Lue keskustelun säännöt.
Poistaisitko sinä minut Facebook-kavereistasi? (Kaipaan analyysia)
15.06.2018 |
Tarina josta kaipaan analyysia. Olemme perhe, kaksi lasta, avioliitossa olevat kaksi yrittäjää. Olen hoitovapaalla kotona kahden alle kouluikäisen kanssa ja teen siinä ohessa oman yritykseni töitä. Teimme vuosi sitten ison odotetun elämänmuutoksen, jonka lisäksi aloimme rakentaa taloa. Kesken talon rakennuksen mieheni yhtiökumppani teki törkeän tempun, jonka johdosta mieheni yritys meni konkurssiin. Olimme tästä aivan kriisissä, sillä toki konkurssin myötä vaakalaudalla oli myös rakenteilla oleva talomme sekä moni muu asia omien voimien kanssa. Näistä järkytyksistä kirjoitin tuolloin Facebook-sivulleni ja sainkin muutaman kannustavan kommentin ja tsemppiä eteenpäin, pahoitteluja tilanteesta ja kyllä te selviätte-kommentteja.
Mieheni työttömyyden myötä vihantunteet kuitenkin purskahtivat pintaan, kun tajusimme kuinka yksin olimme tilanteen keskellä. Miehen vanhemmat tekivät meille täydelliset oharit, eivätkä itkuisista aneluista huolimatta auttaneet pätkääkään lasten kanssa kun yritimme pitää pystyssä talon rakennusvaiheen sekä taloutemme, puhumattakaan omasta mielenterveydestä joka järisi myös huolella. Viime vuodesta ei ole liiemmin muistikuvia, sekavia pätkiä, enkä liiemmin kirjoitellut Facebookiin kun olin niin täynnä vihaa ja pettymystä kaikesta tapahtuneesta.
Saimme kuitenkin talomme valmiiksi ja muutimme sisään. Siitä tuli upea, niin hieno etten ilennyt edes pahemmin postailla kuvia siitä someen, koska ajattelin että se jotenkin olisi liikaa. Muutaman kuvan laitoin joulun aikoihin, joissa kerroin että vastoinkäymisistä huolimatta selvisimme ja olemme nyt uudessa kodissa aloitamassa toivottavasti parempaa vuotta. Meillä on ja oli jo tuolloin jatkuvia rahavaikeuksia, laskimme koko ajan joka penniä että saamme maksettua lainan ja ruokaa, nämä asiat eivät välillä meinanneet millään toteutua yhtäaikaa ja huoli sekä riidat olivat suuria. Astioita lenteli, muutama mustelmakin tuli käsivarsiin huudon ja totaalisen uupumuksen viedessä tilanteet toisen tönimiseksi. Olimme äärirajoilla, koko ajan, aivan poikki. Postailin muutamia pettyneitä kommentteja Facebookiin siitä, etten ikinä olisi uskonut että meille käy näin, että elämä tuntuu vetäneen maton jalkojen alta täysin syyttä suotta, vaikka itse on tehnyt parhaansa. Viha myös appivanhempia kohtaan oli suuri ja se paistoi läpi monista kommenteista, he olivat meidät hyljänneet hädän keskellä.
Kaiken tämän rahapulan, riitelyn ja pettymyksen keskellä eräs media yllättäen kiinnostui minun yrityksestä ja teki siitä lehtijutun. Jostakin syystä tämä lehtijuttu julkaistiin sanoilla Nuori menestyjä ja jutussa useampaan kertaan painotettiin sanaa menestynyt. Itse koin uutisoinnin virheelliseksi, en todellakaan ollut yritykseni kanssa ainakaan rahallisesti menestynyt, vaan kitkuttelin epävarmoilla vesillä lasten kanssa kotoa puuhastellen. Kuitenkin jutun perusteella olisi voinut lukea ja ymmärtää kaiken tahallaan väärin. Kaverit Facebookissa alkoivat karista, yhtäkkiä huomasin että nyt tipahtelee. Viimeinen niitti oli kun kirjoitin pitkän postauksen siitä, mikä hirveä pettymys viime vuosi on ollut. Niinhän se minun näkökulmasta on ollutkin. Että päädyimme mieheni yrityksen konkurssin kautta aivan järkyttävään tilanteeseen, joka järisyttää meitä edelleen. Tämän jälkeen tipahteli kavereita pois vielä lisää. Nyt analyysia kiitos. Mikä tässä kaikessa on ollut niin ärsyttävää? Itse en tajua. Olen huutanut hätääni Facebookissa, mutta toisaalta taas ollut siellä hyvin hiljaa pitkiäkin aikoja. Vai onko se trendi nykyään vaan niin, että pelkästään sitä pintaliitoa ja pintakiiltoa pitäisi postailla, kaikki negatiiviset asiat vaikka ne olisikin ihan tosia pitäisi vaan osata piilottaa pois siitä maailmasta.
