Kotiäidiksi/ -rouvaksi jääminen? Kokemuksia?
Löytyykö vielä joku, joka olisi tähän maailman aikaan uskaltanut tehdä kyseisen ratkaisun? 😏 Itse olen täysin kyllästynyt ja leipääntynyt työhöni (hoitoala). Olen koittanut keksiä mikä olisi se oma juttu työrintamalla (en ole keksinyt), hakenut kouluihin (en ole päässyt), vaihtanut hieman työnkuvaa ja lyhentänyt työpäivää (ei auttanut sekään motivoitumaan). Omien lasten kanssa olisin mieluusti kotona. He on jo 3v ja 6v, olisi ihanaa olla kotona kun esikoinenkin menee vuoden päästä kouluun ja hänelle tulee lyhyet päivät. Se on ainoa asia mistä löydän merkitystä; koti ja lapset ja avioliitto. Olen joo varmaan nykyajan mittakaavassa kummajainen.
Mutta miten te muut kotiäidit päädyitte ratkaisuunne? Kuinka monta lasta? Millaiset tulot? Miten olette varautuneet esim. eläkettä varten? Kaikki kokemukset kiinnostaa.
Kommentit (761)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta, 4 ja 7, kaksi koiraa, mies ja käyn töissä. Miten paljon te oikein noita kotitöitä teette, jos niihin menisi kaikki viikonloput ja illat niin, että töiden jälkeen ei mitään muuta enää kerkiä tekemään? Kyllä musta meillä ihan tavalliset työt tehdään, ruuat, siivoukset, pyykit jne. Isompiakin siivouksia muutama vuodessa tehdään. Silti meille jää omaa aikaa ja perheaikaa niin illoille kuin viikonlopuille.
Mutta luenko mä tätä oikein: siis jos nainen olisi töissä, hänellä menisi illat ja viikonloput kotitöissä. Koska mies ei kotitöitä tee nyt, kun nainen on kotona, eikä tekisi, vaikka nainen ei ole kotona?
Vai millä systeemillä kaksi aikuista ei saa kotitöitä hoidettu siten, että niihin ei mene kaikki illat ja viikonloput?
Kiitos! Olin tulossa kirjoittamaan tismalleen samaa! Huomaa kyllä, ettei kotirouvilla ole käsitystä siitä kun kaksi tekee puoliksi. Meillä myös kaksi lasta ja silti harrastamme yhdessä ja erikseen, teemme työn päälle ne kotityöt ja ruuat ja aikaa jää paljon muuhunkin. Myös läsnä olemiseen ja yhdessäoloon. Aivan kuten muissakin normaaleissa perheissä, joissa vanhemmat käyvät töissä.
Riippuu varmaan montako niitä palsiakin on. Meillä on neljä (nyt jo isoja), mutta kyllä se ilta aika tarkkaan vierähti, kun joskun viiden aikoihin oli kotona, alkoi laittaa ruokaa ja pyykkikone yleensä myöskin pyörimään. Ruuanlaitossa meni ainakin minulla noin tunti, kun kaiken tein alusta asti ja kestäähän se kypsyminenkin. Sitten ruokailu ja keittiön siivous. monesti kello oli noin seitsämän kun tämäk kaikki oli tehty . Sen jälkeen piti kuulustella englannin läksyä ja neuvoa matikassa jne. Joinakin iltoina oli lasten harrastuksiin vientiä ja ilta meni siinä. Olen tosi iltauninen ja menen nukkumaan jo klo 21. Viikonloppuna lauantai meni siivoten, koska iso talo. Ruokaakin piti välillä laittaa. Mies oli kuin myrskynmerkki jos sitä olisi siivouskaveriksi pyytänyt joten mielummin teki itse. Tiedän että mies oli typerä ja itsekäs ja oma vika kun tuollaisen otin, mutta sillä mentiin. Mies on ns vanhaa mallia ja hankala opetettava uusille tavoille. Tuskin kukaan nuorimies enää noin onneton kotitöissä. Kyllähän sitä joskus haaveili, että olisipa ihanaa, jos joskus voisi itse tulla siivottuun taloon tai istua valmiiseen ruokapöytään, mutta ehkä sitten toisessa elämässä.
Kyllä on kamalaa, suorastaan h-tillistä, sinulla.
Isoa taloa siivoilet ja engö
lannin läksytkin pitää kuulustella!!!
'
Voi vaimo raukkaa.
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä kotitöiden paljoudesta/raskaudesta valittamista.
Tietysti, jos ihminen on ihan patalaiska sohvalla makoilija, joka ei halua pitää kotia järjestyksessä, valittaminen on "ymmärrettävää".
Olen työssä käyvä yh ja kotimme on aina siinä kunnossa, että kenen tahansa sopisi tulla ex tempore vierailulle.
En siivoa päivittäin, koska olen opettanut lapseni pienestä pitäen omalla esimerkilläni laittamaan tavarat paikoilleen, tiskit koneeseen, tuolit nätisti ruokapöydän alle, puhtaat vaatteet viikattuna kaappiin, likaiset vaatteet pyykkikoriin ym.
Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää.
Toisella kerralla yleensä myös moppaan ja pyyhimme pölyt pois.
Tämä "hurja operaatio" kestää 70-neliön asunnossa korkeintaan puoli tuntia.
"Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää" ? Riittää mihin? Meillä mies oli myös sitä mieltä, ettei ne kotityöt juurikaan vaadi aikaa ja vaivaa. Kun oli kotona jonkin aikaa työttömänä ja huolehti talon siivoamisesta. Joo, kyllä tavallaan aina oli ihan siistiä, mutta koskaan ei ollut puhdas tuoksu vaikka mies oli pessy ja siivonnut. Tavallaan ei huomannut, että oli siivottu, mutta ei ollut sotkuistakaan. No puolen vuoden kuluttua mies meni töihin ja minä aloin taas siivoamaan ja kas kummaa. Lattiat oli niin likaiset , että sain pestä ne sen sata kertaa, ennenkuin olivat puhtaat. Pölyä joka puolella, mies ei ollut varmaan pyyhkinyt niitä koskaan. Vessoja mies ei ollut pessyt kertaakaan ja sen tiesinkin ja pesin ne itse viikottain. En tiedä oliko mieheltä mennyt talon siivoukseen puolituntia vai tunti, mutta ei siinä ajassa kunnolla siivota isoa taloa, se on varma. Nämä jotka sanoo, että asunnon siiivoa puolessa tunnissa, eivät tee sitä kunnolla. Työn voi aina tehdä joko hyvin tai huonosti ja harvan siivoustyön teet 30min kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työssä käyvä äiti ei taas käsitä sitä miten paljon enemmän pienten lasten kotiäideillä on työtä ilman palkallista lomaa. Jos päivät ollaan töissä,päiväkodissa ja koulussa,kotona ei ole kukaan sotkemassa. Pienten lasten äitien tilanne on eri. Aamupalat,lasten ulkoilutukset, lounaat, välipalat, ulkoilutukset,harrastukset,illalliset,iltapalat,kaupassa käynnit. Sotkun taso paikassa,missä elää useita henkilöitä ruoanlaittoineen on eri mittakaavan työ, kuin tulla töistä kotiin elämättömään kotiin. Isoa omakotitaloa on helpompi pitää siistinä ahtaaseen kerrostaloasuntoon verrattuna.
