Voiko omalle vihkipapille sanoa että ollaan molemmat ateisteja ja halutaan mahd vähän uskontoa vihkikaavaan?

Vierailija kirjoitti:

Kulttuurista omimista tämä on.

Haluat kirkon ja papin näyttämisen ja teatterin vuoksi, vaikka et ymmärrä etkä halua ymmärtää kirkon ja papin pyhyyttä.

Sittenhän ollaan oikeastaan koko kristillisen uskon alkulähteillä.

Parannellaan vanhoja menoja sopimaan paremmin nykyaikaiseen maailmankuvaan.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuulun itse kirkkoon ainoastaan yhdestä syystä: haluan kirkollisveroa maksamalla tukea kirkkorakennusten ylläpitoa, koska ne ovat mielestäni kulttuurihistoriamme kannalta keskeisiä paikkoja ja haluan niistä pidettävän hyvää huolta. Jumalaan en usko enkä uskonnollisiin seremonioihin siksi osallistu. Ei-uskonnolliset seremoniat ovat kuitenkin tärkeitä elämän kohokohtia.

Onko nyt niin, että vaikka maksan rakennusten ylläpidosta, en saa käyttää niitä samaan tapaan kuin muut maksajat - esimerkiksi menemällä kirkkorakennuksessa naimisiin? Miksi ihmeessä en saisi? Ei voi olla niin, että jos toiveenani on tapakristittyjen valhellisista kuvioista poikkeava, rehellisempi seremonia, niin tämä muodostaa esteen kirkkohäille. Ei ole oikein, että uskontokuntaan kuuluminen edellyttää valehtelemista. Se olisi kaikin tavoin uskonnollisten ihanteiden vastaista ja väärin.

Kirkon käyttö saattaisikin onnistua, mutta silloin vihkijänä ei olisi pappi, vaan virkamies (tuomari).

Mutta ap. tapauksessa hän haluaa vihkimisen kirkollisin menoin, vaikka hän aikoo kertoa papille olevansa ateisti. Se tekee asiasta ristiriitaisen.

Kannattaisiko sun nyt ihan ensimmäiseksi lukea evankelisluterilaisen kirkon Suomessa käyttämä vihkikaava läpi? Ja pitää samalla mielessä se, että siitä kaavasta ei pappi voi poiketa kun se ikäänkuin kuuluu hänen työnkuvaansa. Sitten voisitte ehkä miettiä, onko tämä kaava sellainen minkä te haluatte teidän häissä käytettävän. Jos siinä on ”liikaa uskontoa”, teidän kannattaa varmaan miettiä siviilivihkimistä, koska pappi ei pysty alkaa leikkaamaan sieltä niitä perusasioita pois ihan muuten vaan.

Vihkikaava löytyy vaikka täältä: http://kirkkokasikirja.fi/toim/04c_aviol_siun.pdf

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuulun itse kirkkoon ainoastaan yhdestä syystä: haluan kirkollisveroa maksamalla tukea kirkkorakennusten ylläpitoa, koska ne ovat mielestäni kulttuurihistoriamme kannalta keskeisiä paikkoja ja haluan niistä pidettävän hyvää huolta. Jumalaan en usko enkä uskonnollisiin seremonioihin siksi osallistu. Ei-uskonnolliset seremoniat ovat kuitenkin tärkeitä elämän kohokohtia.

Onko nyt niin, että vaikka maksan rakennusten ylläpidosta, en saa käyttää niitä samaan tapaan kuin muut maksajat - esimerkiksi menemällä kirkkorakennuksessa naimisiin? Miksi ihmeessä en saisi? Ei voi olla niin, että jos toiveenani on tapakristittyjen valhellisista kuvioista poikkeava, rehellisempi seremonia, niin tämä muodostaa esteen kirkkohäille. Ei ole oikein, että uskontokuntaan kuuluminen edellyttää valehtelemista. Se olisi kaikin tavoin uskonnollisten ihanteiden vastaista ja väärin.

