Lue keskustelun säännöt.
Miehen kuorsaus ja lapsen häätö huoneestaan.
Zombieäiti
17.06.2018 |
Olen elänyt mieheni kanssa pari vuotta saman katon alla, ja koko tämän ajan suhdettamme on rasittanut mieheni erittäin voimakas kuorsaaminen. Kuorsaamiseen herää välillä eri puolella asuntoa nukkuvat lapset, ja minulla tämä on aiheuttanut kroonista unettomuutta.
Olen nukkunut nyt yli vuoden joka ikinen yö korvatulpilla, ja mieheni sohvalla. Kuorsaus on silti niin kovaa, että mikäli siihen herään en saa enää unta. Olen patistanut miestäni koko suhteen ajan lääkäriin asian vuoksi, ja viime joulun tienoilla hän sai vasta aikaiseksi käydä lääkärissä asian vuoksi. Hoidon eteneminen kuitenkin tyssäsi alkuunsa, kun mies ei ole saanut aikaiseksi mennä jatkokäynneille, eikä toimitettua vaadittavia kotimittaustuloksia lääkäriin. Hänen olisi pitänyt tiputtaa paperit työterveyslääkärille puoli vuotta sitten..Ilmeisesti viitteitä astmasta ja jonkinasteisesta uniapneasta.
Eli toisin sanoen nukumme edelleen erillään joka yö, mieheni sohvalla ja jatkuvasti siitä kiukutellen minulle, minä valvoen vähintään joka toisen yön ja aivan lopenuupuneena ja ärtyneenä yritän selvitä vuorotyöstä ja perheen pyörittämisestä. Olen koittanut tukea miestäni etsimällä tietoa kuorsaukseen liittyen, lääkärikäyntien suhteen ja korvat jo aivan ihottumilla ja kipeinä nukun tulpilla edelleen. Minua kovasti surettaa mieheni tapa syyllistää minua siitä, että hän joutuu nukkumaan sohvalla aivan minusta riippumattomista syistä. Olen koittanut kannustaa, jopa painostaa, häntä lopettamaan tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentämiseen, joita molempia hänellä kuluu liikaa. Tuloksetta. On todella turhauttavaa, että ainoa ihminen jolla olisi avaimet ongelman poistoon, ei itse tee asian eteen mitään.
Nyt tilanne on eskaloitunut siihen, että ongelman hoitamisen sijasta hän totesi eilen että hän on mitä on, ja koska hän on aikuinen ihminen, tulisi jommankumman tytön luovuttaa hänelle huoneensa ja muuttaa olohuoneeseen asumaan 😯 En tiedä, onko vika minun ajattelumallissani, kun minun mielestäni on aivan käsittämättämän itsekästä pistää lapsi kärsimään hänen hoitamattomasta ongelmastaan. Hän on muutenkin aavistuksen itsekäs ihminen, mikä korostuu hänen tarpeissaan ja tavoissa tehdä asioita, hänen rutiineistaan ei voi poiketa.
Tunnen olevani aivan loppu ja poikki. Haluaisin, että kaikilla olisi hyvä olla ja kaikki saisivat nukkua, mutta en voi tehdä asialle mitään. Mutta ei minulla ole sydäntä ottaa lapseltani huonetta niin että lapsi joutuisi asumaan olohuoneessa.
Vai oletteko sitä mieltä, että se olisi järkevä ratkaisu?
Olenko minä liian väsyneenä nyt sokea miestäni kohtaan, ja tämä olisi järkevä ratkaisu? Onko kenelläkään unettomalla (tai unellisella :)) mitään ajatuksia tilanteeseemme?
Olen jälleen valvonut koko yön, ja oikein odotan tulevan päivän olotilaa ja mielentilaa. Tosin nyt syynä valvomiseeni on ollut tämän asian murehtiminen. Tällä vkolla olen nukkunut yöaikaan vain yhtenä yönä yli 3 h. Menetän järkeni kohta..
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole laittanut kumppanini tarpeita lasten edelle, muutenhan tässä ei mitään ongelmaa olisi. Mutta minun mielestäni hänen ukaasinsa oli pikkuisen liikaa, ja hävytöntä, meitä kohtaan jotka hänen kuorsauksesta kärsivät. Sellaista pikkulapsen kiukuttelua että jos hän ei aikuisena ihmisenä saa lapsen huonetta, niin sitten meidän pitää erota. Yön tässä valvottuani ja oikeesti ärsytystä keränneenä mietin, että dikä sen ukaasin pitäisi mennä vähän toisinpäin?!
Ei. Hän ei tosiaankaan antaisi minun häiritä hänen yöuniaan jatkuvasti. Sekin on hänelle liikaa, etten saa unta kun hän kuorsaa, ja se ärsyttää häntä.