Kyllä tietää, ne äidit on olleet myös kotona ennen töihin menoaan. Ei meillä ollut ikinä sotkuista silloin kun olin kotona, mitä muutakaan mulla oli kuin aikaa tehdä kotitöitä. Harrastuksia, illallisia, iltapaloja ja kaupassa käyntejä tekevät myös työssäkäyvät äidit. Iso ok-talo on muuten vaikeampi pitää siistinä, koska se on isompi ja siinä on vielä pihakin hoidettava.
Pienessä asunnossa ja isossa omakotitalossa on omia miinuspuolia. Suuressa talossa on tietysti enemmän siivottavaa, mutta huoneiden määrä voi myös vähentää työmäärää ja säästää aikaa. Esim. asuessani pienessä asunnossa, jossa ei ollut kotihoidonhuonetta tai työhuonetta jouduin jatkuvasti raahaamaan edestakaisin silitysrautaa, silityslautaa, pyykkitelinettä, ompelukonetta, saumuria jne ympäri taloa. Joka kerta meni aikaa kun kaikki piti ottaa esille ja sitten viedä pois, muuten näytti sotkuiselta. Nyt kaikki on kätevästi tietyssä paikassa esillä eikä ne tavarat ole aina tiellä. Jos yhtäkkiä tulisi yllätysvieras, se ei edes huomaisi jos kotityöt olisi kesken. Ei tarvitsisi nolostella olohuoneessa kuivuvia alusvaatteita tai viedä kiireessä pois ompelutarvikkeita ruokapödästä juodaakseen vieraan kanssa kahvit. Kun lapsilla on omat huoneet myöskään lelut ei ole jatkuvasti lojumassa ympäri kämppää. Eli kyllä, riittävän iso omakotitalo myös helpottaa. Se ettei tarvitse nähdä paljon vaivaa siinä että kaikki tavarat saisi joka kerta asetettua paikoilleen motivoi tosi paljon työntekoon. Miettikkääpä että joillakin ihmisillä jotka asuu todella ahtaasti jossakin Aasiassa mikään ei ole kotona itsestäänselvyys. Kun herätään sänky/patja kerätään pois, ruoan jälkeen pöytäkin taitetaan johonkin kaappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä kotitöiden paljoudesta/raskaudesta valittamista.
Tietysti, jos ihminen on ihan patalaiska sohvalla makoilija, joka ei halua pitää kotia järjestyksessä, valittaminen on "ymmärrettävää".
Olen työssä käyvä yh ja kotimme on aina siinä kunnossa, että kenen tahansa sopisi tulla ex tempore vierailulle.
En siivoa päivittäin, koska olen opettanut lapseni pienestä pitäen omalla esimerkilläni laittamaan tavarat paikoilleen, tiskit koneeseen, tuolit nätisti ruokapöydän alle, puhtaat vaatteet viikattuna kaappiin, likaiset vaatteet pyykkikoriin ym.
Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää.
Toisella kerralla yleensä myös moppaan ja pyyhimme pölyt pois.
Tämä "hurja operaatio" kestää 70-neliön asunnossa korkeintaan puoli tuntia.
"Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää" ? Riittää mihin? Meillä mies oli myös sitä mieltä, ettei ne kotityöt juurikaan vaadi aikaa ja vaivaa. Kun oli kotona jonkin aikaa työttömänä ja huolehti talon siivoamisesta. Joo, kyllä tavallaan aina oli ihan siistiä, mutta koskaan ei ollut puhdas tuoksu vaikka mies oli pessy ja siivonnut. Tavallaan ei huomannut, että oli siivottu, mutta ei ollut sotkuistakaan. No puolen vuoden kuluttua mies meni töihin ja minä aloin taas siivoamaan ja kas kummaa. Lattiat oli niin likaiset , että sain pestä ne sen sata kertaa, ennenkuin olivat puhtaat. Pölyä joka puolella, mies ei ollut varmaan pyyhkinyt niitä koskaan. Vessoja mies ei ollut pessyt kertaakaan ja sen tiesinkin ja pesin ne itse viikottain. En tiedä oliko mieheltä mennyt talon siivoukseen puolituntia vai tunti, mutta ei siinä ajassa kunnolla siivota isoa taloa, se on varma. Nämä jotka sanoo, että asunnon siiivoa puolessa tunnissa, eivät tee sitä kunnolla. Työn voi aina tehdä joko hyvin tai huonosti ja harvan siivoustyön teet 30min kunnolla.
Kuulostat siltä, että sinulla on pahemman luokan siisteysobsessio. Tuo ei ole tervettä, hae apua.
Mitä muuten tarkoitat tuolla puhtaalla tuoksulla? Jotain puhdistuskemikaalien tuoksuako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta, 4 ja 7, kaksi koiraa, mies ja käyn töissä. Miten paljon te oikein noita kotitöitä teette, jos niihin menisi kaikki viikonloput ja illat niin, että töiden jälkeen ei mitään muuta enää kerkiä tekemään? Kyllä musta meillä ihan tavalliset työt tehdään, ruuat, siivoukset, pyykit jne. Isompiakin siivouksia muutama vuodessa tehdään. Silti meille jää omaa aikaa ja perheaikaa niin illoille kuin viikonlopuille.
Mutta luenko mä tätä oikein: siis jos nainen olisi töissä, hänellä menisi illat ja viikonloput kotitöissä. Koska mies ei kotitöitä tee nyt, kun nainen on kotona, eikä tekisi, vaikka nainen ei ole kotona?