Uskontokuntaan kuuluminen edellyttää, että uskoo siihen uskontoon. Niin rippkkoululaisetkin ripillä tunnustavat uskonsa. Jos ei kannata kyseistä uskontoa eikä usko kirkon opetuksiin, kannattaisi tästä uskontokunnasta erota. Et sinä voi rahalla ostaa sitä, että pappi vihkii teidät isän, pojan ja Pyhän hengen nimeen. Kyse on heidän uskonnostaan! Mitä siitä on vaikea käsittää? Kirkko ei ole mikä tahansa rakennus vaan paikka uskonnon harjoittamiselle ja uskonnollisten toimitusten suorittamiselle. On täysin ymmärrettävää, ettei seurakunta halua pyhitettyä rakennustavan käytettävän muiden kuin luonteeltaan uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Kukaan ei pakota sinua maksamaan kirkollisveroa. Kirkollisveron oletuksena on, että kirkkoon kuuluvana myös uskot kirkon opetuksiin ja siten hyväksyt tämän uskonnollisuuden ”ehdon”, jonka he palveluilleen asettavat. Kukaan ei myöskään ole kehottanut sinua ensimmäiseksi valehtelemaan - päin vastoin useimmat ovat olleet sitä mieltä, että teidän kannattaisi mennä naimisiin siviilivihkijän vihkimänä jossain itse valitsemassanne ei-uskonnollisessa paikassa. Jos kuitenkin haluatte hyväksikäyttää uskonnollisen yhteisön palveluita ja heille uskonnollisesti merkityksellistä rituaalia rahaa vastaan, olisi fiksua olla loukkaamatta papin tunteita (ja pyytää häntä toimimaan kirkon ohjeiden vastaisesti) ja pidättäytyä korostamasta uskonnottomuuttanne.

T. Agnostikko itsekin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuulun itse kirkkoon ainoastaan yhdestä syystä: haluan kirkollisveroa maksamalla tukea kirkkorakennusten ylläpitoa, koska ne ovat mielestäni kulttuurihistoriamme kannalta keskeisiä paikkoja ja haluan niistä pidettävän hyvää huolta. Jumalaan en usko enkä uskonnollisiin seremonioihin siksi osallistu. Ei-uskonnolliset seremoniat ovat kuitenkin tärkeitä elämän kohokohtia.

Onko nyt niin, että vaikka maksan rakennusten ylläpidosta, en saa käyttää niitä samaan tapaan kuin muut maksajat - esimerkiksi menemällä kirkkorakennuksessa naimisiin? Miksi ihmeessä en saisi? Ei voi olla niin, että jos toiveenani on tapakristittyjen valhellisista kuvioista poikkeava, rehellisempi seremonia, niin tämä muodostaa esteen kirkkohäille. Ei ole oikein, että uskontokuntaan kuuluminen edellyttää valehtelemista. Se olisi kaikin tavoin uskonnollisten ihanteiden vastaista ja väärin.

Uskontokuntaan kuuluminen edellyttää, että uskoo siihen uskontoon. Niin rippkkoululaisetkin ripillä tunnustavat uskonsa. Jos ei kannata kyseistä uskontoa eikä usko kirkon opetuksiin, kannattaisi tästä uskontokunnasta erota. Et sinä voi rahalla ostaa sitä, että pappi vihkii teidät isän, pojan ja Pyhän hengen nimeen. Kyse on heidän uskonnostaan! Mitä siitä on vaikea käsittää? Kirkko ei ole mikä tahansa rakennus vaan paikka uskonnon harjoittamiselle ja uskonnollisten toimitusten suorittamiselle. On täysin ymmärrettävää, ettei seurakunta halua pyhitettyä rakennustavan käytettävän muiden kuin luonteeltaan uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Kukaan ei pakota sinua maksamaan kirkollisveroa. Kirkollisveron oletuksena on, että kirkkoon kuuluvana myös uskot kirkon opetuksiin ja siten hyväksyt tämän uskonnollisuuden ”ehdon”, jonka he palveluilleen asettavat. Kukaan ei myöskään ole kehottanut sinua ensimmäiseksi valehtelemaan - päin vastoin useimmat ovat olleet sitä mieltä, että teidän kannattaisi mennä naimisiin siviilivihkijän vihkimänä jossain itse valitsemassanne ei-uskonnollisessa paikassa. Jos kuitenkin haluatte hyväksikäyttää uskonnollisen yhteisön palveluita ja heille uskonnollisesti merkityksellistä rituaalia rahaa vastaan, olisi fiksua olla loukkaamatta papin tunteita (ja pyytää häntä toimimaan kirkon ohjeiden vastaisesti) ja pidättäytyä korostamasta uskonnottomuuttanne.

