Miehen kuorsaus ja lapsen häätö huoneestaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät totu cpap-laitteeseen edes kuukausien harjoittelulla. Kuvittele nukkuvasi kaasunaamari päässä...

Kuvittele nukkuvasi ilman happea, maskeja on monenlaisia, sopiva löytyy kokeilemalla.

Asumme mieheni kanssa eri osoitteissa. Yhdessä ollessamme nukumme eri huoneissa. Samoin matkoilla, jos se vain on mahdollista.

Olen muutenkin herkkäuninen, enkä pysty nukkumaan miehen vieressä edes korvatulppien kanssa. Myös toisessa huoneessa tarvitsen korvatulpat, kuorsaus kuuluu seinän läpi.

Yritin muutaman vuoden sinnitellä miehen vieressä nukkuen, koska takaraivossani oli ajatus, että pariskunnan nyt vain kuuluu nukkua samassa sängyssä. Ajattelin, että ehkä jotenkin totun ajan kanssa kuorsaukseen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Huomasin myös, ettei elimistöni kestä unettomuutta (kestääkö kenenkään?) ja päädyimme nykyiseen järjestelyyn. Tämä onneksi sopii meille molemmille. Myös mies alkoi nimittäin stressata nukkumisestaan, kun tiesi, etten minä pystynyt nukkumaan, jos hän nukkuu. Lopputuloksena kumpikaan ei nukkunut hyvin.

Tuo on ennen kaikkea järjestelykysymys. Meille sopii erillään asuminen mainiosti, ja nukumme nyt molemmat hyvin.

Toivottavasti saatte asian jotenkin järjestymään. Pelkkä kuorsaus ei ole peruste erota parisuhteesta, jos muuten menee hyvin. Jos muitakin ongelmia on, voi kuorsaus sen sijaan olla se viimeinen niitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin niin hölmistynyt kun en vain tajua, miten aikuinen mies voi edes ajatella noin. Tekemättä itse mitään ongelmalle.

Minä olen hölmistynyt, kun en vain tajua miten aikuinen nainen voi edes ajatella noin. Tekemättä itse mitään ongelmalle.

Vaarannat oman ja lastesi terveyden, se on täysin anteeksiantamatonta. Miksi teet niin? Mies TAHALLISESTI pitää sinua ja lapsia hereillä. Se ei ole vahinko, vaan ihan harkittu ja joka päivä uudelleen valittu toiminta. Kyse ei ole siitä että miesraukka on sairas, vaan siitä, että hän kerta toisensa jälkeen TIETOISESTI VALITSEE pitää teitä hereillä.

Sinä taas tietoisesti joka päivä valitset, että miehen ilkeys sinua ja LAPSIASI kohtaan on ihan ok. Sinä valitset antaa miehen pahoinpidellä teitä. Kyllä, se on pahoinpitelyä koska se vahingoittaa teitä muita henkisesti ja fyysisesti.

Miksi annat hänen tehdä noin itsellesi, ja ennen kaikkea lapsillesi?? Miksi et välitä siitä, että vuosien unihäiriöt voivat lapsillasi johtaa elinkautisiin ongelmiin? Miksi et välitä lapsistasi ja itsestäsi?

Jaa, no olipa napakkaa, mutta ei minkääntyylisiä ehdotuksia ratkaiksuksi. Jotenkin arvaan, että yksi ratkaisu on ero. Tajuatko, että ap on nyt niin väsynyt, ettei ero välttämättä tällä hetkellä onnistu tekemättä tilanteesta vielä pahemman. Miten ap saa edes kerättya sen verran voimia, että voi ruveta tekemään eroa? (johon mies voi regoida voimakkaastikin, siihen tulee valmistautua) Voin kuvitella että noin napakan ihmisen mielestä nämä eivät ole mitään ongelma, mutta nyt ollaan tässä tilanteessa, joten tee jotain rakentavia ehdotuksia, äläkä vaan hauku.

Jotain rakentavaa, kiitos! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin niin hölmistynyt kun en vain tajua, miten aikuinen mies voi edes ajatella noin. Tekemättä itse mitään ongelmalle.

Minä olen hölmistynyt, kun en vain tajua miten aikuinen nainen voi edes ajatella noin. Tekemättä itse mitään ongelmalle.

Vaarannat oman ja lastesi terveyden, se on täysin anteeksiantamatonta. Miksi teet niin? Mies TAHALLISESTI pitää sinua ja lapsia hereillä. Se ei ole vahinko, vaan ihan harkittu ja joka päivä uudelleen valittu toiminta. Kyse ei ole siitä että miesraukka on sairas, vaan siitä, että hän kerta toisensa jälkeen TIETOISESTI VALITSEE pitää teitä hereillä.