Ehkä olen koittanut olla ymmärtäväinen, kun olen ajatellut hänen saamattomuutensa johtuvan siitä, että kuorsauksen taustalla on sairaus jonka vuoksi hän on väsynyt/flegmaattinen/saamaton, jopa masentunut, mutta hänen omasta mielestään mitään ei ole, vaan hän vain on mitä on, niin ymmärrys on ikäänkuin tullut tien päähän.
Olet laittanut miehesi lastesi edelle, kun kerrot lasten kärsivän kroonisesta unettomuudesta SINUN miehesi takia. Tunnusta tosiasiat itsellesi. Unettomuus vaikuttaa lasten fyysiseen ja henkiseen kehitykseen. Teini-iässä koettu unettomuus uusiutuu helposti aikuisiällä.
Olet huono äiti kun lapsesi joutuvat jatkuvasti kärsimään juopottelevasta miehestäsi.Ap tässä on kärsinyt kroonisesta unettomuudesta, ei lapset. Lukekaa hyvät ihmiset! Yllä hän vielä täsmentää lasten heränneen vaan muutamat kerrat kuorsaukseen.
Totta; minusta ei kuitenkaan ole myöskään oikein lapsia kohtaan että äiti on täysi zombi jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hommaatte isomman asunnon tai asutte erillään vaikka naapuritaloissa. Massiivinen kuorsaaminen voi valitettavasti kuulua todella kauas isossakin asunnossa, vaikka olisi korvatulpat ja nukahtamislääke. Silloin on parasta asua erillään. Onhan se väsymys ja siitä johtuvat terveysongelmat ihan hel*ettiä.
Asunto on sinun. Sano miehellesi että hänellä on kuukausi aikaa hankkia oma asunto ja pidä vaatimuksesta
kiinni! Älä nyt kiltteyttäsi pilaa omaa elämääsi moisen piittamattoman ukon takia! Pohdi asiaa järjellä,
älä tunteella. Noin käyttäytyvä mies ei todellakaan rakasta ja kunnioita sinua- kuinka jaksat katsella olutta
litkivää kiusaajaa omassa kodissasi? Tilanne vaikuttaa myös lapsiisi. Voittehan tapailla edelleen omista
kodeistanne jos ihan oikeasti vielä haluat.
Ap kirjoitti, että asunto on hänen. Miehen tulisi siis hommata oma asunto, jos pulma ratkaistaan erillisillä asunnoilla. Tai ap: n tulisi heittää hänet ulos.
Toinen vaihtoehto on, että mies menee lääkäriin ja hankkii apua kuorsaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele, miten ihanaa, miten kertakaikkisen fantastista olisi joka yö mennä nukkumaan omaan makuuhuoneeseen ja sänkyyn omalle hyvälle patjalle. Nukkuisit koko yön ja aamulla heräisit levänneenä kuin olisit uusi ihminen, herännyt henkiin koomasta. Yhtäkkiä sulla olisi energiaa enemmän kuin koskaan viimeiseen kahteen vuoteen. Olosi olisi pelkästään nukkumisen takia niin hyvä, että se hymyilyttäisi. Jaksaisit töissä. Jaksaisit olla lapsesi kanssa ja hänelle parempi ja läsnäolevampi äiti. Kukaan ei syyllistäisi sinua ja kiukuttelisi sinulle. Ajatukset eivät kiertäisi pakonomaisesti kehää yhden asian ympärillä, eikä tarvitsisi olla koko ajan huolissaan. Sen sijaan olisit vapaa. Miltä se tuntuisi? Ajattele sitä. Kuvittele.
Tähän on mahdollisuus, jos muutatte eri osoitteisiin asumaan. Jos kaikesta huolimatta saat mieheltä rakkautta ja tukea ja itse rakastat häntä ja hänessä hyvää näet, voisi parisuhteenne yhä jatkua.
Näkisin, että sinulla on velvollisuus sekä itseäsi että lasta kohtaan toimia ja toteuttaa tämä erilleen muuttaminen. Olet jo itse todistanut miten VAARALLISTA unettomuus on - seuraava kolari liikenteessä voi koitua jonkun kuolemaksi, sinun, lapsesi tai jonkun sivullisen. Väsyneenä ajaminen on sama kuin ajaisi humalassa.
Lisäksi krooninen unettomuus on todella haitallista aivoillesi. Se voi vaikuttaa kognitiivisiin kykyihisi myös pitkällä tähtäimellä pysyvästi. Se voi altistaa Alzheimerille. Se altistaa stressiperäisille sairauskohtauksille. Verenpaineesi on jo noussut. Tässä ei ole mitään järkeä. Itsensä saa uhrata, jos jostain syystä haluaa, mutta lastaan mielestäni ei. Lapsesi ansaitsee äidin, jolla on edellytykset elää tervettä elämää. En syyllistä sinua - ymmärrän tilanteen kompleksisuuden. Kuitenkin nyt kun sinulla itselläsi tuntuu tulleen raja vastaan, toimisin epäröimättä oman ja lapseni hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaavasti. Muuta pois lapsesi kanssa.