T. Agnostikko itsekin

Pahoittelen: se, jolle vastasin, ei ole Ap. Pointti kuitenkin jotakuinkin sama.

Agnostikko itsekin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten edes saatte kirkollisen vihkimisen, jos ette kuulu kirkkoon? Ateistit eivät ole kirkon jäseniä.

Eiköhän iso osa pohjoismaiden valtionkirkkojen lapsena kirkkoon automaattisesti liitetyistä jäsenistä ole reaalitodellisuudessa ateisteja. Taidat olla vähän yksinkertainen?

Oletkohan itse vähän yksinkertainen. Ei meidän lapsia ainakaan ole liitetty yhtään mihinkään.

Teepä pieni kysely pohjoismaissa ja kysy ensin ihmisiltä kuuluvatko kirkkoon. Sitten kysy uskovatko jumalaan ja raamattuun. Sitten vertaa prosentteja. Ehkä tajuat jotain?

Tietenkin tajuan. Mutta automaattisesti ei ketään kasteta. Ihmisten älylliselle ja henkiselle epärehellisyydelle ja laiskuudelle en mahda mitään. Itse en suostu tapakristityksi kun en usko jumalaan, ja tietenkään en lapsianikaan pakota.

Kirkkoja voin ihailla rakennuksina ja ymmärrän täysin kristinuskon osana suomalaista kulttuuria ja historiaa. En kuitenkaan katso että kirkolliset toimitukset voisivat olla osa elämääni kun en niihin usko. En ymmärrä miten kukaan oikeasti asiaa ajatellut ateisti voisi mennä naimisiin ”jumalan kasvojen edessä” jne. Henkilökohtaisesti se tuntuisi todella väärältä.

Ymmärrän jonkun joulukirkossa käynnin, se nyt vielä menee kulttuuriperinteen piikkiin eikä siiheb sisälly henkilökohtaista uskonnollista toimintaa. Voisinhan mielenkiinnosta seurata muidenkin uskontojen jumalanpalveluksia. Tätä ehkä ap hakee, että ollaan kunnioittavasti ja kuuluu perinteisiin.

Mutta kasteet, vihkiminen tai ehtoollinen ovat henkilöön kohdistuvia uskonnollisia toimituksia ja niihin en voisi osallistua.

Kyllä minun vanhempani kastoivat minut "automaattisesti", asiaa sen kummemmin miettimättä. Ovat tapakristittyjä ja menivät virran mukana. Luultavasti aika monella muullakin sama tilanne.

Mutta kuka ihme sen ateistin pakottaa siihen kirkkoon kuulumaan aikuisena?

Miksi ihmeessä niin moni itkee vanhempien toimesta tapahtunutta kirkkoon "pakkoliittämistä" eikä tajua ns. irtisanoa jäsenyyttä jos ei niihin kirkon oppeihin usko tai halua tukea kirkon toimintaa kirkollisveron muodossa? Monille lapsille vanhemmat myös esim. avaavat tilin johonkin tiettyyn pankkiin, itkettekö te sitten koko aikuiselämänne että hitto kun en haluaisi op.n asiakas olla mihin äiti ja iskä mulle tilin avasi kun olin 1, kun keskittäminen ja bonukset on huijausta mutta ette tee mitään vaikka S-pankki vastaisi paljon paremmin tarpeisiinne?

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu ettei täällä monetkaan ymmärrä minun pointtiani. Kirkkohäät ovat osa suomalaista kulttuuria, minun kulttuuriani. Suurimmalle osalle ne eivät merkitse uskontoa. Miksi vain uskovilla olisi oikeus kulttuurinsa tapoihin? Miksi uskovien kokema merkitys olisi tärkeämpi kuin meidän kulttuurinystävien kokema merkitys? Maailma kehittyy.

Ap

Kulttuuriin kuuluu sen kunnioittaminen ja vaaliminen, etkä voi sitä muuttaa "minun kulttuuriksi" tai näköiseksi, kun kysymyksessä on näinkin suuresta yhteisöstä kuin kirkko ja uskonto.

