onko 9 km/suunta liian pitkä työmatka säännölliseen pyöräilyyn?

Itsellä oli noin 11 km työmatka. Ajoin pari kertaa viikossa kevät-kesä-syksy. Ehkä kokeilisin sinuna ajaa viikon verran nyt 10 km.

Sähköpyörä on ihan täydellinen työmatkoja varten. Voit itse päättää, kuinka paljon tarvitset vetoapua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onko tää vitsi? 9km pyörällä ei ole mitään!!

Muuten varmaan ei, mutta mietippä että 2 kertaa päivässä, joka päivä, säällä kuin säällä, kesät talvet ja ehkä vielä monta vuotta. Plus siihen vielä se työ joka saattaa olla raskasta.

Mutta eihän se ole kuin noin tunti pyöräilyä päivässä. Minä lenkkeilen koiran kanssa noin 2,5 tuntia päivässä kesät ja talvet. 

Pyöräily ei sovi naisille. Se liike on niin rivo.

Sinua ei voi auttaa. Ratkaisu on esitetty jo moneen kertaan. S Ä H K Ö P Y Ö R Ä

Terveelle helppo nakki hyvällä säällä ja sähköpyörällä huonommalla.

Käytännössä sähköpyörä vähintään puolittaa kilometrit. Vasepookissa on on ryhmiä.

Pomohan voi viedä autollaan, panee sitten tietty myös.

Riippuu siitä  millainen kunto sinulla on.

Muita huomioonotettavia seikkoja ovat:

- millainen pyörä sinulla on käytössäsi

- millainen taival on   ( teiden kunto,maaston  korkeuserot yms.)

- onko se työsuhteesi ja työmaasi väliaikainen, vai onko kyseessä vakituinen työsuhde 

- onko kyseessä joku ns. ruumiillinen työ vai  joku vähemmän fysiikkaa rasittava

-onko sinulla todellisuudessa mitään  muita vaihtoehtoja.

Itse asiassa olen kyllä sitä mieltä, että jos luvassa on vähänkään vakituisempi työsuhde ja varsinkin, mitä rasittavampaa se itse työ fyysisesti on, niin sitä suuremmalla syyllä olisi hyvä hankkia vaikka joku huokeahintainen  moposkootteri työn välikulkuvehkeeksi ja pyöräillä sitten vain silloin kun on hyvät ilmat . aina niitä ilmoja riittää sopivasti, mutta esim. 18 km/ päivä talvipyöräily on jo aika rasittava pakkovelvollisuutena

Tosin moposkootterin käyttöaika ei sekään ulotu Suomen oloissa huhtikuun loppu-  lokakuuta pidemmäksi.

Mutta siihen mennessä olisit varmaan tutustunut johonkin autonomistajaan työpaikallasi  ja voisit keskustella kimppakyytimahdollisuudesta.

Aika syrjäiseltä paikalta  ainakin liike-elämään ja ihan niiden omien välttämättömien yhteyksiensä ylläpitoon siinä joku tuollainen työpaikka ja sellainen yritys ainakin, jonne ei kulkisi mitään busseja, tai edes minibusseja.

Mä asun Oulussa ja matkaa töihin on 10 km. Parina kolmena päivänä viikossa pyöräily on ok, mutta alkaa sitten tuntua pakkopullalta. Mulla on hyvä ja kevyt pyörä - matkaan menee 25 minuuttia, jos loppupään liikennevalot sattuu sopivasti. Kunto on myös hyvä. Tuo pakkopullalta tuntuminen johtuu siitä, että työpaikalla ei ole peseytymismahdollisuuksia - ja usein on päiviä jolloin haluaisin pystyä olemaan töissä freesimpänä. Toiseksi - harrastan tanssia, joogaa ja juoksua, mutta jos tulee jollakin viikolla pyöräilyä kaikkina päivinä, ei jää enää aikaa ja energiaa muulle liikunnalle. Enkä edes viitsisi toiseen kertaan illalla lähteä pyöräilemään salille (kun sinnekin on aika paljon matkaa). Tuo muu liikunta kuitenkin on sosiaalisesti ja mielen kannalta eri tavalla innostavaa kuin pyöräily, joten tavallaan tuntuu siltä, että sitä pyöräillessään haaskaa hyvää energiaa tylsään kulkemiseen kun voisi käyttää sen saman energian kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin. Eli sanoisin, että matka ei sinänsä ole pitkä, mutta hyvä olisi jos pystyisit tarpeen mukaan vaihtamaan kulkuvälinettä, jotta elämästä ei tule sellaista, että sitä pitää pakon edessä suunnitella pelkästään sen työmatkapyöräilyn ehdoilla. Itse skippaan työmatkapyöräilyn kovilla pakkasilla, räntäkelillä ja kaatosateessa - ja hyppään sen sijaan bussiin.

Vapaaehtoisena pyöräilynä hyvillä keleillä tuo on aivan ihana matka, mutta huonoina päivinä, paskakeleillä ja ei-vapaaehtoisesti pyöräilystä tulee ikävää pakkopullaa.

Kaikki nuo vastaanränkykset on naurettavia kun sähköpyörä on keksitty.

Sähköpyörä muuttaa matkan nautinnoksi.

kesäkeliin mahdollisimman kevyt alumiinirunkoinen pyörä kapeilla renkailla. Ei ne 20km/h keskituntinopeudesta puhuvat aja millään yksivaihteisella tai raskaalla markettipyörällä. Ja pidä renkaiden paineet riittävän isoina. Kyllä matka-ajat paranee kummasti!