Vai millä systeemillä kaksi aikuista ei saa kotitöitä hoidettu siten, että niihin ei mene kaikki illat ja viikonloput?
Kiitos! Olin tulossa kirjoittamaan tismalleen samaa! Huomaa kyllä, ettei kotirouvilla ole käsitystä siitä kun kaksi tekee puoliksi. Meillä myös kaksi lasta ja silti harrastamme yhdessä ja erikseen, teemme työn päälle ne kotityöt ja ruuat ja aikaa jää paljon muuhunkin. Myös läsnä olemiseen ja yhdessäoloon. Aivan kuten muissakin normaaleissa perheissä, joissa vanhemmat käyvät töissä.
Riippuu varmaan montako niitä palsiakin on. Meillä on neljä (nyt jo isoja), mutta kyllä se ilta aika tarkkaan vierähti, kun joskun viiden aikoihin oli kotona, alkoi laittaa ruokaa ja pyykkikone yleensä myöskin pyörimään. Ruuanlaitossa meni ainakin minulla noin tunti, kun kaiken tein alusta asti ja kestäähän se kypsyminenkin. Sitten ruokailu ja keittiön siivous. monesti kello oli noin seitsämän kun tämäk kaikki oli tehty . Sen jälkeen piti kuulustella englannin läksyä ja neuvoa matikassa jne. Joinakin iltoina oli lasten harrastuksiin vientiä ja ilta meni siinä. Olen tosi iltauninen ja menen nukkumaan jo klo 21. Viikonloppuna lauantai meni siivoten, koska iso talo. Ruokaakin piti välillä laittaa. Mies oli kuin myrskynmerkki jos sitä olisi siivouskaveriksi pyytänyt joten mielummin teki itse. Tiedän että mies oli typerä ja itsekäs ja oma vika kun tuollaisen otin, mutta sillä mentiin. Mies on ns vanhaa mallia ja hankala opetettava uusille tavoille. Tuskin kukaan nuorimies enää noin onneton kotitöissä. Kyllähän sitä joskus haaveili, että olisipa ihanaa, jos joskus voisi itse tulla siivottuun taloon tai istua valmiiseen ruokapöytään, mutta ehkä sitten toisessa elämässä.
Kyllä on kamalaa, suorastaan h-tillistä, sinulla.
Isoa taloa siivoilet ja engö
lannin läksytkin pitää kuulustella!!!
'
Voi vaimo raukkaa.
Voin melkein vannoa, että olisi jäänyt sinulta tekemättä nuokin hommat. Tein tietenkin lisäksi tavallista 8h työpäivää ja vastuullisessa työssä. Ja huomaa kyllä, ettei sinulla ole lapsia. Lapsiin täytyy paneutua ja heidän kanssaa täytyy olla. Ja jo normaali maalaisjärkikin sanoo, että jos perheessä on 4 lasta, ei ne mihinkään 30 neliön mökkiin mahdu. Tottakai siivoamiseen menee aikaa, kun huoneita on 5 makkaria , aula, olohuone ja keittiö plus saunatilat. Ottaako pattiin ;) Taisi kateus iskeä.
Ps. kannatti panostaa lapsiin, nyt ovat jo yliopisto-opiskelijoita (usko pois).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä kotitöiden paljoudesta/raskaudesta valittamista.
Tietysti, jos ihminen on ihan patalaiska sohvalla makoilija, joka ei halua pitää kotia järjestyksessä, valittaminen on "ymmärrettävää".
Olen työssä käyvä yh ja kotimme on aina siinä kunnossa, että kenen tahansa sopisi tulla ex tempore vierailulle.
En siivoa päivittäin, koska olen opettanut lapseni pienestä pitäen omalla esimerkilläni laittamaan tavarat paikoilleen, tiskit koneeseen, tuolit nätisti ruokapöydän alle, puhtaat vaatteet viikattuna kaappiin, likaiset vaatteet pyykkikoriin ym.
Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää.
Toisella kerralla yleensä myös moppaan ja pyyhimme pölyt pois.
Tämä "hurja operaatio" kestää 70-neliön asunnossa korkeintaan puoli tuntia.
"Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää" ? Riittää mihin? Meillä mies oli myös sitä mieltä, ettei ne kotityöt juurikaan vaadi aikaa ja vaivaa. Kun oli kotona jonkin aikaa työttömänä ja huolehti talon siivoamisesta. Joo, kyllä tavallaan aina oli ihan siistiä, mutta koskaan ei ollut puhdas tuoksu vaikka mies oli pessy ja siivonnut. Tavallaan ei huomannut, että oli siivottu, mutta ei ollut sotkuistakaan. No puolen vuoden kuluttua mies meni töihin ja minä aloin taas siivoamaan ja kas kummaa. Lattiat oli niin likaiset , että sain pestä ne sen sata kertaa, ennenkuin olivat puhtaat. Pölyä joka puolella, mies ei ollut varmaan pyyhkinyt niitä koskaan. Vessoja mies ei ollut pessyt kertaakaan ja sen tiesinkin ja pesin ne itse viikottain. En tiedä oliko mieheltä mennyt talon siivoukseen puolituntia vai tunti, mutta ei siinä ajassa kunnolla siivota isoa taloa, se on varma. Nämä jotka sanoo, että asunnon siiivoa puolessa tunnissa, eivät tee sitä kunnolla. Työn voi aina tehdä joko hyvin tai huonosti ja harvan siivoustyön teet 30min kunnolla.
Kuulostat siltä, että sinulla on pahemman luokan siisteysobsessio. Tuo ei ole tervettä, hae apua.
Mitä muuten tarkoitat tuolla puhtaalla tuoksulla? Jotain puhdistuskemikaalien tuoksuako?
Herra isä! Kysytko tosiaankin, mikä on "puhdas tuoksu"? puhdistuskemikaaliko? Puhdas tuoksu on juurikin sitä, mistä sinä et tiedä mitään niillä 30min kestävän siivouksen jälkeen. Puhdas tuoksu on juuri sitä, että talo tuoksuu puhtaalle. Siis on puhdas. Tiedätkö miltä puhdas tuoksuu? kannattaa kokeilla. Peset sen talon kerrankin kunnolla niin huomaat, että se tuoksuu puhtaalle.
Klooria lattioihin, jolloin tulee uimahalli kotiin.
Ei kantsi kävellä kloorin aikana mustin sukin kodin lattioilla.
