Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko parantua masennuksesta, jos elämä on oikeasti ihan perseestä?
28.06.2018 |
Ja ei paljon mahdollisuuksia muuttaa olosuhteita (rumuus, sairaus).
Kommentit (55)
Kun voimavarat on vähissä, kannattaa opetella olemaan armollinen itselleen ja valita aina se asia/menetelmä/polku, joka aiheuttaa sillä hetkellä vähiten ahdistusta ja stressiä. Jos taustalla on syitä, niin ottaa niille aikaa, märehtii ne läpi niin monta kertaa kuin tarvii. Ja sitten koittaa miettiä muutamia asioita, vaikka ihan pieniäkin, jotka kiinnostaa tai tuottaa iloa tai helpottaa jotain sellaista ongelmaa, joka ahdistaa paljon. Siis yrittää tarttua niihin muutamaan asiaan, koska ne voi olla ne jutut, jotka auttaa pinnalle.
Ja jos on olemassa jotain, mikä antaa toivoa johonkin ongelmaan, niin mietiskellä sitä. Voi olla, ettei se hyvä asia edes toteudu (vielä), mutta se ajatus siitä voi auttaa pahimman yli. Sillä välin ongelma voi lieventyä jostain muusta syystä, tai jokin toinen ongelma poistuu, tai masennus ja epätoivo hellittää, vaikkei ongelmat poistuisikaan.
Ja sen verran kuin pystyy, kannattaa panostaa itsestään huolehtimiseen. Yrittää nukkua, muistaa juoda vettä ja syödä (edes jotain), käydä suihkussa jne. perusasioita. Ja itseään voi hemmotella ja ilahduttaa jotenkin sopivalla tavalla. Tämä on se tärkein asia, mihin resurssit (aika, jaksaminen, raha) käytetään, kunnes masennus helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläämäää on joku nousu- taiii laskusuhdanteista.
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sairaus johon voi hakea hoitoa. Muuten elämässä on niin ettei olosuhteille aina voi mitään. Mutta asenteensa voi valita. Aina.
Kaikkea hyvää aloittajalle.
Jos asia olisi noin simppeli, niin kukaan ei koskaan edes masentuisi.
Pitää saada masennuksen aiheuttaja pois elämästä. Sen jälkeen alkaa paraneminen. Lääke ja terapia. Tai pelkkä terapia.
Vierailija kirjoitti:
Avioero, ei työtä, ei rahaa, velkaa, ei tulevaisuutta. Ulkonäön puolesta olen ruma, terveys alkaa jo vähitellen pettää, osaan lääkkeitä ei ole enää varaa. Joka päivä on nälkä, jokainen lasku aiheuttaa stressin, jokainen rikki mennyt vaate ja kodinkone on katastrofi.
Omasta mielestäni minulla täysi oikeus olla masentunut.
Sama setti ilman avioeroa, koska en koskaan naimisiinkaan päässyt vaan kelpasin vain pari kertaa väliaikaiseksi seuraksi sitä parempaa odotellessa. Itse olen sitä mieltä, että mielenterveydessäni olisi jotain pahasti pielessä jos tämä itselleni täydellisen epäsopiva elämä ei vetäisi mieltä matalaksi ja aiheuttaisi masennusta. Mikään mitä nuorena suunnittelin ja mitä kohti ponnistelin ja mitä elämältäni halusin ei toteutunut. Ei siis tuo avioitumattomuus se ainoa asia ollut ja siinä olisin voinut hyvin jopa joustaakin eli hyvä ja vakaa parisuhde itselle sopivan elämänkumppanin kanssa olisi riittänyt ilman papin aamentakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus on elinikäinen sairaus olen huomannut. Se voi heiketä lääkityksen/pohdiskelun/terapian avulla mutta siellä se taka-alalla aina on ja tulee olemaan. Se voi siis palata tuplasti vahvempana joku päivä.
Vierailija kirjoitti:
Pitää saada masennuksen aiheuttaja pois elämästä. Sen jälkeen alkaa paraneminen. Lääke ja terapia. Tai pelkkä terapia.
Miten onnistuu poistaa koko nykyinen elämä ja aloittaa uusi puhtaalta pöydältä niin, että on myös aikaa toteuttaa ne asiat joiden puuttuminen masennuksen aiheuttaa? Mikä terapia kääntää aikaa tuollaisen 35 vuotta taaksepäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, siitä kaikki lähtee. Itse sinun on hakeuduttava toisten luo, ei sinne sinun kotiin kukaan tule sinua etsimään. Köyhyys ja rumuus eivät ole este, meitä samankaltaisia on paljon. Hyväksy itsesi ja mieti, miten voisit ilahduttaa toista ihmistä, lähimmäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää saada masennuksen aiheuttaja pois elämästä. Sen jälkeen alkaa paraneminen. Lääke ja terapia. Tai pelkkä terapia.