Ja miten maailma kehittyisi, jos ateisteja vihittäisiin kirkollisin menoin kirkossa, vastoin heidän vakaamustaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuulun itse kirkkoon ainoastaan yhdestä syystä: haluan kirkollisveroa maksamalla tukea kirkkorakennusten ylläpitoa, koska ne ovat mielestäni kulttuurihistoriamme kannalta keskeisiä paikkoja ja haluan niistä pidettävän hyvää huolta. Jumalaan en usko enkä uskonnollisiin seremonioihin siksi osallistu. Ei-uskonnolliset seremoniat ovat kuitenkin tärkeitä elämän kohokohtia.

Onko nyt niin, että vaikka maksan rakennusten ylläpidosta, en saa käyttää niitä samaan tapaan kuin muut maksajat - esimerkiksi menemällä kirkkorakennuksessa naimisiin? Miksi ihmeessä en saisi? Ei voi olla niin, että jos toiveenani on tapakristittyjen valhellisista kuvioista poikkeava, rehellisempi seremonia, niin tämä muodostaa esteen kirkkohäille. Ei ole oikein, että uskontokuntaan kuuluminen edellyttää valehtelemista. Se olisi kaikin tavoin uskonnollisten ihanteiden vastaista ja väärin.

Kirkon käyttö saattaisikin onnistua, mutta silloin vihkijänä ei olisi pappi, vaan virkamies (tuomari).

Mutta ap. tapauksessa hän haluaa vihkimisen kirkollisin menoin, vaikka hän aikoo kertoa papille olevansa ateisti. Se tekee asiasta ristiriitaisen.

Onnistuisiko todella siviilivihkiminen kirkossa ilman pappia? Sehän olisi siis ensisijainen toiveemme, mutta olen ymmärtänyt, että tällainen ei olisi mahdollista.

Ap

Vihkimnen kirkossa on pelkkä näytelmä, kuori ilman sisältöä. Varmasti näin on muillekin kuin aloittajalle. Suomalaisen lammasmaisuus, tavat ja suvun paine on vieläkin se paine, josta ei uskalla lähteä ja olla reilusti ateisti tai mitä tahansa. Pelkuruutta se oikeasti on. Hajuton ja mauton ev.lut kirkko kätkee sisäänsä kaiken ja samalla ei mitään. Onneksi olen eronnut jo aikoja sitten kirkosta.

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto on kirkollinen sakramentti ja vastoinen papin uskonnollista vakaumusta vihkiä ateisteja kirkollisin toimituksen.

Luterilaisille avioliitto ei ole sakramentti. Luterilaisille avioliitto on ihan maallisen hallitusvallan piiriin kuuluva asia vain. 

Pappi ei vihkimään ryhtyessään vihittävien uskonnollista vakaumusta kysele. Jos kumpikin on kastettu ja rippikoulun käynyt kirkon jäsen eikä avioliitolle ole juridisia esteitä, heillä on oikeus saada kirkollinen vihkiminen vaikka olisivat ateisteja.

Vierailija kirjoitti:

Onnistuisiko todella siviilivihkiminen kirkossa ilman pappia? Sehän olisi siis ensisijainen toiveemme, mutta olen ymmärtänyt, että tällainen ei olisi mahdollista.

Ap

Voi jumalauta. Teille ei siis merkitse mikään muu kuin se rakennus. Ette kaipaa pappia ettekä kristillistä vihkikaavaa, mutta koska te haluatte sen rakennuksen kuin uhmaikäinen karkkia, rakennuksen omistajan olisi mm. luovuttava rakennuksen käyttötarkoituksesta ja piilotettava se koska MINÄMINÄMINÄMINÄ ja se miten minä asiat koen.

Kultapieni, kun sillä miten SINÄ asiat koet ei ole mitään väliä sen kanssa rienaatko sinä käytökselläsi uskontoa vaiko et. Jos olet ateisti, kristinusko on sinulle yhtä vieras uskonto kuin vaikka islam tai buddhalaisuus. Sen tavat eivät kuulu SINUN kulttuuriisi vaikka niitä olisi harrastettu suvussanne kivikaudelta lähtien.  Sinä et nimittäin päätä siitä onko kirkkovihkiminen uskonnollinen toimitus vaiko ei, siitä on kirkko päättänyt aivan selvästi. SINUN kulttuuriasi on kaikki se suomalainen kulttuuri mihin uskonto ei kuulu: hedelmällisyystaiat, tontut, karjalanpiirakoiden syöminen, saunominen jne. Kyllä sinullekin ihan varmasti riittää kulttuuria. SINUN kulttuurisi mukaista on saada siviilivihkiminen, missä tahansa muussa valitsemassasi paikassa kuin vieraan uskonnon harjoittamiseen PYHITETYSSÄ rakennuksessa. 