Ja ne englanninläksyt kannattaa kuulustella, jos kuulusteltava on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä systeemi pelittää hyvin; mies käy töissä ja tienaa ennen veroja noin 10 000 euroa kuussa. Minä olen kotona. Meillä on kolme tiliä, miehen oma, minun oma ja yhteinen. Miehen palkka menee aluksi hänen omalle tililleen, mutta sieltä tapahtuu tilisiirrot automaattisesti niin, että yhteiselle tilille menee 40 %:a hänen nettopalkastaan ja minulle tulee 25 %:a. Miehelle jää itselleen loput. Noi yhteiset rahat on tarkoitettu kodin pyörittämiseen ja ruokaan yms. yhtiseen arkeen. Miehelle on ihan sama, miten hoidan asiat, kunhan tuo summa riittää niihin. Omalle tililleni tulleella rahalla hoidat omat menoni. Minusta homma toimii hyvin ja kaikki ovat tyytyväisiä. Meillä on kolme lasta 12-, 10-, 6-vuotiaat ja odotan neljättä.
Mun on pakko kysyä, eikö sua pelota, että tulisikin kuukausi, jolloin noita rahoja ei tileille tule?
En muutenkaan ymmärrä tälläistä: mua vaivaisi aivan sairaasti, jos miehelle olisi ihan sama, miten oman kodin asiat hoidetaan. Ettei koskaan kiinnostaisi mikään yhteinen, esim. lainat, vakuutukset, ostokset..musta on kiva, kun miehellä on esim. viikonlopun ruokaostoksiin joku kanta.
Mitä olen näitä nyt lukenut niin kamalan yksinäiseltä vaikuttaa kotirouvien arki, seurana toki lapset, minkä takia ymmärränkin, että niihin sitten helposti takerrutaan jopa samalla tavalla kuin monet meistä puolisoon, eli halutaan just jakamaan sitä arkea, juttelemaan äidin kanssa asioista, jotka oikeastaan kuuluisivat puolisolle.
Ei huoleta. Jos kävisi niin, ettei tulisi, on minulla noista omista rahoista iso osa säästössä ja sijoitettuna. Lisäksi avioeron sattuessa puolet kuuluisi minulle ja sillä eläisi pitkään. Mitään avioehtopaperia en tokikaan tulisi koskaan allekirjoittamaan, eikä sellaista ole edes ehdotettukaan. Mitä tule yksinäistyyteen, niin minulle on runsaasti omia harrastuksia ja vapaaehtoisprojekteja, joissa tapaan muita ihmisiä paljon ja olen heidän kanssaan.
Miksi et suostuisi allekirjoittamaan avioehtoa? Kyseessä ovat kuitenkin miehesi tienaamat rahat ja mielestäni hänen pitäisi saada päättää, haluaako luovuttaa niistä puolet sinulle eron sattuessa vai ei. Olet aika moraaliton. Sinulla on varkaan mentaliteetti.
Olet uskomaton. En ole tuo, jolle vastaat enkä tiedä asuuko hän Suomessa vai jossain muualla. Avioliiton aikana tienatut rahat ovat todellakin minunkin oikeustajun mukaan yhteisiä ja onneksi tämän maankin oikeustajun, jossa asun. Minun ulkomaalainen mieheni sanoo usein, että häntä oksettaa suomalaisissa se, että avioliiton käsite on niin outo juurikin mitä rahaan tulee. Tämä mies tienaa 10x kertaa enemmän kuin minä ja todellakin kummankin mielestä kaikki olisi yhteistä jos erotaan. Varkaan mentaliteetti on sillä joka erotessa yrittää hyötyä toisen perinnöistä.
Miksi toisen perinnöstä hyötyminen on mielestäsi varastamista, mutta muusta omaisuudesta hyötyminen ei? En ymmärrä.
Jos erotaan niin esim. omilta vanhemmilta saatu perintö kuuluu mielestäni jokaiselle itselleen. Taas avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä. Tosin nuo perintörahat taas kyllä siirtyvät kuolemantapauksessa puolisolle ja lapsille, mutta ei erossa. Näin niinikään asuinmaani oikeuskäsityksen mukaan, onneksi.
Eli siis ansioittomasti saatu omaisuus, kuten perintö, on itsestään selvästi omaa, mutta omalla työllä ansaittu omaisuus on itsestään selvästi yhteistä? Onneksi oman asuinmaani oikeuskäytännön mukaan ei näin.
Ei niin, että jos toinen ei tienaa mitään, hän on itsestään selvästi oikeutettu puolisonsa työllä ansaitsemaan omaisuuteen tai rahaan.
Tietenkin on. Työssäkäyvä puoliso joutuisi joka tapauksessa maksamaan poissaolostaan lasten päivähoitomaksuina ja kodinhoitokuluina. Meinaatko, että nuo kulut jotenkin häviävät, jos toinen jää kotiin.
En ymmärtänyt tuosta perustelustasi tuon taivaallista. Mielestäni siinä ei ollut järjenhiventäkään.
Selittäisitkö uudestaan ja järkevämmin, miksi ansiottomasti saatu raha (kuten perintö) on mielestäsi jokaisen omaa, mutta työllä ansaittu onkin sitten jostain syystä yhteistä.
Ohis vastaa- Miten vaikeata on jonkun ymmärtää, että avioliitossa /lapsiperheessä rahat on yhteisiä. Jos minä käyn töissä ja mies hoitaa lapsia kotona, minä maksan kaikeata enemmän, koska saan rahaa enemmän. Jos minä olen kotona ja mies töissä, mies maksaa enemmän(Meillä oli näin, että molemmat oli välillä kotona hoitamassa lapsia ja toinen töissä silloin kun lapset oli pieniä) Ei siinä ollut minun tai sinun rahoja, pääasia, että vietiin perhettä eteenpäin. Oltiin yksikkö eikä niin, että kumpikin vanhempi olisi pelannut omaan pussiin ja kytännyt tienestejään. Kun sitten mies peri vanhempansa, hän sai tehdä perinnöllä mitä halusi. Se ei mitenkään kuulunut minulle. Samoin, nyt kun minä perin isäni, rahat on minun. Laitan ne mihin haluan ja jos haluan voin laittaa ne myös perheeseen, mutta jos en, en laita. Perhe on perhe, yhteinen yritys ja lapset on yhteisiä ja niistä maksaa molemmat. Mutta sitä en ymmärrä, kun joku kirjoitti, ettei sne miehetkään ole onnellisia kun joutuvat laittamaan tilistään 65% naiselle. Siis mitä ihmettä? Kuka mies antaa naiselle 65% palkastaan???? Ei kukaan. Mies voi ehkä laittaa sen perheelleen (ja niin tekee nainenkin, naisen rahat kun yleensä menee kokonaan siihen perheeseen) Tämä ihminen ei ymmärrä, että ei se mieskään ilmaiseksi elä siinä perheessäkään, niin että kaikki rahat jäisi vain miehen itsensä hemmotteluun. Asuminen ja ruoka maksaa, ei ne ilmaisi ole miehellekään, vaikka naisen kanssa asuisikin. Tai perheessä.
