Äidin Korvike

erika: Jep, huomasimme myös että alkuun on aika hankalaa osata arvioida että mitä se napero nyt itkee. Onneksi ei ole enää itkenyt kun on masu täynnä :)

Jossu: Olen myös kuullut että alkuun se on melko tavallista. Siksi kuulemma onkin hiukan hankalaa arvioida koska se maito oikeasti alkaa loppumaan ja koska kyseessä on vain kivikkoinen alkutaival. Onneksi on neuvola ja muita samankaltaisia tahoja ohjeistamassa.

Mulla tuli maitoa kuin vettä hanasta. Ja näin 1,8 vuotta putkeen. Silloin olin onnellinen, että pääsin niin helpolla, aina ruokakassi mukana ja ku ei vauvakaan oikein muusta ruoasta paljon pidännyt. Mutta nyt jälkeenpäin mietiskelen, että kyllä siitä jonkinlaisen trauman itse sain, ku nykyään pelkkä ajatuskin, että joku roikkuu mun tisseissä kiinni (nyt en tarkoita vauvoja) saa minut tärisemään ällötyksestä :DD

Meillä pikku-ukko on 10 kk ja imetin häntä vajaat 2 kk. Laitoksella jo alettiin antamaan hoitajien määräyksestä korviketta vaikka opettelin imetystä kovastikin siellä. Maito ei kuitenkaan koskaan noussut kunnolla, n. kk:n jälkeen hankin sähköisen rintapumpun ja paras saldo sillä oli 60ml molemmista rinnoista yhteensä. Poika on ollut siitä asti korvikkeella ja myöhemmin tietysti kiinteillä lisäksi ja tähän päivään mennessä ei ole todettu tai epäilty mitään allergioita. Ìtse olen täysimetetty ja pienenä olin allerginen kaikille eläimille ja vähän olen edelleen, eli ei se imetyskään takaa allergiattomuutta. Tai pulloruokinta allergioita.



En antanut itseni tuntea syyllisyyttä pulloruokinnasta vaikka sukulaisista jotkut kovasti yrittivät syyllistää. Sanoin vain suoraan etten halunnut pitää lasta nälässä kun sieltä ei oikeasti tullut maitoa vaikka kuinka yritin. Parin kerran jälkeen syyllistäminen onneksi loppui, ainakin suoraan minulle. Joskus olen miettinyt mielessäni imetyksen helppoutta ja sitä kuinka paljon helpompaa olisi ollut ilman pullorallia, keittämistä ja maitojen ostamisen ja mukanapitämisen muistamista, mutta olen sitten työntänyt ajatuksen taas pois mielestä koska minulle ei suotu mahdollisuutta valita.



Meitä pulloäitejäkin on aika paljon, monikaan ei vain uskalla kertoa sitä ääneen koska nykypäivänä meidät leimataan huonoiksi äideiksi kun emme imetä. Mutta noiden leimaajien pitäisi muistaa aina sekin mahdollisuus ettei äiti aina voi valita imetystä vaikka haluaisikin. Minä ainakin olet hyvä äiti vaikka joudunkin ruokkimaan lapseni pullolla! =)

meillä mennään pelkällä tissillä. ainakin toistaseks. muutaman kerran on annettu tytölle korviketta, kun ei ole tullut muuten kylläseks. välillä itse mietin että saakohan tuo nyt tarpeekseen ja pitäisikö antaa lisäksi korviketta, mutta katsotaan seuraavan neuvolakäynnin jälkeen onko tullut lisää painoa. vaikeeta toi kyllä välillä on. imettäminen siis. varsinkin yöllä kun itekin meinaa nukahtaa kesken kaiken. saati sit et toinen nukahtaa tissi suussa ja kun tissin nappaa pois, niin alkaa kauhee hätä et mihin se mun ruoka katos. että ota siitä nyt selvää. mutta musta se on sama syöttääkö pullosta vai tissistä, kunhan vauva saa syödäkseen. siinä mielessä tissiruokinta ehkä helpompaa, ettei tarvi kantaa pulloja ja korvikkeita reissussa mukana. :) ja toisaalta iskän on vähän paha ruokkia vauvaa sillä tissillä... eli puolensa kummallakin. :D

Voihan se isä tehdä ihan kaikkea muuta sitten, kun sitä syöttämistä! Ottaa vaikka osakseen vauvan kaikki kylvetykset, tehdä siitä se ihan oma juttu =) Ei se vauva pilalle mene, vaikka ruokkija olisikin vain äiti, kunnes kiinteät astuvat kuvioon kukaan =)

Pyh sanon minä. Tissillä tai ilman, pääasia että saa ruokaa ja äidillä säilyy se vähäinenkin järki :D. Tampereen yliopisto on julkaissut viime kuussa tutkimuksen joka puoltaa kiinteiden ruokien aikaisempaa aloitusta allergioita ehkäisevänä, kun vielä taannoin ja tänäkin päivänä rummutetaan sen piiiiiiiitkän täysimetyksen muka olevan se yksi ja ainut autuaaksitekevä asia....notta näin.