Miten onnistuu poistaa koko nykyinen elämä ja aloittaa uusi puhtaalta pöydältä niin, että on myös aikaa toteuttaa ne asiat joiden puuttuminen masennuksen aiheuttaa? Mikä terapia kääntää aikaa tuollaisen 35 vuotta taaksepäin?
Ei sitä noin voi ajatella. Riippuu tietty aiheuttajasta. Älä jumiudu menneisyyden tapahtumiin.
Voit kokeilla terapiaa. Terapiassa voit kysellä. On alan kirjoja olemassa.
Voivottelu ja valitus ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se siinä tapauksessa ole kemiallinen epätasapaino.
No on, myös siinä tapauksessa.
Itselläkin se suurin masennuksen aiheuttaja on yksinäisyys joka on nykyään jo aivan täydellisestä eli ei ole ketään kenen kanssa voisi tehdä jotain tai vain jutella. Kaikki siis on aina viitsittävä tehdä yksin ja jotenkin se vaan tympii pidemmän päälle niin, että moni asia jää vain aikomiseksi. Sen kun tietää jo kokemuksesta, ettei elämä muutu sen paremmaksi eikä sosiaalisemmaksi vaikka kuinka jaksaisi käydä ja tehdä. Ihan yhtä yksin sitä on siellä mihin meneekään ja ihan yhtä yksinäisenä palaa kotiin mitä lähtikin.
Silti yhä edelleen yritän tehdä edes jotain kivaa ja päätin keväällä, että tänä kesänä lähden puistobluesiin vaikkei mulla varaa mihinkään sisäänpääsyyn olekaan. Olen siis toiveikas että musiikkia kuulee jossain etäämmälläkin tai siellä olisi jotain ilmaiskonserttiakin vähän samaan tapaan kuin porijazzeillakin. Sekin olisi kiva tapahtuma, mutta turhan etäällä että menisi vain jazzkadulle. Tuon lisäksi toinen mikä kiinnostaisi on tämä KAJ joka olisi elokuussa raaseporissa festariesiintyjänä eikä sinne olisi paha matka junalla, mutta tietenkin olisi kiva jos ne esiintyisi tässä jossain lähempänä pk-seutua. Sellainen ankkarockin tyyppinen tapahtuma olisi kiva edelleen. Siis se sellainen millainen se oli kasarin-ysärin vaihteessa eli ilmainen ja pienimuotoinen jossa pystyisi ihan vain piipahtamaan ex-tempore tai katsomassa vain yhden esiintyjän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin sopiva lääkitys voi tehdä ihmisestä rennomman tyypin, jota ei ahdista, vaikka olisi miljoona euroa ulosotossa.
Siinä mielessä voi parantua, vaikka olisi ikävä tilanne muuten päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää saada masennuksen aiheuttaja pois elämästä. Sen jälkeen alkaa paraneminen. Lääke ja terapia. Tai pelkkä terapia.
Miten onnistuu poistaa koko nykyinen elämä ja aloittaa uusi puhtaalta pöydältä niin, että on myös aikaa toteuttaa ne asiat joiden puuttuminen masennuksen aiheuttaa? Mikä terapia kääntää aikaa tuollaisen 35 vuotta taaksepäin?
Antaa menneisyyden olla siellä jossain, elää tätä päivää. Toista tätä ajatusta, aina kun on tarvetta.
Ei voi jos vain oireita hoidetaan ja syyt eivät ketään kiinnosta. Tottua voi kun aikaa kuluu tarpeeksi, tarpeeksi turrana vain toistaa joka päivä asioita ja masennus alkaa tuntua normaalitilalle.
Itse en ole lakannut olemasta masentunut, mutta ajan myötä toimintakyky on palannut. Jos olisin syönyt lääkkeitä, kuvittelisin varmaan että ne ovat auttaneet.
Vierailija kirjoitti:
Pitää saada masennuksen aiheuttaja pois elämästä. Sen jälkeen alkaa paraneminen. Lääke ja terapia. Tai pelkkä terapia.
Jos masennuksen syy on esim. läheisen kuolema, miten se saadaan pois elämästä?
Alue: Aihe vapaa
Hyvä! Stressi vähentää älyllistä kapasiteettia ja haittaa muistamista. Stressi on masennuksenkin laukaisija. Alakuloisuus voisi olla parempi nimittäjä nykytilanteeseesi. Lähellä entistä melankoliaa. Toisaalta, depressio eli masennus toimii ehkä paremmin arkikielessä, koska ihmiset ovat oppineet ymmärtämään sanan laajasti.