Näin siis edellisissä lainauksissa oleva kotirouva kertoi:
Miehen palkka menee aluksi hänen omalle tililleen, mutta sieltä tapahtuu tilisiirrot automaattisesti niin, että yhteiselle tilille menee 40 %:a hänen nettopalkastaan ja minulle tulee 25 %:a. Miehelle jää itselleen loput. Noi yhteiset rahat on tarkoitettu kodin pyörittämiseen ja ruokaan yms. yhtiseen arkeen. Miehelle on ihan sama, miten hoidan asiat, kunhan tuo summa riittää niihin. Omalle tililleni tulleella rahalla hoidat omat menoni.
Seuraavissa vastauksissaan hän kertoi käyttävänsä tuota omaa osuuttaan tekemällä sijoituksia itselleen. Eli toisin sanoen: miehen palkasta 65 % menee vaimolle, joka tekee niillä mitä lystää, ostaa kotiin, mitä haluaa ja sijoittelee itseensä loput. Lapset rouvalla ovat kuulemma jo isoja.
En minäkään tietenkään ihan siihen usko, että näin tosiaan joku toimii, mutta en minä kyllä ihmettele, jos (tässä tapauksessa) mies tulisi joskus osaansa valitelleeksikin. Ihan en pidä junttina kusipäänä miestäkään, joka tulee ääneenkin sanoneeksi, että ei ihan reilu diili.
Nainen sai siis 25% ja ne 40% meni arjen pyörittämiseen ei naisen omiin menoihin. Nainen ei siis saanut 65% tuhlattavaksi itseensä. Luetun ymmärtäminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä kotitöiden paljoudesta/raskaudesta valittamista.
Tietysti, jos ihminen on ihan patalaiska sohvalla makoilija, joka ei halua pitää kotia järjestyksessä, valittaminen on "ymmärrettävää".
Olen työssä käyvä yh ja kotimme on aina siinä kunnossa, että kenen tahansa sopisi tulla ex tempore vierailulle.
En siivoa päivittäin, koska olen opettanut lapseni pienestä pitäen omalla esimerkilläni laittamaan tavarat paikoilleen, tiskit koneeseen, tuolit nätisti ruokapöydän alle, puhtaat vaatteet viikattuna kaappiin, likaiset vaatteet pyykkikoriin ym.
Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää.
Toisella kerralla yleensä myös moppaan ja pyyhimme pölyt pois.
Tämä "hurja operaatio" kestää 70-neliön asunnossa korkeintaan puoli tuntia.
"Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää" ? Riittää mihin? Meillä mies oli myös sitä mieltä, ettei ne kotityöt juurikaan vaadi aikaa ja vaivaa. Kun oli kotona jonkin aikaa työttömänä ja huolehti talon siivoamisesta. Joo, kyllä tavallaan aina oli ihan siistiä, mutta koskaan ei ollut puhdas tuoksu vaikka mies oli pessy ja siivonnut. Tavallaan ei huomannut, että oli siivottu, mutta ei ollut sotkuistakaan. No puolen vuoden kuluttua mies meni töihin ja minä aloin taas siivoamaan ja kas kummaa. Lattiat oli niin likaiset , että sain pestä ne sen sata kertaa, ennenkuin olivat puhtaat. Pölyä joka puolella, mies ei ollut varmaan pyyhkinyt niitä koskaan. Vessoja mies ei ollut pessyt kertaakaan ja sen tiesinkin ja pesin ne itse viikottain. En tiedä oliko mieheltä mennyt talon siivoukseen puolituntia vai tunti, mutta ei siinä ajassa kunnolla siivota isoa taloa, se on varma. Nämä jotka sanoo, että asunnon siiivoa puolessa tunnissa, eivät tee sitä kunnolla. Työn voi aina tehdä joko hyvin tai huonosti ja harvan siivoustyön teet 30min kunnolla.
Kuulostat siltä, että sinulla on pahemman luokan siisteysobsessio. Tuo ei ole tervettä, hae apua.
Mitä muuten tarkoitat tuolla puhtaalla tuoksulla? Jotain puhdistuskemikaalien tuoksuako?
Herra isä! Kysytko tosiaankin, mikä on "puhdas tuoksu"? puhdistuskemikaaliko? Puhdas tuoksu on juurikin sitä, mistä sinä et tiedä mitään niillä 30min kestävän siivouksen jälkeen. Puhdas tuoksu on juuri sitä, että talo tuoksuu puhtaalle. Siis on puhdas. Tiedätkö miltä puhdas tuoksuu? kannattaa kokeilla. Peset sen talon kerrankin kunnolla niin huomaat, että se tuoksuu puhtaalle.
Kysyn tosissani. Minun käsittääkseni puhtaus ei tuoksu yhtään millekään. Puhdistuskemikaalit toki tuoksuvat, mutta se ei ainakaan omaan nenääni ole mikään erityisen hyvä tuoksu.
Kerropa, mistä se puhtauden tuoksu sitten oikein tulee, jos ei kemikaaleista? Varmaan tiedät itsekin, että kaikki hajuärsykkeet aiheutuvat kemiallisista yhdisteistä, joista haihtuu molekyylejä ilmaan. Miten puhtaudesta voisi haihtua molekyylejä? Eihän puhtaus ole mikään konkreettinen asia, vaan se tarkoittaa vain lian puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Klooria lattioihin, jolloin tulee uimahalli kotiin.
Ei kantsi kävellä kloorin aikana mustin sukin kodin lattioilla.
Ja ne englanninläksyt kannattaa kuulustella, jos kuulusteltava on.
Kuka pesee parkettilattioita kroolilla? Tai kuka yleensä pesee kodin normi huoneita kroolilla?