Itse imetin koko kolmikkoa eikä maidon määrässä ollut ongelmia. Esikoisen ja kolmosen kohdalla annettiin ihan alkuun pikkuisen lisämaitoa, mutta se jäi nopeasti pois. Mutta en ole imetysfasisti ja olen todellakin sitä mieltä, että tärkeintä on tarjota lapselle ruokaa, läheisyyttä ja lämmitä vuorovaikutusta.



Vaikka lapsosiamme imettelin ahkerasti, on kaikilla pampuloillamme ollut ruoka-aine allergioita sekä kakkosella ja kolmosella korvakierteet. Ymmärrän sen, että tutkimukset ottavat varmaan vähän isomman otannan kuin tämä meidän kolmikko, mutta epäilen, että noissa allergioissakin saattaisivat perintötekijät olla isompana tekijänä, kuin imetys...



Tsemppiä Kullalle ja Minille - ihanaa, että olette päässeet nauttimaan tyytyväisestä elosta :)

Minä imetin tyttöäni 8,5kk. Korviketta aloin antamaan 6kk ikäisenä, kun ei enää tissi kelvannut muualla kuin kotisohvalla tai sängyssä. 6kk meni myös siihen, että yöllä kahden tunnin välein annoin rintaa. Tämä ei minua kuitenkaan väsyttänyt, koska nukuimme vierekkäin ja nukahdin itse jo ennen kuin tyttö oli lopetellut syömisensä.



Aloitus oli hieman nihkeä ja ensimmäiset kaksi viikkoa vauva oli melkein koko ajan rinnalla. Yhtenä päivänä imetin 3 tuntia putkeen ja sen jälkeen maitoa rupesikin sitten tulemaan oikein kunnolla. Tyttö kasvoi ensimmäiset 9kk +20% käyrällä.



Etukäteen sain jostain päähäni, ettei vauvalle saa antaa pulloa ennen kuin hän on kuukauden ikäinen. No, siinä vierähtikin 2kk ennen kuin kokeiltiin pulloa ja eihän se sitten kelvannut alkuunsakaan. Hassua oli, että vihdoin 5kk ikäisenä suostui pullosta imemään, mutta aineena oli vesi. Korvikekin piti aluksi juottaa jääkaappiviileänä ja jatkossa sitten aina huoneenlämpöisenä. Lämmitetty korvike ei ole kelvannut kertaakaan. Oli se jotenkin ihana tunne kuitenkin, että oltiin sellainen tiivis tiimi tyttösen kanssa ensimmäiset puoli vuotta. Välillä tietysti raskasta, kun "omaa aikaa" oli aina vain 2-4 tuntia kerrallaan.



Nyt on pikkukakkonen tulossa kesän lopussa ja ajattelin olla edes etukäteen miettimättä miten meillä syötöt menee. On kuitenkin ihan erilainen persoona jne.

Onnea pikkumiehestä!! =D



Itsekkin varasin toiselle lapselle valmiiksi korviketta kun esikoisen kansa meni imetys vähän mönkään. Esikoinen joutui jäämään viikoksi vielä sairaalaan kun itse pääsin pois, joten pumpattua maitoa vein joka päivä sinne ja pullosta juotin. Ennen kun sain lapsen kotiin niin sanoin että haluaisin kokeilla imetystäkin... Ja neuvot olivat seuraavat: "Tässä on tissi, tässä vauva" sermin takaa huudeltiin välillä "Miten menee?" NO MITÄS LUULET!! Kotona tuskastelin asian kanssa viikon ja päätin et nyt riitti. Toinen oli jo pulloon tottunut eikä ymmärtänyt tissin päälle. Ois pitänyt pumpata se joku 8-12 kertaa päivässä joten korvikkeella mentiin ja ihan terve tyttöstä on kasvanut..