Kertomasi perusteella tilanne ei muutu, ellet sinä tee ratkaisevaa siirtoa. Tämä on kestänyt jo kaksi vuotta. Eikö se osoita, että mies on poteroonsa juuttunut eikä muutu. Mitä vaihtoehtoja sinulla edes on? Jatkaa kärsimistä, ja lopulta kuolla johonkin unettomuuden seuraukseen? Sinulla on OIKEUS toimia ja tehdä se ratkaisu, että muutat. Et ole sen takia huono kumppani etkä paha ihminen. Olet jo yrittänyt parhaasi ja enemmänkin miehen vuoksi ja oman terveytesi kustannuksella. On vain kohtuullista, että pääsisit lapsesi kanssa vihdoin rauhallisempiin olosuhteisiin ja terveempään ilmapiiriin. Tsemppiä! Tee se. Itsesi ja lapsesi puolesta.
Meni niin hermo puolestasi etten heti pystynyt vastamaan mitään järkevää. Tässä vastauksessa on aikalailla hyvin kiteytettynä se, mit' minäkin haluaisin sanoa. MIeti nyt ihan oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko ihmetellä miten nuo avuttomat mieslapset saavat aina naisia.
Vierailija kirjoitti:
Pakko ihmetellä miten nuo avuttomat mieslapset saavat aina naisia.
Miehellähän asiat ovat ihan mainiosti, tosin muun perheen kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luetuta tämä ketju miehellä - on todella itsekäs tyyppi.
Kuorsausta voi hoitaa - ja onhan tuohon jotain itsehoitotuotteitakin apteekeissa, joita voi kokeilla ensiapuun - suhkeita, kiskoja yms. !!!!!!!!!
Mutta muutakin hoitoa löytyy - eli LÄÄKÄRIIN MARS!
Zombieäiti kirjoitti:
Olen elänyt mieheni kanssa pari vuotta saman katon alla, ja koko tämän ajan suhdettamme on rasittanut mieheni erittäin voimakas kuorsaaminen. Kuorsaamiseen herää välillä eri puolella asuntoa nukkuvat lapset, ja minulla tämä on aiheuttanut kroonista unettomuutta.
Olen nukkunut nyt yli vuoden joka ikinen yö korvatulpilla, ja mieheni sohvalla.
Eli toisin sanoen nukumme edelleen erillään joka yö, mieheni sohvalla.
Nyt tilanne on eskaloitunut siihen, että ongelman hoitamisen sijasta hän totesi eilen että hän on mitä on, ja koska hän on aikuinen ihminen, tulisi jommankumman tytön luovuttaa hänelle huoneensa ja muuttaa olohuoneeseen asumaan 😯
Haluaisin, että kaikilla olisi hyvä olla ja kaikki saisivat nukkua, mutta en voi tehdä asialle mitään. Mutta ei minulla ole sydäntä ottaa lapseltani huonetta niin että lapsi joutuisi asumaan olohuoneessa.
Vai oletteko sitä mieltä, että se olisi järkevä ratkaisu?
Kun ap ei aio erota miehestään, niin ostakaa nyt olohuoneeseen kunnon vuodesohva vaikka Ikeasta miehelle. Tyttöjen huoneet pysyy tyttöjen huoneessa ja sä nukut makkarissa erikoispatjallasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla osui naama seinään kun kävelin väsyneenä päin seiniä. Mies vaan hohotteli eikä mennyt lääkäriin, yöt huutokuorsasi. Hirveä ääni! Ei auttaneet tulpatkaan.
Tulin aggressiiviseksi ja surulliseksi, tietysti myös vihaiseksi. Koska muuten hyvä mies ei suostunut lääkäriin, erosin. Ihanaa nukkua. Meillä ei ollut lapsia. Enkä kadu sekuntiakaan eroamista.
LapEni nukkuvat hy in, mibähän heidän kanssaan asun ja juttelen. Minä heräsin itsskin joskus koukuikäisenä kerran, pari isäni kuorsaamiseen, eikä kyllä mitään ongrlmia minulle siitä koitunut. Kapssni ovat iloisia ja pirteitä ja urheilullisia. Olen kysynyt heiltä että häiritseekö kuorsaaminen, esikoiseni pari krt nauranut että kun hän yöllä käynyt pissalla niin kuulunut norsun ääni. Että pikkaisen on nyt liioiteltua verrata kuorsaavaa miestä perheväkivaltaan ja lynkata minua siksi huonoksi äidiksi.