Sinä taas tietoisesti joka päivä valitset, että miehen ilkeys sinua ja LAPSIASI kohtaan on ihan ok. Sinä valitset antaa miehen pahoinpidellä teitä. Kyllä, se on pahoinpitelyä koska se vahingoittaa teitä muita henkisesti ja fyysisesti.

Miksi annat hänen tehdä noin itsellesi, ja ennen kaikkea lapsillesi?? Miksi et välitä siitä, että vuosien unihäiriöt voivat lapsillasi johtaa elinkautisiin ongelmiin? Miksi et välitä lapsistasi ja itsestäsi?

Jaa, no olipa napakkaa, mutta ei minkääntyylisiä ehdotuksia ratkaiksuksi. Jotenkin arvaan, että yksi ratkaisu on ero. Tajuatko, että ap on nyt niin väsynyt, ettei ero välttämättä tällä hetkellä onnistu tekemättä tilanteesta vielä pahemman. Miten ap saa edes kerättya sen verran voimia, että voi ruveta tekemään eroa? (johon mies voi regoida voimakkaastikin, siihen tulee valmistautua) Voin kuvitella että noin napakan ihmisen mielestä nämä eivät ole mitään ongelma, mutta nyt ollaan tässä tilanteessa, joten tee jotain rakentavia ehdotuksia, äläkä vaan hauku.

Hyvin sanottu!

Mä jäin vaan miettimään, että eikö tämä kuorsausongelma (ja mahdollinen miehen itsekkyysongelma) tullut esille jo seurusteluaikana, ennen yhteenmuuttoa? Jos tuli, niin miksi ihmeessä muutettiin yhteen? 

Kun mulle selviäisi seurusteluaikana, että mies kuorsaa niin, että en saisi unenpäästä kiinni, niin en todellakaan suostuisi asumaan saman katon alla tai voisi olla jopa niin, että en jatkaisi edes seurustelua ellei mies suostuisi tekemään asialle jotain. Olen muutenkin aina ollut herkkäuninen ja nukahtaminen on vaikeaa, niin yhtään enempää häiriötä en haluaisi nukkumisaikaan.

Mun näkökulmasta tässä ap:n tapauksessa on vain yksi asia tehtävissä ja se on miehen muutto eri asuntoon ja mietintätauko jatketaanko yhdessä vai ei, koska onhan tuo miehen käytös nyt hieman häyyttävää muutenkin.

Miehelläni on uniapnea ja tosi pitkiä hengityskatkoksista öisin sekä kuorsausta. Onneks hän itse oli fiksu ja meni lääkäriin ja sai sen hengityslaitteen, mikä lie nimensä. Nyt on ihan eri mies kun saa unta tarpeeksi ja kaikki meidän elämän osa-alueet on parantuneet.

Sitä ei edes tajua mitä kaikkea huono nukkuminen voi aiheuttaa!

Yritä nyt vielä puhua sille miehelle ja pistä kova kovaa vastaan.

Jos ei auta niin sit sun on pakko tehdä ratkaisu joka ei ole mukava! Unen puute on kidutusmuoto.

Jotain rakentavaa, kiitos! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin niin hölmistynyt kun en vain tajua, miten aikuinen mies voi edes ajatella noin. Tekemättä itse mitään ongelmalle.

Minä olen hölmistynyt, kun en vain tajua miten aikuinen nainen voi edes ajatella noin. Tekemättä itse mitään ongelmalle.

Vaarannat oman ja lastesi terveyden, se on täysin anteeksiantamatonta. Miksi teet niin? Mies TAHALLISESTI pitää sinua ja lapsia hereillä. Se ei ole vahinko, vaan ihan harkittu ja joka päivä uudelleen valittu toiminta. Kyse ei ole siitä että miesraukka on sairas, vaan siitä, että hän kerta toisensa jälkeen TIETOISESTI VALITSEE pitää teitä hereillä.

Sinä taas tietoisesti joka päivä valitset, että miehen ilkeys sinua ja LAPSIASI kohtaan on ihan ok. Sinä valitset antaa miehen pahoinpidellä teitä. Kyllä, se on pahoinpitelyä koska se vahingoittaa teitä muita henkisesti ja fyysisesti.

Miksi annat hänen tehdä noin itsellesi, ja ennen kaikkea lapsillesi?? Miksi et välitä siitä, että vuosien unihäiriöt voivat lapsillasi johtaa elinkautisiin ongelmiin? Miksi et välitä lapsistasi ja itsestäsi?