Eikö kelpaa? Hopihopi sitten pyytämään Jeesukselta anteeksiantoa ateismi-harharetkestäsi, koska siinä tapauksessa niin tekeminen on myös osa SINUN kristillistä kulttuuriperintöäsi.

t. ateisti jota hävettää tulla lasketuksi edes vahingossa samaan porukkaan ap:n kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evlut-kirkossa voi. Kuten tosi-tv-sarjoissa olemme nähneet, uskolla ei ole mitään väliä, evlut-kirkko vihkii kyllä. (En itse ole kristitty enkä kuulu seurakuntaan, ihmettelen vain.)

P.S. Ihmisiä, jotka haluavat luterilaiskristityt kirkkohäät vaikka eivät usko opetuksen mukaisesti, pidän yksiselitteisesti idiootteina.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa, kirkossa voidaan hääpari siunata, mutta ei vihkiä, ellei ole ev.lut.srk jäsen tai ortodoksi.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa, luterilaisilla vihkimiseen riittää että toinen vihittävistä on ev.lut.srk:n jäsen, ja toinen kuuluu johonkin muuhun kristilliseen uskontokuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan kyllä kirkon jäseniä. Halutaan mennä mulle rakkaassa kirkossa naimisiin. Ehkä sen jälkeen erotaan kirkosta. Ehkä kirjoitin vähän provosoivasti, ei ollut tarkoitus. Mutta pointtina oli, et pitääkö omaa vakaumusta piilotella? Katotaanko sitä pahalla? Suurin osahan vihityistä on tapakristittyjä, joten en näe eroa tähän meidän tilanteeseen.

Ap

Miksi haluat eroon lafkasta, joka pitää yllä sinulle rakasta kirkkorakennusta? Ei ne rahat sen kunnossapitämiseen tyhjästä synny.

Entä ne jumalalätinät vihkimisessä, eikö nekin voisi olla osa sinulle rakasta perinnettä? Moni joka ei usko Jumalaan, tykkää kuitenkin esim. veisata kristillisiä joululauluja ja Suvivirttä ihan niillä perinteisillä sanoilla. Vois suhtautua saarnaan samoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuisiko todella siviilivihkiminen kirkossa ilman pappia? Sehän olisi siis ensisijainen toiveemme, mutta olen ymmärtänyt, että tällainen ei olisi mahdollista.

Ap

Voi jumalauta. Teille ei siis merkitse mikään muu kuin se rakennus. Ette kaipaa pappia ettekä kristillistä vihkikaavaa, mutta koska te haluatte sen rakennuksen kuin uhmaikäinen karkkia, rakennuksen omistajan olisi mm. luovuttava rakennuksen käyttötarkoituksesta ja piilotettava se koska MINÄMINÄMINÄMINÄ ja se miten minä asiat koen.

Kultapieni, kun sillä miten SINÄ asiat koet ei ole mitään väliä sen kanssa rienaatko sinä käytökselläsi uskontoa vaiko et.

Näin kirkkoon kuuluvana luterilaisena sanoisin, että minun uskontoani ei mitenkään rienaisi se, jos kirkkorakennuksissa solmittaisiin siviiliavioliittoja. Sinun ateistina ei tarvitse loukkaantua puolestani.

Siviiliavioliitto on uskontoni mukaan ihan yhtä pätevä kuin papin solmima avioliitto. 

Oikeastaan voisi olla hyvä ajatus vuokrata kirkkoja avioliittopalatseiksi niille, jotka haluavat siviilivihkimiselleen hieman juhlavammat puitteet. Totta kai seurakuntaan kuuluvat ja kirkollista vihkimistä haluavat olisivat etusijalla, mutta jos johonkin kirkkoon ei ole jonoa, niin kyllä sitä minusta voisi muuhunkin käyttää. Järjestetäänhän kirkoissa konserttejakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuulun itse kirkkoon ainoastaan yhdestä syystä: haluan kirkollisveroa maksamalla tukea kirkkorakennusten ylläpitoa, koska ne ovat mielestäni kulttuurihistoriamme kannalta keskeisiä paikkoja ja haluan niistä pidettävän hyvää huolta. Jumalaan en usko enkä uskonnollisiin seremonioihin siksi osallistu. Ei-uskonnolliset seremoniat ovat kuitenkin tärkeitä elämän kohokohtia.