Nyt pienemmän kohdalla olen iloinen että imetys onnistuu edes jotenkin. Meille meinaan kävi vähän samoin kun teille Kulta. Neuvolatäti vaab tuntui jotenkin syyllistävältä. Hyvä että ei kysynyt että pidättekö lasta nälässä kun painoa oli tullut vain 9g/päivä. Mutta kun toinen on niin tyytyväisen oloinen ja pissaa ja kakkaa ja imettäessä ollaan molemmat enemmän tai vähemmän märkiä maidosta niin mistä minä voin tietää että oma maito ei riitäkkään. Nyt annan aina imetyksen jälkeen korviketta ja sitä toinen söi aluksi aika ahneestikin nyt ei edes aina kelpaa. Nyt jälkeenpäin kun miettii niin olihan siinä jotain merkkejä jos ois vaan osannu lukea (oli luultavasti liian rauhallinen) ja siitä tulikin vähän sellanen morkkis että "onhan tää jo toinen lapsi ja pitäshän mun jo osata ja nähä millon lapsella on nälkä" mut se kesti vaan hetken.. =)



Jaksamisia lapsen hotoon ja (niinkun mullekin toivotettiin) tuhansia valvottuja öitä!! =)

Onnea!

Vähään aikaan en ole käynytkään lukemassa.

Minä en tunne syyllisyyttä, kun annan pullosta. "Spede" on nyt 2 kk vanha ja yhtenä yönä kokeilin pelkkää rintamaitoa - heräsin tunnin välein syöttämään poikaa. Pulloruokinnalla herätys on vaan kerran yössä.

Mielestäni on parempi että poika on kylläinen ja äitikin levännyt, kun se, että olen kokoajan tissittämässä.

Itsellä tihkuu maitoa jo nyt muutamia tippoja. LA on vajaa 5viikkoa. Korviketta tosin ostin kaappiin varmuuden vuoksi. Itseäkin hitusen pelottaa tuo synnärin asenne imetykseen. Porissa kun liputetaan imetyksen puolesta ja hiukan jännittääkin, jos ei sitä maitoa tulekkaan. Synnytyksen jälkeen mieli on varmaan herkillä ja takuulla tulen sanomaan ja pahastikin, jos maidon tulosta kommentoidaan! Niin ja niistä allergioista. Minua on imetetty, olin allergikkovauva ja korvakierteinen (putkitettukin). Tuttavani imetti lapsiaan, kaikki allergikkoja ja korvakierteetkin on ollut. Imetyksestä on tosiaan tehty hirveä HALOO ja mielestäni on törkeää syyllistää ei-imettävää äitiä. Mitä syyllisempi olo ja stressaavampi äiti sitä vähemmän sitä maitoa tulee!

Niin ja piti vielä lisätä, että on kyllä mahdottoman suloiset pienen pienet varpaat Minillä =)

Poikamme on nyt 6kk ja on saanut vain rintamaitoa. - niin ja nyt 2kk maistellut kiinteitä.



Itse en ottanut imettämisestä stressiä ja hyvin on mennyt. En kylläkään nauti imettämisestä ja siitä että öisin heräillään 2-3 kertaa. Imetys on minulle helppoa, mutta en vain pidä siitä. Olen kuitenkin päättänyt imettää vuoden ikään asti, jos maitoa vain riittää. Tähän mennessä maitoa tullut enemmän kuin riittävästi.



Kaikilta imetys ei onnistu ja se on ihan ok, mutta en ymmärrä niitä, jotka lopettavat imettämisen laiskuuttaan ennen kuin vauva 6kk. Korvikkeella nukkuu kuulemma paremmin (korvikkeen rasvat hajoaa hitaammin), mutta jos alan antaa korviketta (muuten kuin satunnaisesti) voi imetys loppua.

Meille syntyi keskonen ja sairaalassa neuvottiin, että on tärkeämpää saada vauva syömään edes jotain, kuin oppia imettämään. En siis koskaan oppinut, 2 kuukautta yritin kyllä. Monet itkut on itketty tämän tähden, mutta viimeistään loistavan humoristisen asenteesi myötä osaan ajatella olevani vähintään yhtä hyvä äiti kuin imettäjätkin. 3,5-kuinen tyttäreni kuitenkin kasvaa ja voi hyvin joten suurta tuhoa korvike ei ainakaan vielä ole saanut aikaan.

