellä ilmaiseksi.

Vuokra-asuntoon saa ottaa avopuolison

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Viilaisi kynsiään selällään? Mitä ihmettä hourailet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Eli pojalla ei oikeasti ole sinusta mitään oikeuksia asuntoon?

Tottakai on mutta jollain vieraalla tyttiksellä ei olisi mitään oikeutta asua siellä ilmaiseksi.

Vuokra-asuntoon saa ottaa avopuolison

Joo vuokra-asuntoon mutta nyt on kyse MINUN omistamastani kämpästä. Siin on vissi ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Viilaisi kynsiään selällään? Mitä ihmettä hourailet?

Itse hourailet kun et tuota ymmärtänyt. Tarkoitin yleistä loisimista. Kysy nyt vielä onko kynsien viilaaminen loisimista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Eli pojalla ei oikeasti ole sinusta mitään oikeuksia asuntoon?

Tottakai on mutta jollain vieraalla tyttiksellä ei olisi mitään oikeutta asua siellä ilmaiseksi.

Vuokra-asuntoon saa ottaa avopuolison

Joo vuokra-asuntoon mutta nyt on kyse MINUN omistamastani kämpästä. Siin on vissi ero.

Anna nyt vaan sen poikasi tehdä ihan itse omat valintansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Viilaisi kynsiään selällään? Mitä ihmettä hourailet?

Itse hourailet kun et tuota ymmärtänyt. Tarkoitin yleistä loisimista. Kysy nyt vielä onko kynsien viilaaminen loisimista!

Rauhoitu nyt hieman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Eli pojalla ei oikeasti ole sinusta mitään oikeuksia asuntoon?

Tottakai on mutta jollain vieraalla tyttiksellä ei olisi mitään oikeutta asua siellä ilmaiseksi.

Mutta se ei ole mikään vieras tyttis, vaan osa perhettä, perheenjäsen - lapseni avopuoliso.

Ja jos perin vuokraa huoneistosta, se on heidän oma asiansa kumpi sen maksaa.

Tuo sinun asenteesi johtaa lähes poikkeuksetta välien katkaisemiseen, myös oman lapsen, sillä toimivassa parisuhteessa puolisot tukevat toisiaan tai omalla käytöksellä tuhoat jopa lapsesi parisuhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuollaisella asenteella miniää kohtaan kannattaa varautua jäätäviin väleihin, mikä tarkoittaa sitä, että todennäköisesti joudut olemaan sivussa lastenlastesi elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Eli pojalla ei oikeasti ole sinusta mitään oikeuksia asuntoon?

Tottakai on mutta jollain vieraalla tyttiksellä ei olisi mitään oikeutta asua siellä ilmaiseksi.

Vuokra-asuntoon saa ottaa avopuolison

Joo vuokra-asuntoon mutta nyt on kyse MINUN omistamastani kämpästä. Siin on vissi ero.

Eli, kuten jo sanoimme, poikasi tilanne on huonompi kuin normaalin vuokralaisen, hänellä ei ole normaaleja vuokralaisen oikeuksia asuntoon. Oikeasti jos annat asunnon toisen käyttöön, vuokran suuruudesta riippumatta, sinulla ei ole oikeutta kontrolloida sitä, kuka muu siellä asuu, ja minkälaista vuokraa siitä peritään.

Toivottavasti et riko poikasi ihmissuhteita. Pojan avopuoliso ei muuten ole mikään vieras tyttis, ja hieman mielenvikaiselta kuulostaa muutenkin purkauksesi. Jos et ole provo, säälin oikeasti poikaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Eli pojalla ei oikeasti ole sinusta mitään oikeuksia asuntoon?

Tottakai on mutta jollain vieraalla tyttiksellä ei olisi mitään oikeutta asua siellä ilmaiseksi.

Vuokra-asuntoon saa ottaa avopuolison

Joo vuokra-asuntoon mutta nyt on kyse MINUN omistamastani kämpästä. Siin on vissi ero.

Anna nyt vaan sen poikasi tehdä ihan itse omat valintansa.

Niinhän hän on tehnytkin, asuu tyttökaverinsa kanssa asunnossa mistä maksavat 50-50. En ole koskaan puuttunut heidän elämäänsä millään lailla.

En ole tuon ensimmäisen viestin kirjoittanut nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Viilaisi kynsiään selällään? Mitä ihmettä hourailet?

Itse hourailet kun et tuota ymmärtänyt. Tarkoitin yleistä loisimista. Kysy nyt vielä onko kynsien viilaaminen loisimista!

Kukaan järkevä tyttö ei tuossa tilanteessa miniäksesi ryhdy, joten varaudu siihen, että poikasi joutuu valitsemaan sinun ja tyttöystävän välillä. Kummassakaan tapauksessa sinä et voita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Poikasi hyötyisi aikalailla, kun saisi ilmaisia seksipalveluja. Vaikka sinun mielestäsi pojan pitää varmaan elää eunukkina tai käydä sitten maksullisissa, kun tyttöystävällä ei ole asiaa sinun asuntoosi. Sääliksi käy poikaasi. Hänen parisuhteensa ei tule onnistumaan, kun tyttöystäväehdokkailla on tuollainen lohikäärme anoppina.