Onko nyt niin, että vaikka maksan rakennusten ylläpidosta, en saa käyttää niitä samaan tapaan kuin muut maksajat - esimerkiksi menemällä kirkkorakennuksessa naimisiin? Miksi ihmeessä en saisi? Ei voi olla niin, että jos toiveenani on tapakristittyjen valhellisista kuvioista poikkeava, rehellisempi seremonia, niin tämä muodostaa esteen kirkkohäille. Ei ole oikein, että uskontokuntaan kuuluminen edellyttää valehtelemista. Se olisi kaikin tavoin uskonnollisten ihanteiden vastaista ja väärin.

Kirkon käyttö saattaisikin onnistua, mutta silloin vihkijänä ei olisi pappi, vaan virkamies (tuomari).

Mutta ap. tapauksessa hän haluaa vihkimisen kirkollisin menoin, vaikka hän aikoo kertoa papille olevansa ateisti. Se tekee asiasta ristiriitaisen.

Onnistuisiko todella siviilivihkiminen kirkossa ilman pappia? Sehän olisi siis ensisijainen toiveemme, mutta olen ymmärtänyt, että tällainen ei olisi mahdollista.

Ap

Tuskin kirkon sisustusta tullaan muuttamaan sun kulttuurin takia, vaan kirkossa on läsnä vahva kirkollinen perinne ja usko esim. alttari, alttaritaulut, maalaukset jne.

Miksi ihmeessä haluat vihkimisen kirkossa, vaikka olet ateisti. Tai mikä on se kirkkokultuuri, joka sinua viehättäå. Pelkkä rakennushan se ei voi olla, koska yhtä hienoja ja kauniita on muuallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuulun itse kirkkoon ainoastaan yhdestä syystä: haluan kirkollisveroa maksamalla tukea kirkkorakennusten ylläpitoa, koska ne ovat mielestäni kulttuurihistoriamme kannalta keskeisiä paikkoja ja haluan niistä pidettävän hyvää huolta. Jumalaan en usko enkä uskonnollisiin seremonioihin siksi osallistu. Ei-uskonnolliset seremoniat ovat kuitenkin tärkeitä elämän kohokohtia.

Onko nyt niin, että vaikka maksan rakennusten ylläpidosta, en saa käyttää niitä samaan tapaan kuin muut maksajat - esimerkiksi menemällä kirkkorakennuksessa naimisiin? Miksi ihmeessä en saisi? Ei voi olla niin, että jos toiveenani on tapakristittyjen valhellisista kuvioista poikkeava, rehellisempi seremonia, niin tämä muodostaa esteen kirkkohäille. Ei ole oikein, että uskontokuntaan kuuluminen edellyttää valehtelemista. Se olisi kaikin tavoin uskonnollisten ihanteiden vastaista ja väärin.

Kirkon käyttö saattaisikin onnistua, mutta silloin vihkijänä ei olisi pappi, vaan virkamies (tuomari).

Mutta ap. tapauksessa hän haluaa vihkimisen kirkollisin menoin, vaikka hän aikoo kertoa papille olevansa ateisti. Se tekee asiasta ristiriitaisen.

Onnistuisiko todella siviilivihkiminen kirkossa ilman pappia? Sehän olisi siis ensisijainen toiveemme, mutta olen ymmärtänyt, että tällainen ei olisi mahdollista.

Ap

Osaisko joku vastata tähän? Asiallisesti, kiitos.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Haluat tehdä tietoisesti väärän vihkivalan ja lupaat "Jumalan kasvojen edessä" ...

Oletko solmimassa avioliittoa yhtä heppoisin perustein? Kun lupaukset ja arvot eivät sinulle merkitse mitään.