Lian hajua ei kannata yrittää peittää se on pahinta aina. Kannattaa vain ottaa itseään niskasta ja siivota kunnolla . Silloin tuoksuu puhdas ei peitelty lika. Miten jonkun tunteisiin voi mennä sekin, että jonkun kotona tuoksuu puhtaalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä kotitöiden paljoudesta/raskaudesta valittamista.
Tietysti, jos ihminen on ihan patalaiska sohvalla makoilija, joka ei halua pitää kotia järjestyksessä, valittaminen on "ymmärrettävää".
Olen työssä käyvä yh ja kotimme on aina siinä kunnossa, että kenen tahansa sopisi tulla ex tempore vierailulle.
En siivoa päivittäin, koska olen opettanut lapseni pienestä pitäen omalla esimerkilläni laittamaan tavarat paikoilleen, tiskit koneeseen, tuolit nätisti ruokapöydän alle, puhtaat vaatteet viikattuna kaappiin, likaiset vaatteet pyykkikoriin ym.
Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää.
Toisella kerralla yleensä myös moppaan ja pyyhimme pölyt pois.
Tämä "hurja operaatio" kestää 70-neliön asunnossa korkeintaan puoli tuntia.
"Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää" ? Riittää mihin? Meillä mies oli myös sitä mieltä, ettei ne kotityöt juurikaan vaadi aikaa ja vaivaa. Kun oli kotona jonkin aikaa työttömänä ja huolehti talon siivoamisesta. Joo, kyllä tavallaan aina oli ihan siistiä, mutta koskaan ei ollut puhdas tuoksu vaikka mies oli pessy ja siivonnut. Tavallaan ei huomannut, että oli siivottu, mutta ei ollut sotkuistakaan. No puolen vuoden kuluttua mies meni töihin ja minä aloin taas siivoamaan ja kas kummaa. Lattiat oli niin likaiset , että sain pestä ne sen sata kertaa, ennenkuin olivat puhtaat. Pölyä joka puolella, mies ei ollut varmaan pyyhkinyt niitä koskaan. Vessoja mies ei ollut pessyt kertaakaan ja sen tiesinkin ja pesin ne itse viikottain. En tiedä oliko mieheltä mennyt talon siivoukseen puolituntia vai tunti, mutta ei siinä ajassa kunnolla siivota isoa taloa, se on varma. Nämä jotka sanoo, että asunnon siiivoa puolessa tunnissa, eivät tee sitä kunnolla. Työn voi aina tehdä joko hyvin tai huonosti ja harvan siivoustyön teet 30min kunnolla.
Kuulostat siltä, että sinulla on pahemman luokan siisteysobsessio. Tuo ei ole tervettä, hae apua.
Mitä muuten tarkoitat tuolla puhtaalla tuoksulla? Jotain puhdistuskemikaalien tuoksuako?
Herra isä! Kysytko tosiaankin, mikä on "puhdas tuoksu"? puhdistuskemikaaliko? Puhdas tuoksu on juurikin sitä, mistä sinä et tiedä mitään niillä 30min kestävän siivouksen jälkeen. Puhdas tuoksu on juuri sitä, että talo tuoksuu puhtaalle. Siis on puhdas. Tiedätkö miltä puhdas tuoksuu? kannattaa kokeilla. Peset sen talon kerrankin kunnolla niin huomaat, että se tuoksuu puhtaalle.
Kysyn tosissani. Minun käsittääkseni puhtaus ei tuoksu yhtään millekään. Puhdistuskemikaalit toki tuoksuvat, mutta se ei ainakaan omaan nenääni ole mikään erityisen hyvä tuoksu.
Kerropa, mistä se puhtauden tuoksu sitten oikein tulee, jos ei kemikaaleista? Varmaan tiedät itsekin, että kaikki hajuärsykkeet aiheutuvat kemiallisista yhdisteistä, joista haihtuu molekyylejä ilmaan. Miten puhtaudesta voisi haihtua molekyylejä? Eihän puhtaus ole mikään konkreettinen asia, vaan se tarkoittaa vain lian puutetta.
Minulle puhdas tuoksu tarkoittaa esim. juuriharjalla ja mäntysuovalla kuurattua saunaa. Tai juuriharjalla ja mäntysuovalla kuurattuja ja hyvin huuhdeltuja ulkona kuivattuja mattoja.
Puhdas tuoksu tulee myös siitä, että peset kaikki kodin pinnat, siis ihan kaikki pölyt pois juurikin sillä mäntysuopavedellä. Pöly haisee tunkkaiselle ja jos peset pelkät lattia niin asunto ei tuoksu puhtaalle, koska pökyt kököttävät paikoillaan. Jos ihminen on vaikka pölyallerkikko hän kyllä tuntee milloin talo/huone on puhdas.
Hassua kun ura/duunariäidit tässä ihan pokkana väittää tekevänsä täysin samat kotityöt kuin kotirouvakin (ja vielä yhtä laadukkaasti) siinä sivussa pitkän työpäivän jälkeen eikä tunnu missään. Ja tietysti tämän kaiken jälkeen vielä nautitaan vapaa-ajasta, omasta ajasta, miehen kanssa kahdestaan vietetystä ajasta ja koko perheen parissa vietetystä laatuajasta! Ja joku tässä vielä ihmettelee että miten se puhdas koti tuoksuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä kotitöiden paljoudesta/raskaudesta valittamista.
Tietysti, jos ihminen on ihan patalaiska sohvalla makoilija, joka ei halua pitää kotia järjestyksessä, valittaminen on "ymmärrettävää".
Olen työssä käyvä yh ja kotimme on aina siinä kunnossa, että kenen tahansa sopisi tulla ex tempore vierailulle.
En siivoa päivittäin, koska olen opettanut lapseni pienestä pitäen omalla esimerkilläni laittamaan tavarat paikoilleen, tiskit koneeseen, tuolit nätisti ruokapöydän alle, puhtaat vaatteet viikattuna kaappiin, likaiset vaatteet pyykkikoriin ym.
Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää.
Toisella kerralla yleensä myös moppaan ja pyyhimme pölyt pois.
Tämä "hurja operaatio" kestää 70-neliön asunnossa korkeintaan puoli tuntia.