Muori: Mielestäni joku kommentoi aikaisemmin hyvin että sitä imetystä jatkuu niin vähän aikaa että on aika turha surra kummalla tapaa se ruoka tulee. Ainakin tuo meidän jäpikkä kasvaa kuin rikkaruoho korvikkeellakin :)

mä olen kaikki kolme poikaani korvikkeella syöttäny. esikoisen aikaan tuli rintamaitoa 1kk ajan mut se tyssäs siihen että sain rintatulehduksen (kuumetta parhaimmillaan 41,5) toisen aikana riitti myös 1kk rintamaitoa ja nyt tän nuorimman tilliäisen kanssa maitoa tuli vain parin viikon ajan vaikka kuinka pumppasin ja yritin imettää. sit tokaisin ukolleni ku rinnat oli aivan verillä että nyt riittää en varmasti kiduta itseäni tän enempää tutteli kehiin kiitos! ja neuvolassa täti taas sanoi että kyllä se nyt vaan ois hyvä imettää johon mä sanoin että miksi imettää jos se on mulle tuskaista ja rinnat on rikki eikä rintakumikaan auta asiaa. ärsyttää ku ne neuvolassa luulee tietävänsä paremmin toisen kehosta ku kehon omistaja itse. prkl.. jahas täytyykin lopettaa näemmä tämä stoori tähän koska olohuoneen puolelta alkaa kuulua pikkumiehen ähinää ruoka ajan merkiksi :)



Älä ota ressiä imetyksestä tuttelilla siitä selviää. pääasia että lapsi saa ruokaa eikös?? :)

ekan imetys kesti isot 2kk, tokan myöskin. kolmatta imetin osittain 8kk ja neljättä imetin täysimetyksellä 5kk ja imetys jatkoi 1v6kk ikään asti, mä olen pikku hiljaa kerta kerraltaalkanut luottaa itseeni imettäjänä hiukan enemmän. nyt menossa rv 20+ ja toivon että viidennen imetys onnistuu myös :)

Hei,

Tykkaan tavastasi kirjoittaa, joten kiitos siita! Halusin vaan lisata omat kaksi senttia tahan keskusteluun.... Minulla on poika joka tayttaa juuri 16 kuukautta ja on aina ollut suursyomari!Itsellani maidontulo viivastyi ja tuli kunnolla vasta parin viikon kuluutua...ymmarran etta joillain viivastyy enemman joten en osaa sanoa mitaan muuta kuin omakohtaista...mutta oli se erittain hankalaa alussa kun poika oli vaan kiinni tississa ja soi"normaalisti 3 tuntia kerralla...Tiesin myos etta mita enemman se imee niin sita nopeammin ja sita enemman sita tulee...ja jos antaa hiukkasenkin korviketta niin se tilaus/tuotanto tasapaino jarkkyy aivan heti ja on sita vaikeampaa imettaa.....Itse vain satuin olemaan niin itsepainen etta paatin etta jos kerran pystyin raskaaksi tulemaan, niin pystyn myos imettamaan....silmat ristissa ja vauva kiinni tississa ekat pari kuukautta ja sitten se kylla helpottui ja lahti kayntiin vahan paremmin...vaikka tajusin etta saattoi poika olla luonteeltaan vaan sellainen nautiskelija etta vietti tunteja tissilla ihan vaan huvikseen eika nalasta....no, minakin ajattelin etta eihan tama maitoaika niin pitka kuitenkaan ole etta viimestaan sitten kun alkaa kiinteat niin tama tahti kylla helpottuu.....no riisivelli alotettiin 5kk:n iassa ja hammastykseni huomasin etta ei se tahti mihinkaan kadonnut imetyksen suhteen...sitten alkoi hedelma ja vihannes soseet ja sun muut poperot ja viela 8kk:n iassa se veteli joskus tunteja tissilla.....Neuvolassa tosin muuten sanottiin taman olevan ihan normaalia vaikka painonnousu oli vahaista ja aika tissilla aikamoista..... No minahan luulin etta kun paasen vuoden ikaan niin silloin ollaan miettimassa jo lopetusta ja ehka iltasin tai aamusin tissitellaan....mutta kun ei....tahti ei vuoden iassa ollut muuten hiljentunut kuin pituudella....ei kolme tuntia , eika tuntiiakaan tissilla , vaan ehka puoli tunia...mutta 7-8 kertaaa paivassa oli ihan tavallista....eika mitaan merkkia kiinnostuksen haviamisesta....noh, nyt se sitten on 16 kuukautta ja viela syo 4-5 kertaa paivassa tissia (kaiken muun ruuan lisaksi) tosin vain 10-15 min. kerralla....mutta ei se nukahda tai heraa kunnolla ilman sita....joten vaikka sanotaan etta eihan se maitoaika niin pitka ole.....niin tassa tarjoan vaan toisenlaisen version.... Mutta kuten sanoin alussa: Kaikkien vauvojen ja aitien ruokinta kokemus on yhta yksilollista kuin ihmiset kaikki ovat yksilollisia...joten mitaan kaavaa on turha tehda laiksi tai yleistaa.....sori etta on muuten nain pitka kommentti:)