Eihän siinä mitään lupausta tehdä. Pappi sanoo kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä kysyvänsä, tahdotko. Sulhaselle ja morsiamelle kummallekin riittää sanoa "tahdon". Ei luvata mitään, ei tarvitse väittää että on Jumalan kasvojen edessä. Muut siinä ympärillä uskokoot mitä haluavat.

Mutta siitä ap ei pääse mihinkään, että puhetta Jumalasta on toimituksessa väistämättä mukana.

Vierailija kirjoitti:

Miksi mennä kirkossa naimisiin, jos molemmat ateisteja?

Minustakin olisi outoa että haluaisin julkipakanana mennä kirkossa naimisiin. Vihkimisen voi toteuttaa maistraatissa ja sitten valita jonkun fiksun paikan tarjoiluneen varsinaisia hääjuhlia varten. En osallistu muutenkin kirkon tai minkään uskonnollisen yhteisön toimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan kyllä kirkon jäseniä. Halutaan mennä mulle rakkaassa kirkossa naimisiin. Ehkä sen jälkeen erotaan kirkosta. Ehkä kirjoitin vähän provosoivasti, ei ollut tarkoitus. Mutta pointtina oli, et pitääkö omaa vakaumusta piilotella? Katotaanko sitä pahalla? Suurin osahan vihityistä on tapakristittyjä, joten en näe eroa tähän meidän tilanteeseen.

Ap

On iso ero olla tapakristitty kuin ateisti. Tapakristityt kirkko vihkii mielellään, ja tapakristitty usein tiukan paikan tullen (lapsi sairastuu vakavasti tms) tarvitsee sitä uskoaan, ja loppupeleissä kirkon näkökulmasta, ei se uskon määrä ratkaise, vaan kohde. Taivaaseen on ihan yhtä tervetullut koko ikänsä seurakunnassa ollut aktiivi kuin vain hädän hetkellä ja kuolinvuoteellaan Jumalaan turvaava taviskin. Ja se tavis voi oikeasti arvosta sitä Jumalalta pyydettävää siunausta liitolleen.

Ateistille kirkko taas ei merkitse mitään, ja käytät vain tiloja ja henkilökuntaa teatteriesitykseen, eikä siinä ole mitään kunnioittavaa. Toki kirkkoon sinäkin olet tervetullut milloin ikinä oikeasti koet siihen tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuulun itse kirkkoon ainoastaan yhdestä syystä: haluan kirkollisveroa maksamalla tukea kirkkorakennusten ylläpitoa, koska ne ovat mielestäni kulttuurihistoriamme kannalta keskeisiä paikkoja ja haluan niistä pidettävän hyvää huolta. Jumalaan en usko enkä uskonnollisiin seremonioihin siksi osallistu. Ei-uskonnolliset seremoniat ovat kuitenkin tärkeitä elämän kohokohtia.

Onko nyt niin, että vaikka maksan rakennusten ylläpidosta, en saa käyttää niitä samaan tapaan kuin muut maksajat - esimerkiksi menemällä kirkkorakennuksessa naimisiin? Miksi ihmeessä en saisi? Ei voi olla niin, että jos toiveenani on tapakristittyjen valhellisista kuvioista poikkeava, rehellisempi seremonia, niin tämä muodostaa esteen kirkkohäille. Ei ole oikein, että uskontokuntaan kuuluminen edellyttää valehtelemista. Se olisi kaikin tavoin uskonnollisten ihanteiden vastaista ja väärin.

Kirkon käyttö saattaisikin onnistua, mutta silloin vihkijänä ei olisi pappi, vaan virkamies (tuomari).

Mutta ap. tapauksessa hän haluaa vihkimisen kirkollisin menoin, vaikka hän aikoo kertoa papille olevansa ateisti. Se tekee asiasta ristiriitaisen.

Onnistuisiko todella siviilivihkiminen kirkossa ilman pappia? Sehän olisi siis ensisijainen toiveemme, mutta olen ymmärtänyt, että tällainen ei olisi mahdollista.

Ap

Osaisko joku vastata tähän? Asiallisesti, kiitos.

Ap

Sinun pitää kysyä sieltä seurakunnasta. Seurakunnan tilojen käytöstä päättävät kirkkoherra ja kirkkoneuvosto. Jos asia käy kummallekin, se on sillä selvä. Kaikissa seurakunnissa ei välttämättä ole samat käytännöt.