"Imurointi kaksi kertaa viikossa riittää" ? Riittää mihin? Meillä mies oli myös sitä mieltä, ettei ne kotityöt juurikaan vaadi aikaa ja vaivaa. Kun oli kotona jonkin aikaa työttömänä ja huolehti talon siivoamisesta. Joo, kyllä tavallaan aina oli ihan siistiä, mutta koskaan ei ollut puhdas tuoksu vaikka mies oli pessy ja siivonnut. Tavallaan ei huomannut, että oli siivottu, mutta ei ollut sotkuistakaan. No puolen vuoden kuluttua mies meni töihin ja minä aloin taas siivoamaan ja kas kummaa. Lattiat oli niin likaiset , että sain pestä ne sen sata kertaa, ennenkuin olivat puhtaat. Pölyä joka puolella, mies ei ollut varmaan pyyhkinyt niitä koskaan. Vessoja mies ei ollut pessyt kertaakaan ja sen tiesinkin ja pesin ne itse viikottain. En tiedä oliko mieheltä mennyt talon siivoukseen puolituntia vai tunti, mutta ei siinä ajassa kunnolla siivota isoa taloa, se on varma. Nämä jotka sanoo, että asunnon siiivoa puolessa tunnissa, eivät tee sitä kunnolla. Työn voi aina tehdä joko hyvin tai huonosti ja harvan siivoustyön teet 30min kunnolla.
Kuulostat siltä, että sinulla on pahemman luokan siisteysobsessio. Tuo ei ole tervettä, hae apua.
Mitä muuten tarkoitat tuolla puhtaalla tuoksulla? Jotain puhdistuskemikaalien tuoksuako?
Herra isä! Kysytko tosiaankin, mikä on "puhdas tuoksu"? puhdistuskemikaaliko? Puhdas tuoksu on juurikin sitä, mistä sinä et tiedä mitään niillä 30min kestävän siivouksen jälkeen. Puhdas tuoksu on juuri sitä, että talo tuoksuu puhtaalle. Siis on puhdas. Tiedätkö miltä puhdas tuoksuu? kannattaa kokeilla. Peset sen talon kerrankin kunnolla niin huomaat, että se tuoksuu puhtaalle.
Kysyn tosissani. Minun käsittääkseni puhtaus ei tuoksu yhtään millekään. Puhdistuskemikaalit toki tuoksuvat, mutta se ei ainakaan omaan nenääni ole mikään erityisen hyvä tuoksu.
Kerropa, mistä se puhtauden tuoksu sitten oikein tulee, jos ei kemikaaleista? Varmaan tiedät itsekin, että kaikki hajuärsykkeet aiheutuvat kemiallisista yhdisteistä, joista haihtuu molekyylejä ilmaan. Miten puhtaudesta voisi haihtua molekyylejä? Eihän puhtaus ole mikään konkreettinen asia, vaan se tarkoittaa vain lian puutetta.
Minulle puhdas tuoksu tarkoittaa esim. juuriharjalla ja mäntysuovalla kuurattua saunaa. Tai juuriharjalla ja mäntysuovalla kuurattuja ja hyvin huuhdeltuja ulkona kuivattuja mattoja.
Puhdas tuoksu tulee myös siitä, että peset kaikki kodin pinnat, siis ihan kaikki pölyt pois juurikin sillä mäntysuopavedellä. Pöly haisee tunkkaiselle ja jos peset pelkät lattia niin asunto ei tuoksu puhtaalle, koska pökyt kököttävät paikoillaan. Jos ihminen on vaikka pölyallerkikko hän kyllä tuntee milloin talo/huone on puhdas.
Vähän oudolta kuulostaa, että joku tosissaan nauttii kemikaalien hajusta - vieläpä siinä määrin, ettei viihdy kotonaan ilman tuota hajua. Tykkäätkö imppaamisesta vai mikä siinä kemikaalien hajussa niin viehättää?
Vierailija kirjoitti:
Hassua kun ura/duunariäidit tässä ihan pokkana väittää tekevänsä täysin samat kotityöt kuin kotirouvakin (ja vielä yhtä laadukkaasti) siinä sivussa pitkän työpäivän jälkeen eikä tunnu missään. Ja tietysti tämän kaiken jälkeen vielä nautitaan vapaa-ajasta, omasta ajasta, miehen kanssa kahdestaan vietetystä ajasta ja koko perheen parissa vietetystä laatuajasta! Ja joku tässä vielä ihmettelee että miten se puhdas koti tuoksuu...
Normaalikykyinen ihminen pystyy helposti kaikkeen tuohon mainitsemaasi. Ymmärrän, että se voi tuntua käsittämättömältä jonkun laiskan kotirouvan mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Hassua kun ura/duunariäidit tässä ihan pokkana väittää tekevänsä täysin samat kotityöt kuin kotirouvakin (ja vielä yhtä laadukkaasti) siinä sivussa pitkän työpäivän jälkeen eikä tunnu missään. Ja tietysti tämän kaiken jälkeen vielä nautitaan vapaa-ajasta, omasta ajasta, miehen kanssa kahdestaan vietetystä ajasta ja koko perheen parissa vietetystä laatuajasta! Ja joku tässä vielä ihmettelee että miten se puhdas koti tuoksuu...
Hahaa, juuri näin :D Ja yllättävää ettei kyse kuitenkaan ole kateudesta, ei tietystikään :D Kyllähän se harmittaa kun joutuu raatamaan kodin ulkopuolella eikä varaa jäädä kotiin, jos siltä tuntuu. Voe voe, elämä kun ei ole reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua kun ura/duunariäidit tässä ihan pokkana väittää tekevänsä täysin samat kotityöt kuin kotirouvakin (ja vielä yhtä laadukkaasti) siinä sivussa pitkän työpäivän jälkeen eikä tunnu missään. Ja tietysti tämän kaiken jälkeen vielä nautitaan vapaa-ajasta, omasta ajasta, miehen kanssa kahdestaan vietetystä ajasta ja koko perheen parissa vietetystä laatuajasta! Ja joku tässä vielä ihmettelee että miten se puhdas koti tuoksuu...
Hahaa, juuri näin :D Ja yllättävää ettei kyse kuitenkaan ole kateudesta, ei tietystikään :D Kyllähän se harmittaa kun joutuu raatamaan kodin ulkopuolella eikä varaa jäädä kotiin, jos siltä tuntuu. Voe voe, elämä kun ei ole reilua.
Useimpien ihmisten mielestä kotona makoilu ei ole mielekästä elämää. Eikä toisen siivellä loisiminen toisaalta ole ihmisarvoista aikuisen elämää.