Jaa, no olipa napakkaa, mutta ei minkääntyylisiä ehdotuksia ratkaiksuksi. Jotenkin arvaan, että yksi ratkaisu on ero. Tajuatko, että ap on nyt niin väsynyt, ettei ero välttämättä tällä hetkellä onnistu tekemättä tilanteesta vielä pahemman. Miten ap saa edes kerättya sen verran voimia, että voi ruveta tekemään eroa? (johon mies voi regoida voimakkaastikin, siihen tulee valmistautua) Voin kuvitella että noin napakan ihmisen mielestä nämä eivät ole mitään ongelma, mutta nyt ollaan tässä tilanteessa, joten tee jotain rakentavia ehdotuksia, äläkä vaan hauku.

No mitä luulisit että on se ainoa järkevä ja vastuuntuntoinen ratkaisu kotiväkivaltatapauksessa? Tottakai se on ero! Väsynyt tai ei, niin pakko se on tehdä, ei sille hakatullekaan auta päätä silitellä että "joo rankkaa on, mutta minkäs voit kuin kestää ja kärsiä" 🙄. Empatia ei aptä auta, se ehkä auttaa, jos hänelle sanoo suorat sanat kuinka sairas tuo tilanne on ja kuinka hän on ainoa, joka sen voi muuttaa.

Miehelläsi voi olla uniapnea. Patista se lääkäriin. Nopeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Ajattele, miten ihanaa, miten kertakaikkisen fantastista olisi joka yö mennä nukkumaan omaan makuuhuoneeseen ja sänkyyn omalle hyvälle patjalle. Nukkuisit koko yön ja aamulla heräisit levänneenä kuin olisit uusi ihminen, herännyt henkiin koomasta. Yhtäkkiä sulla olisi energiaa enemmän kuin koskaan viimeiseen kahteen vuoteen. Olosi olisi pelkästään nukkumisen takia niin hyvä, että se hymyilyttäisi. Jaksaisit töissä. Jaksaisit olla lapsesi kanssa ja hänelle parempi ja läsnäolevampi äiti. Kukaan ei syyllistäisi sinua ja kiukuttelisi sinulle. Ajatukset eivät kiertäisi pakonomaisesti kehää yhden asian ympärillä, eikä tarvitsisi olla koko ajan huolissaan. Sen sijaan olisit vapaa. Miltä se tuntuisi? Ajattele sitä. Kuvittele.

Tähän on mahdollisuus, jos muutatte eri osoitteisiin asumaan. Jos kaikesta huolimatta saat mieheltä rakkautta ja tukea ja itse rakastat häntä ja hänessä hyvää näet, voisi parisuhteenne yhä jatkua.

Näkisin, että sinulla on velvollisuus sekä itseäsi että lasta kohtaan toimia ja toteuttaa tämä erilleen muuttaminen. Olet jo itse todistanut miten VAARALLISTA unettomuus on - seuraava kolari liikenteessä voi koitua jonkun kuolemaksi, sinun, lapsesi tai jonkun sivullisen. Väsyneenä ajaminen on sama kuin ajaisi humalassa.

Lisäksi krooninen unettomuus on todella haitallista aivoillesi. Se voi vaikuttaa kognitiivisiin kykyihisi myös pitkällä tähtäimellä pysyvästi. Se voi altistaa Alzheimerille. Se altistaa stressiperäisille sairauskohtauksille. Verenpaineesi on jo noussut. Tässä ei ole mitään järkeä. Itsensä saa uhrata, jos jostain syystä haluaa, mutta lastaan mielestäni ei. Lapsesi ansaitsee äidin, jolla on edellytykset elää tervettä elämää. En syyllistä sinua - ymmärrän tilanteen kompleksisuuden. Kuitenkin nyt kun sinulla itselläsi tuntuu tulleen raja vastaan, toimisin epäröimättä oman ja lapseni hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaavasti. Muuta pois lapsesi kanssa.

Kertomasi perusteella tilanne ei muutu, ellet sinä tee ratkaisevaa siirtoa. Tämä on kestänyt jo kaksi vuotta. Eikö se osoita, että mies on poteroonsa juuttunut eikä muutu. Mitä vaihtoehtoja sinulla edes on? Jatkaa kärsimistä, ja lopulta kuolla johonkin unettomuuden seuraukseen? Sinulla on OIKEUS toimia ja tehdä se ratkaisu, että muutat. Et ole sen takia huono kumppani etkä paha ihminen. Olet jo yrittänyt parhaasi ja enemmänkin miehen vuoksi ja oman terveytesi kustannuksella. On vain kohtuullista, että pääsisit lapsesi kanssa vihdoin rauhallisempiin olosuhteisiin ja terveempään ilmapiiriin. Tsemppiä! Tee se. Itsesi ja lapsesi puolesta.