Älä suostu. Mies vain suunnitelee maksattavansa sulla kulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Mutta kai se poikasi maksaa vuokraa? Vai loisiiko hän siellä ihan ilmaiseksi? Aikamoista vaikuttamista poikasi suhteeseen, jos poika asuu ilmaiseksi mutta tyttöystävä ei! Poika tuskin muuttaa pois ilmaisesta kämpästä, ja tyttöystävä on täysin epätasa-arvoisessa asemassa jos muuttaa kämppään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Kovin surullista, kun osalle on kaikista tärkeintä, ettei vaan joku muu saisi mitään. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Milsi ei. Jos se on sen aikuisen ihmisen vuokraama asunto

Ootkohan lukenut koko ketjua.? Kyse olisi MINUN, pojan äidin, omistamasta kämpästä missä oma poika jo asuisi ja nyt sinne muuttaisikin pojan tyttökaveri ja hänen ei muka tarvitsisi maksaa pennin hyrrää asumisestaan? Ihanko ilmaiseksi siellä viilaisi kynsiään selällään :D

Mutta kai se poikasi maksaa vuokraa? Vai loisiiko hän siellä ihan ilmaiseksi? Aikamoista vaikuttamista poikasi suhteeseen, jos poika asuu ilmaiseksi mutta tyttöystävä ei! Poika tuskin muuttaa pois ilmaisesta kämpästä, ja tyttöystävä on täysin epätasa-arvoisessa asemassa jos muuttaa kämppään.

Mikään ei muuttuisi pojan tai äidin näkökulmasta... paitsi se, että joku LOISII ja saa ANSIOTONTA ETUA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Eli pojalla ei oikeasti ole sinusta mitään oikeuksia asuntoon?

Tottakai on mutta jollain vieraalla tyttiksellä ei olisi mitään oikeutta asua siellä ilmaiseksi.

Vuokra-asuntoon saa ottaa avopuolison

Joo vuokra-asuntoon mutta nyt on kyse MINUN omistamastani kämpästä. Siin on vissi ero.

Hyi kauhistus miten kontrolloit poikaasi. Ex-miesystäväni on saanut asunnon vanhemmiltaan ja samoin hänen siskonsa. Molemmat saivat päättää ihan itse miten asuntoasiat järjestävät. He ovat erittäin fiksuja ihmisiä. Toivottavasti poikasi tajuaa muttaa asunnostasi pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.

Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.

Ei se ole poikani asunto vaan minun. Ja hän on samaa mieltä asiasta kanssani: ei halua alkaa maksamaan tyttökaverinsa asumista. Ja todellakin on tekemässä avioehdon, ei hän ole tyhmä. Enkä minäkään ole tyhmä: toki testamentissani olen poissulkenut lasteni aviopuolisot.

Ja tiedoksi sulle vielä: yllättävän paljon ihmiset on rahan perään. Varsinkin sitten yli kolmikymppisinä kun on omilla ansioillaan itseään 10 v jo elättänyt: alkaa ne elämän realiteetit hieman jo valaistua. On aika eri juttu se, jos ei ole varaa autoon kuin se, että alla on 100ke pemu.

Tuolla menolla poikasi ei saa ikinä tyttöystävää saati vaimoa. Olet näköjään mustamaalannut kaikki naiset onnenonkijoiksi, ja kasvattanut pojastasi ennakkoluuloisen, pihin ja vaativan. En voi muuta sanoa, kuin että on se näköjään rankkaa olla rikas. Saa koko ajan kytätä ja pelätä, että menettää omaisuutensa. Toivon, että alat arvostamaan muita asioita, kuin 250k euron asuntoa ja 100k euron BMW:tä.

En antaisi minäkään yhdenkään poikani tyttöystävistä asua ILMAISEKSI omistamassani asunnossa! Kukaan aikuinen asu ilmaiseksi missään!

Minä en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka antaisi vanhempiensa päättää yhteenmuutosta tai meidän keskinäisistä raha-asioista.

Sitten saisit viedä raha-asiasi helvettiin mun omistamasta kämpästä, ilmaiseksi et siellä loisisi!

Tämä ja hanaäiti saa yhä enemmän ymmärtämään näitä anoppivihaamisketjuja ja pohtimaan että jos tuen lasta ostamalla hänelle asunnon, se ei ole minun asuntoni. Minä en tee aikuisen ihmisen elämän päätöksiä

Sama täällä. Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut naiset vihaavat anoppiaan ja tämä keskustelu kyllä avaa silmät. Voi herttileijaa millaisia anoppoja/anoppiehdokkaita maa päällään kantaa. Rahan voimalla aikuiset lapset yritetään pitää talutusnuorossa ja vallanalla.

Ei ihme jos nuoret eivät ole missään väleissä näiden hirviöiden kanssa.

Minulle ei tulisi edes mieleen ohjeistaa aikuisia lapsia, miten heidän pitäisi elää. Jokainen pari päättää asioista itse ja äidit ja anopit pysyköön ulkopuolella.

Tässä toinen idiootti joka sallisi wannabe-tyttiksen lorvia omassa asunnossaan ilmaiseksi, hohhoijaa.

Tällä samalla logiikalla sallisit varmasti myös poikasi kymmenpäisen kaverisakin muuttaa omistamaasi kämppään eikä heidän tarvisi maksaa yhtään mitään?! Ettei poika vaan olisi rahan vallan alla ja talutusnuorassa niin äkkiäkös sinne kämppään lisää loisia löytyis.

Hehheh... Sinulta unohtui lopusta nimimerkki "sinkkumies" kyllä koira karvoistaan tunnetaan.

Ihan vinkkinä - sun elämä olisi paljon onnellisempaa, jos et olisi noin katkera ja naisten vihaaja, vaan eläisit rakkauden ympäröimänä tyttiksen kanssa.