Minusta tuntuu, että kotirouvat itse kadehtivat uranaisia, joilla rahkeet riittävät vähän muuhunkin kuin kotona lorvailuun ja miehen palvelemiseen. Ymmärrän, että itseä on hankala kunnioittaa, jos ei ole koskaan saanut mitään aikaiseksi eikä kykene edes elättämään itseään. Alemmuudentunne on varmaan musertava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua kun ura/duunariäidit tässä ihan pokkana väittää tekevänsä täysin samat kotityöt kuin kotirouvakin (ja vielä yhtä laadukkaasti) siinä sivussa pitkän työpäivän jälkeen eikä tunnu missään. Ja tietysti tämän kaiken jälkeen vielä nautitaan vapaa-ajasta, omasta ajasta, miehen kanssa kahdestaan vietetystä ajasta ja koko perheen parissa vietetystä laatuajasta! Ja joku tässä vielä ihmettelee että miten se puhdas koti tuoksuu...
Normaalikykyinen ihminen pystyy helposti kaikkeen tuohon mainitsemaasi. Ymmärrän, että se voi tuntua käsittämättömältä jonkun laiskan kotirouvan mielestä.
Siinä tapauksessa Suomessa on erittäin vähän normaalikykyisiä ihmisiä! Nimmittäin harva todellisuudessa ehtii tai jaksaa elää noin jatkuvasti. Sitten tehdään kotityöt niin ja näin miten sattuu. Lapsille valmisruokaa, pölyä joka puolella, miehen kanssa kinastellaan ja päivä ohi. Ja viikonlopun laatuaikaa vietetään tietysti ruokakaupassa. Duunariäideiltä kuulee usein jotain tyyliin "Vihdoinkin päästiin koko perheen kanssa piknikille #laatuaikaa" ja on menossa heinäkuun puoliväli... Okei... ite ollaan jo sata kertaa käyty siihen mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua kun ura/duunariäidit tässä ihan pokkana väittää tekevänsä täysin samat kotityöt kuin kotirouvakin (ja vielä yhtä laadukkaasti) siinä sivussa pitkän työpäivän jälkeen eikä tunnu missään. Ja tietysti tämän kaiken jälkeen vielä nautitaan vapaa-ajasta, omasta ajasta, miehen kanssa kahdestaan vietetystä ajasta ja koko perheen parissa vietetystä laatuajasta! Ja joku tässä vielä ihmettelee että miten se puhdas koti tuoksuu...
Hahaa, juuri näin :D Ja yllättävää ettei kyse kuitenkaan ole kateudesta, ei tietystikään :D Kyllähän se harmittaa kun joutuu raatamaan kodin ulkopuolella eikä varaa jäädä kotiin, jos siltä tuntuu. Voe voe, elämä kun ei ole reilua.
Useimpien ihmisten mielestä kotona makoilu ei ole mielekästä elämää. Eikä toisen siivellä loisiminen toisaalta ole ihmisarvoista aikuisen elämää.
Minusta tuntuu, että kotirouvat itse kadehtivat uranaisia, joilla rahkeet riittävät vähän muuhunkin kuin kotona lorvailuun ja miehen palvelemiseen. Ymmärrän, että itseä on hankala kunnioittaa, jos ei ole koskaan saanut mitään aikaiseksi eikä kykene edes elättämään itseään. Alemmuudentunne on varmaan musertava.
Juu, kyllä kateellisia ollaan omille uraa tekeville miehillemmekin :) Elämä ei ole reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua kun ura/duunariäidit tässä ihan pokkana väittää tekevänsä täysin samat kotityöt kuin kotirouvakin (ja vielä yhtä laadukkaasti) siinä sivussa pitkän työpäivän jälkeen eikä tunnu missään. Ja tietysti tämän kaiken jälkeen vielä nautitaan vapaa-ajasta, omasta ajasta, miehen kanssa kahdestaan vietetystä ajasta ja koko perheen parissa vietetystä laatuajasta! Ja joku tässä vielä ihmettelee että miten se puhdas koti tuoksuu...
Hahaa, juuri näin :D Ja yllättävää ettei kyse kuitenkaan ole kateudesta, ei tietystikään :D Kyllähän se harmittaa kun joutuu raatamaan kodin ulkopuolella eikä varaa jäädä kotiin, jos siltä tuntuu. Voe voe, elämä kun ei ole reilua.
Useimpien ihmisten mielestä kotona makoilu ei ole mielekästä elämää. Eikä toisen siivellä loisiminen toisaalta ole ihmisarvoista aikuisen elämää.
Minusta tuntuu, että kotirouvat itse kadehtivat uranaisia, joilla rahkeet riittävät vähän muuhunkin kuin kotona lorvailuun ja miehen palvelemiseen. Ymmärrän, että itseä on hankala kunnioittaa, jos ei ole koskaan saanut mitään aikaiseksi eikä kykene edes elättämään itseään. Alemmuudentunne on varmaan musertava.
Ööh...kumosit juuri oman teorasi. Siis että laiskurit on kateellisia työssäkäyville? Ja miteen joku ylipäätään jää kotirouvaksi mikäli "rahkeet ei riitä"?
Riippuu varmaan montako niitä palsiakin on. Meillä on neljä (nyt jo isoja), mutta kyllä se ilta aika tarkkaan vierähti, kun joskun viiden aikoihin oli kotona, alkoi laittaa ruokaa ja pyykkikone yleensä myöskin pyörimään. Ruuanlaitossa meni ainakin minulla noin tunti, kun kaiken tein alusta asti ja kestäähän se kypsyminenkin. Sitten ruokailu ja keittiön siivous. monesti kello oli noin seitsämän kun tämäk kaikki oli tehty . Sen jälkeen piti kuulustella englannin läksyä ja neuvoa matikassa jne. Joinakin iltoina oli lasten harrastuksiin vientiä ja ilta meni siinä. Olen tosi iltauninen ja menen nukkumaan jo klo 21. Viikonloppuna lauantai meni siivoten, koska iso talo. Ruokaakin piti välillä laittaa. Mies oli kuin myrskynmerkki jos sitä olisi siivouskaveriksi pyytänyt joten mielummin teki itse. Tiedän että mies oli typerä ja itsekäs ja oma vika kun tuollaisen otin, mutta sillä mentiin. Mies on ns vanhaa mallia ja hankala opetettava uusille tavoille. Tuskin kukaan nuorimies enää noin onneton kotitöissä. Kyllähän sitä joskus haaveili, että olisipa ihanaa, jos joskus voisi itse tulla siivottuun taloon tai istua valmiiseen ruokapöytään, mutta ehkä sitten toisessa elämässä.