Miten suhtautua lapsen painoon?
Tyttö on 15-vuotias ja ylipainoa on ehkä n. 10 kiloa. Ei ole varmaan vielä terveydelle haitallista, mutta mietityttää, että miten suhtautuisi asiaan. Tyttö syö periaatteessa terveellisesti, normaalia kotiruokaa ja hänellä on tavallinen ateriarytmi, eli aamiainen, lounas, päivällinen ja välipala ja iltapala. Mutta määrät ovat ongelmallisia. Hän saattaa syödä päivän aikana esim.5 kiiviä kaiken muun lisäksi ihan vain kun ne on niin hyviä. Ja jos jotain leivon, niin hän voi syödä vaikka puoli pellillistä mokkapaloja. Mitään herkkua ei oikein voisi kotiin ostaa, sillä hänellä ei tunnu olevan mitään itsekuria, jos ostaa litran jätkiä niin hän on vähällä syödä paketin heti. Mutta en haluaisi pitää itseäni ja muuta perhettä niin tiukalla, me muut olemme hoikkia.. Tyttö näkee itsensä hoikkana, hän esim. on ollut vähällä repiä jotain vaatteitani, kun on halunnut kokeilla niitä enkä ole pystynyt sanomaan, että ne eivät sovi hänelle, koska on minua isompi. Ihan kuin joku käänteinen syömishäiriö.
Täällä on tullut hyviä kommentteja. Yksi kirjoitti tosin, että kouluterveydenhoitaja puuttuu painoon, jos sitä on liikaa eikä vanhempien tarvitse miettiä sitä. No, kouluterkkari on vuoden päästä seuraavan kerran. Tyttö voi siihen mennessä olla jo tosi lihava ja eikö olisi parempi saada paino kuriin nyt kun ei ole vielä niin isoa ongelmaa? Voin karsia kaikki herkut kotoa, se ei ole iso ongelma. Minä voin nauttia levoskahvit kodin ulkopuolella jne., mutta kun tämä teini syö mitä vain liikaa. Esim. Eilen söimme kunnon aterian aika myöhään ( teini söi ison lautasen salaattia, grillattua kanaa ja perunaa), nousimme pöydästä klo 19 maissa. Jo klo 21 teini käveli viilipurkki kädessä, kun halusi kuulemma iltapalaa. Ja sitten klo 23 hän oli vielä keittiössä syömässä maustamatonta jukurttia, mysliä ja banaania. Olin ihmeissäni, muulla perheellä ei ollut mitään intoa syödä yhtään mitään.