Samaa mieltä! Tässä kannattaa tietenkin henkisesti varauta siihen, että mies sanoo, että tämä on tässä, mutta se on sitten niin. Parempi tulevaisuus tulossa joka tapauksessa!

Ymmärrän toki että ap on väsynyt, mutta eroa siitä miehestä ihan oikeasti. Jos miehen asenne terveyskysymyksiin on tuo, huomaat olevasi lopulta laiskan, itsekkään ihmisriekaleen omaishoitaja.

Huoh.

Minun mies kuorsaa kuin olisi rekka pörisemässä vieressä, ja tosiaan, jos siihen herään yöllä niin en saa uudestaan unta. Silloin yleensä vähän tökkään häntä jolloin kuorsaus lieventyy hetkeksi, ja jos ei sekään auta niin tökkäilen uudestaan kunnes hän vähän herää ja sanon että käänny kylelles. Se yleensä auttaa.

En silti pistäisi ukkoa sohvalle nukkumaan :D Kävisi sääliksi. Mietityttää jos itse vaikka unissani kuorsaisin (mille en mitään voisi) ja häiritsisin miestä, niin en mihinkään sohvalle suostuisi.

Asian olen ratkaissut sillä, että menen miestäni aikaisemmin nukkumaan, jolloin saan ihan hyvöt yöunet vaikka toinen kuorsaakin vierellä.

Zombieäiti kirjoitti:

Olen elänyt mieheni kanssa pari vuotta saman katon alla, ja koko tämän ajan suhdettamme on rasittanut mieheni erittäin voimakas kuorsaaminen. Kuorsaamiseen herää välillä eri puolella asuntoa nukkuvat lapset, ja minulla tämä on aiheuttanut kroonista unettomuutta.

Olen nukkunut nyt yli vuoden joka ikinen yö korvatulpilla, ja mieheni sohvalla. Kuorsaus on silti niin kovaa, että mikäli siihen herään en saa enää unta. Olen patistanut miestäni koko suhteen ajan lääkäriin asian vuoksi, ja viime joulun tienoilla hän sai vasta aikaiseksi käydä lääkärissä asian vuoksi. Hoidon eteneminen kuitenkin tyssäsi alkuunsa, kun mies ei ole saanut aikaiseksi mennä jatkokäynneille, eikä toimitettua vaadittavia kotimittaustuloksia lääkäriin. Hänen olisi pitänyt tiputtaa paperit työterveyslääkärille puoli vuotta sitten..Ilmeisesti viitteitä astmasta ja jonkinasteisesta uniapneasta.

Eli toisin sanoen nukumme edelleen erillään joka yö, mieheni sohvalla ja jatkuvasti siitä kiukutellen minulle, minä valvoen vähintään joka toisen yön ja aivan lopenuupuneena ja ärtyneenä yritän selvitä vuorotyöstä ja perheen pyörittämisestä. Olen koittanut tukea miestäni etsimällä tietoa kuorsaukseen liittyen, lääkärikäyntien suhteen ja korvat jo aivan ihottumilla ja kipeinä nukun tulpilla edelleen. Minua kovasti surettaa mieheni tapa syyllistää minua siitä, että hän joutuu nukkumaan sohvalla aivan minusta riippumattomista syistä. Olen koittanut kannustaa, jopa painostaa, häntä lopettamaan tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentämiseen, joita molempia hänellä kuluu liikaa. Tuloksetta. On todella turhauttavaa, että ainoa ihminen jolla olisi avaimet ongelman poistoon, ei itse tee asian eteen mitään.

Nyt tilanne on eskaloitunut siihen, että ongelman hoitamisen sijasta hän totesi eilen että hän on mitä on, ja koska hän on aikuinen ihminen, tulisi jommankumman tytön luovuttaa hänelle huoneensa ja muuttaa olohuoneeseen asumaan 😯 En tiedä, onko vika minun ajattelumallissani, kun minun mielestäni on aivan käsittämättämän itsekästä pistää lapsi kärsimään hänen hoitamattomasta ongelmastaan. Hän on muutenkin aavistuksen itsekäs ihminen, mikä korostuu hänen tarpeissaan ja tavoissa tehdä asioita, hänen rutiineistaan ei voi poiketa.

Tunnen olevani aivan loppu ja poikki. Haluaisin, että kaikilla olisi hyvä olla ja kaikki saisivat nukkua, mutta en voi tehdä asialle mitään. Mutta ei minulla ole sydäntä ottaa lapseltani huonetta niin että lapsi joutuisi asumaan olohuoneessa.