. Talvipyöräilyyn on itsellä riittänyt nasta eturenkaassa. Pidän itse nastoja liikaa vastusta lisäävänä tekijänä jos on kummassakin renkaassa.

Itse poljen 10 km / suunta. Aina homma ei tahdo napata, mutta olen miettinyt Lasse Virenin (olikohan se se?) että aina ei lenkille lähteminen tunnu kivalta, mutta paluu on aina kivaa. Tämä pätee myös työmatkapyöräilyyn, joskus voi ottaa pattiin, mutta kun perille pääsee, niin olo on mitä mainioin. 

Itselle tästä tulee 4000km / vuosi polkemista. Kun homma alkoi jokunen vuosi sitten, niin pari- kolme viikkoa menee siinä että kroppa uskoo, että on nyt se juttu millä mennään. Positiivisia vaikutuksiahan tuolla on vain ollut. Painonhallinta, mieliala, ei jonot ja ruuhkat kaupungissa vaikuta tippaakaan. Flunssat jää nykyisin vähiin, ja kollegat valittelee kausiflunssiaan, mutta itse vaan porskutan. Ainoa harmi on että matalapaineen aikaan talvikelissä öljylämmityskatkut käy nenään ja keuhkoihin, sekä katupölyaika ottaa pattiin. Työpaikalla on hyvä olla suihku jossa käydä tarvittaessa. Jos keli on katastrofaalinen, menen autolla. Julkisilla niin huonot vaihdot, että matka-aika on enemmän kuin pyöräilyyn menevä.

Itselläni on "läjä" fillareita kellarissa. Kun huollan pyörät itse, niin en aina jaksa saman tien jokaista rengasrikkoa paikata, vaan odottelen viikonloppuun. Tällöin ajelen tarvittaessa jollain vanhemmalla "romulla".

Luulen että AP tottuisi tuohon matkaan ihan hyvin jos jo nyt pyöräilee jonkin verran. Ei tarvitse noista palautumisajoista murehtia kuukauden jälkeen jos sikseen tulee, Kyllä kroppa oppii ja sopeutuu.

Sanoisin, että matkana ok, jos... 

... sulla on vähintään kohtuullinen peruskunto

... sulla on hyvä pyörä, tai varaa/halua hankkia sellainen

... sulla on vaatetus joka kelille tai varaa/halua ostaa

... töissä on peseytymismahdollisuus

... matkalla on pyörätie ja kunnossapito talvella sujuu

... mahdottomien kelien varalle on suunnitelma. Vaikka sitten taksi. Siihen on varaa muutaman kerran vuodessa jos ei ole auton kuluja maksettavana. 

Sähköpyörän saa kaupasta. Missä ongelma?

-suihkua ei tarvita

-vastatuuli ei haittaa

-voi pukeutua lämpimästi

-kuntoilua tulee juuri sen verran ja silloin kun haluaa

-pyöräily muuttuu vitutuksesta nautinnoksi

Sähköpyörällä siis

vatsalihasjengiläinen1338 kirjoitti:

9km on todellakin aivan liikaa jokapäiväiseen työmatkaan pyörällä. Itsellä oli välillä 5.5km työmatka, ja ajattelin että voisi olla kiva pyöräillä tuo sen 3kk mitä kesällä on hyvä sää. Viikon jälkeen siirryin takaisin autoilijaksi, sillä jo tuo 5.5km oli liikaa jokapäiväiseksi matkaksi. Milloin satoi vettä, milloin oli niin kova helle että oli ihan hikinen töissä. Ja työpäivän jälkeen ei voinut lähteä spontaanisti vaikka jonnekkin 10km päähän ostoksille peltomarkettiin suoraan kun ensin piti ajaa pyörällä sinne kotiin se 5.5km.

5.5km on mitätön matka vapaaehtoiseen huvipyöräilyyn, mutta tosi pitkä matka jos on oikeasti pakko mennä joka päivä vaikka kuinka väsyttäisi/vituttaisi/sataisi puukkoja tms.

Eri asia toki jos ei omistaisi autoa, mutta jos auton omistaa niin sama käyttää sitä.

Ehkä kroppasi ei oikein toimi kestävyyslajissa? Ja toisekseen, viikko ei riitä vielä siihen että kroppa (ja mieli) sopeutuisi fyysisen aktiviteettitason muutokseen. Olisit jaksanut sen kuukauden.

Mitä työtä teet?

Jos perustyökin on fyysistä eli kävelyä, nostelua ym. niinkuin esim.lähihoitajalla, en jaksaisi. Ja jos harrastat muutakin liikuntaa esim.salia, menee kyllä liian tiukille jaksaminen..

Kysytäänpä nyt näiltä sähköpyörien puolesta liputtavilta:

- kuinka hyvin sähköpyörä kestää ja kuinka huoltovapaa se on? Kestääkö esim. pyörä 2-3 vuotta ok?

- pystyykö sitä itse huoltamaan, vai pitääkö aina viedä fillariliikkeeseen?

Kollega osti saksalaisen sähköpyörän, mutta siinä on aina ollut laittamista. Siirtyi vähän ajan jälkeen takaisin bussiin.

Onkohan täällä palstalla se kaveri joka suurinpiirtein kesät talvet ajaa vastaan sähköpyörällä pilkkihaalari ja suojalasit päässä?