Kommentit (103)
En tajua julkista avautumista. Voiko joku selittää, mikä idea siinä on? Mitä sillä haetaan? Jotain kruunua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain nyt tästä jutusta sellaisen mielikuvan, että te rakennatte ökytaloa ja sinä laadit faceen valitusvirsiä toisensa perään syytellen milloin miehen entistä kollegaa, milloin appivanhempiasi ja milloin miestäsi. Sitten teet onnellisen joulupäivityksen, jossa esittelet superhienoa taloanne ja kerrot teidän selvinneen vaikeuksista. Samoihin aikoihin sinusta julkaistaan lehtijuttu, jonka mukaan olet nuori menestyjä.
Tässä vaiheessa minä olettaisin, että nyt teillä menee hyvin ja elämä on mallillaan. Aika varmasti alkaisi ärsyttämään sitten se, että sinä kuitenkin jatkat vaan valittamista, vaikka asioiden piti olla jo paremmin. Ja varmaan ärsytykseeni osasyynä olisi sekin, että mulla ei ole varaa edes haaveilla hienon talon rakentamisesta, saati että olisi varaa oikeasti asua sellaisessa. Jotenkin vaan tuntuu turhalta ruikutukselta, kun eihän teillä taloudellinen tilanne oikeasti pienituloisiin verrattuna voi olla huono, ottaen huomioon leveän elämäntyylin.
Miten saa rakennettua itselleen sellaisen ajatuskehikon, että muut ihmiset ovat aina minulle kateellisia? Ei tulis ikipäivänä mieleen, että joku olisi minulle kateellinen talosta. En ole itsekään kenellekään kateellinen talosta, tai ollut ainakaan sen jälkeen kun täytin 6 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan halua pitää omissa tuttavissa ketään, joiden mielestä parisuhdeväkivalta on "pari mustelmaa" ja jotka vielä julkisesti jakavat tällaisia asioita. Tsiisus. Lisäksi vielä ökyily ja toisten syyttäminen itse hankituista ongelmista. Poistoon lähtisit.
En herranjestas meidän riidoista ole hiiskunut sanaakaan saati elämämme yksityiskohdista mitä tässä kirjoitin. Ne olivat vain omiaan syventämään pettymystä joka paistoi päivityksistäni. Olen kirjoittanut someen vain olevani pettynyt. Enkä haukkunut nimellä appivanhempia, todennut vain että miten hirveää on se että lapsiperheet jäävät hädän keskellä todella yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta olet kyllä oikeasti ärsyttävä ja yleisesti ottaen harva asia minua ärsyttää. Todennäköisesti tekopyhyytesi ja kaksinaamaisuus on ärsyttänyt. Nykypäivänä on ihan oikeasti vaikea saada asuntolainaa. Saatikka rakennuttaa taloa. Etenkään hävettävän hienoa taloa. Me rakennutettiin 5 vuotta sitten, nyt saataisiin lainaa nipin napin kolmion verran, vaikka tulot on nousseet. Ymmärrän ihan älyttömän hyvin että ihmisiä on ruvennut ärsyttämään valituksesi. En epäile etteikö rankkaa olisi ollut. Ja tiukkaa. Mutta ne ihan oikeasti taloudellisesti huonossa jamassa olevat eivät rakentele taloja. Varsinkaan öökyjä. V
Kiitos tästä kommentista, juuri tätä haen koska ihan oikeasti en näe itse tämän tilanteen läpi mille se näyttää. Tämä talo joka rakennettiin oli meidän toinen rakentamamme talo, ekan oman kotimme möimme ja sitä olimme maksaneet jo lähes kymmenen vuotta pois joten lainan saanti oli helpompaa kun oli historiaa takana onnistuneesta lainanlyhennyksestä.