Vai oletteko sitä mieltä, että se olisi järkevä ratkaisu?

Olenko minä liian väsyneenä nyt sokea miestäni kohtaan, ja tämä olisi järkevä ratkaisu? Onko kenelläkään unettomalla (tai unellisella :)) mitään ajatuksia tilanteeseemme?

Olen jälleen valvonut koko yön, ja oikein odotan tulevan päivän olotilaa ja mielentilaa. Tosin nyt syynä valvomiseeni on ollut tämän asian murehtiminen. Tällä vkolla olen nukkunut yöaikaan vain yhtenä yönä yli 3 h. Menetän järkeni kohta..

Muutatte eri asuntoihin. Eihän tuo  toimi kun mies ei  halua tehdä asialle mitään. Mä en enää ikinä seukkaa kuorsaavan miehen kanssa, kyllä kuulonalema riitti.

Vierailija kirjoitti:

Miehelläsi voi olla uniapnea. Patista se lääkäriin. Nopeasti. 

Etkö lukenut ketjua? Ap on kyllä patistanut miestään lääkäriin, mutta mies ei suostu menemään.

Vierailija kirjoitti:

Huoh.

Minun mies kuorsaa kuin olisi rekka pörisemässä vieressä, ja tosiaan, jos siihen herään yöllä niin en saa uudestaan unta. Silloin yleensä vähän tökkään häntä jolloin kuorsaus lieventyy hetkeksi, ja jos ei sekään auta niin tökkäilen uudestaan kunnes hän vähän herää ja sanon että käänny kylelles. Se yleensä auttaa.

En silti pistäisi ukkoa sohvalle nukkumaan :D Kävisi sääliksi. Mietityttää jos itse vaikka unissani kuorsaisin (mille en mitään voisi) ja häiritsisin miestä, niin en mihinkään sohvalle suostuisi.

Asian olen ratkaissut sillä, että menen miestäni aikaisemmin nukkumaan, jolloin saan ihan hyvöt yöunet vaikka toinen kuorsaakin vierellä.

Voi voi miesparkaa, kun häntä niin kävisi sääliksi... Onko mies käynyt lääkärissä kuorsauksen takia?

Uni on niin tärkeä asia, että jos itse kuorsaisin, niin totta hemmetissä hakisin apua enkä vain jatkaisi elämää välittämättä puolison unitarpeista mitään. Ja todellakin menisin sohvalle nukkumaan häiritsemästä toista. 

Nyt tarvitset loman poissa kotoa. Nuku rauhassa muutama yö ja mieti asioita sitten.

Jos suhde on muuten hyvä (?) tai säilyttämisen arvoinen, niin voitteko muuttaa omiin asuntoihin ja jatkaa suhdetta niin. (Toisaalta jos mies ei ole halukas millään tavalla hoitamaan itse hänestä johtuvaa ongelmaa, niin en ymmärrä kuinka jaksat häntä katsella)

Siis olet ottanut lastesi kotiin asumaan liikaa alkoholia käyttävän ja tupakoivan äijän, joka vielä valvottaa sinua ja syyllistää sinua sohvalla nukkumisestaan!

Mies ei mene lääkäriin saadakseen apua.

Minun ja lasteni kotona tuollainen tyyppi ei eläisi sekuntiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelläsi voi olla uniapnea. Patista se lääkäriin. Nopeasti. 

Etkö lukenut ketjua? Ap on kyllä patistanut miestään lääkäriin, mutta mies ei suostu menemään.

En jaksanut - oli niin pitkiä vuodatuksia jättämisestä ja itsekkyydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Miehelläsi voi olla uniapnea. Patista se lääkäriin. Nopeasti. 

Etkö lukenut ketjua? Ap on kyllä patistanut miestään lääkäriin, mutta mies ei suostu menemään.

Jos miehelle ei lääkärinapu ja sitä kautta kuorsauksen KOKONAAN poistava CPAP-laite kelpaa niin sitten ostaa omalla rahalla kunnollisen vuodesohvan itselleen olohuoneeseen. Tämä siis jos tunnet pakottavaa tarvetta jatkaa asumista tämän munapää päsain kanssa.

T: CPAPista avun saanut enitinen kuorsaaja

Vierailija kirjoitti:

Siis olet ottanut lastesi kotiin asumaan liikaa alkoholia käyttävän ja tupakoivan äijän, joka vielä valvottaa sinua ja syyllistää sinua sohvalla nukkumisestaan!

Mies ei mene lääkäriin saadakseen apua.

Minun ja lasteni kotona tuollainen tyyppi ei eläisi sekuntiakaan.

Aamen.