Mites nämä muut ihmiset tässä ketjussa, joiden puolisot kuorsaavat? Ovatko hekin huonoja vanhempia? Meinaatko että kaikki tuhannet, jotka kärsivät kuirsaavista iseistä tsi puolisoista, niin elävät perheväkivallassa?
Ymmärränhän minä, että ongelma on minulle sietämätön, ja että muutos on tapahduttava, mutta ei ole asiallista vedota huonoon äitiyteen. Kyllä monet äidit ovat väsyneitä monesta muustakin syystä, ja kyllähän minä tiedostan itse tilanteen kamaluuden. Siksijän tänne kirjoitinkin.
Avun hankkiminen ja kokemuksien kysyminwn mielestäni on mitä juuri teen?
Kiitos ihanista asiallisista viesteistä, ja omakohtaisten kokemusten jakamisista. Helpottaa, kun saa omille tuntemuksilleem vahvistuksen. Kiitos, että jaksatte vastata tuiki tuntemattomalle, arvostan sitä todella paljon!
Aion näyttää miehelleni tämän ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, puhelimeni näyttö on rikki joten sillä on erittäin hankala kirjoittaa puhdasta tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla osui naama seinään kun kävelin väsyneenä päin seiniä. Mies vaan hohotteli eikä mennyt lääkäriin, yöt huutokuorsasi. Hirveä ääni! Ei auttaneet tulpatkaan.
Tulin aggressiiviseksi ja surulliseksi, tietysti myös vihaiseksi. Koska muuten hyvä mies ei suostunut lääkäriin, erosin. Ihanaa nukkua. Meillä ei ollut lapsia. Enkä kadu sekuntiakaan eroamista.
Kamalaa! Pitkän ajan sisällä sitä ei edes huomaa, miten krooninen väsymys vaikuttaa.
Pakkohan tässä on erota, jos ei muutpata tapahdu ja PIAN. En edes muista miltä tumtuu nukkua edes kolmea yötä täysiä unia putkeen.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuorsasin itse ennen. Sitten sain uniapnean hoitoon tarkoitetun c-paplaitteen ja yöt ovat todella hiljaisia. Mies pystyy nukkumaan vieressäni, ja itsekin nukun paremmin. Ei kuorsausta, ja laitekaan ei pidä ääntä, se ei ole mikään aggregaatti sängyn vieressä. Yksityisesti hankittuna laite maksaa useampia tuhansia (ehkä 4500), julkiselta poliklinikkakäyntien verran. Julkisella puolella oli vain mahdottoman pitkä odotusaika kotimittauksesta laitteen saamiseen, 9 kk, kun erikoissairaanhoidon käyntiaikoja ei saanut aikaisemmaksi. Suosittelen laitetta, ja mies ulkoruokintaan odotusajaksi, tai hakemaan laite yksityiseltä.
Kun se seuraavan kerran lähtee töihin, pakkaa kaikki sen tavarat laatikoihin ja jätä oven taakse. Lappu päälle johon kirjoitat ettei takaisin ole tulemista ellei kuorsaus lopu. Voi sitten mies siinä itse päättää että hoitaako vaivansa vai lähteekö uutta asuntoa etsimään...
Mutta ap-kulta, kysehän ei taida olla pelkästään kuorsauksesta vaan miehen piittaamattomuudesta sinun
hyvinvointiasi kohtaan! Jos hän oikeasti välittäisi sinun kokemastasi unettomuudesta niin olisihan hän jo
hakeutunut hakemaan apua tilanteeseen. Aseta nyt oma elämäsi ja jaksamisesi tärkeimmäksi. Katso miten
mies suhtautuu tähän ketjuun ja vedä siitä johtopäätöksiä jos hän vain naureskelee ja tuhahtelee.
Kaikki eivät totu cpap-laitteeseen edes kuukausien harjoittelulla. Kuvittele nukkuvasi kaasunaamari päässä...
Minunkin mielestäni miehen käytös on järkyttävää, mutta jos ero, uusi kämppä tai lääkäri on täysin mahdottomia ratkaisuja, niin entäpä jos ottaisitte makkarista sen sinun erikoispatjasi olkkariin ja mies menisi makkariin nukkumaan? Sitten muuttaisitte makuuhuoneesta pienen "musiikkistudion" eli laittaisitte äänieristeitä seiniin, kattoon sekä äänieriste maton.
On kyllä vässykkä mies jos jaksaa katsella tuollaista ruikuttavaa ämmää.
Lapset suojelevat vanhempaansa. He näkevät kuinka äiti on jo nyt kuoleman partaalla, eivätkä tasan varmasti sano mitään siitä kuinka heräilevät öisin. On täysin tynnyrissä kasvanut jos ei tiedä että kaikissa kotiväkivaltatilanteissa lapset vaikenevat eivätkä tuo esiin omia ongelmiaan, vaan näyttelevät että kaikki on ok.