Toki emme silloin tienneet tulevasta työttömyydestä mitään. Joten on kyllä tiukilla oltu. Kun oli jo luovuttu kaikesta vanhasta eikä peruakaan voinut edellisen kodin myyntiä. Asuimme rakennusvaiheen ajan vuokralla pienessä kaksiossa. Siihen ja muuttoihinkin paloi aikamoinen summa rahaa.
Kiitos näkökulmasta, olen osannut tätä ajatella itsekin mutta tämä vahvisti juuri sitä mitä kysyin.
Tartut mielelläsi ajatukseen, että sinulle oltaisiin kateellisia, mutta et siihen, että käytöksesi on ollut huonoa ja vaivaannuttavaa.
Eivät ihmiset niin kateellisia oikeasti ole. Me asumme ulkomaankomennuksen takia oikeasti upeassa isossa talossa, ja miehen ura on ollut hieno, eikä omassakaan ole valittamista. Avoimesti kerron hyvistä asioista elämässämme, ja raskaisiin hetkiin viittaan hienotunteisesti. Eivät ole kaverit mihinkään kadonneet, enkä mitään kateutta ole havainnut.
Toisaalta tuossa on eroa monesti se, että miten henkilö itse suhtautuu siihen. Jos kehutaan överisti sillä, miten hulppeata on, ja sitten välillä valitetaan miten vaikeaa, niin se on aika ärsyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvaat yhden fb.ärsyttäjän.
Muita: itsekehujat, tekemistensä kaupittelijat ja mainostajat, kauhu-uutisten postaajat, vitsien kierrättäjät, profiilikuvamissit (kuva vaihtuu kerran viikossa, sanokaa taas että olen ihana!), ne jotka ei ikinä noteeraa tekemisiäsi, ivallisesti kommentoijat.
Nämä lähtee fb.kontakteista kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan halua pitää omissa tuttavissa ketään, joiden mielestä parisuhdeväkivalta on "pari mustelmaa" ja jotka vielä julkisesti jakavat tällaisia asioita. Tsiisus. Lisäksi vielä ökyily ja toisten syyttäminen itse hankituista ongelmista. Poistoon lähtisit.
En herranjestas meidän riidoista ole hiiskunut sanaakaan saati elämämme yksityiskohdista mitä tässä kirjoitin. Ne olivat vain omiaan syventämään pettymystä joka paistoi päivityksistäni. Olen kirjoittanut someen vain olevani pettynyt. Enkä haukkunut nimellä appivanhempia, todennut vain että miten hirveää on se että lapsiperheet jäävät hädän keskellä todella yksin.
Aloituksessasi kyllä kirjoitit jotain ihan muuta. Kirjoitit nimenomaan, että viha appivanhempiasi kohtaan on tullut esille kommenteissasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kuulosta sellaiselta henkilöltä, jonka kanssa haluaisin olla tekemisissä. Eli poistaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan halua pitää omissa tuttavissa ketään, joiden mielestä parisuhdeväkivalta on "pari mustelmaa" ja jotka vielä julkisesti jakavat tällaisia asioita. Tsiisus. Lisäksi vielä ökyily ja toisten syyttäminen itse hankituista ongelmista. Poistoon lähtisit.
En herranjestas meidän riidoista ole hiiskunut sanaakaan saati elämämme yksityiskohdista mitä tässä kirjoitin. Ne olivat vain omiaan syventämään pettymystä joka paistoi päivityksistäni. Olen kirjoittanut someen vain olevani pettynyt. Enkä haukkunut nimellä appivanhempia, todennut vain että miten hirveää on se että lapsiperheet jäävät hädän keskellä todella yksin.
Joo, kyllä poistaisin. Ihan jo näiden viestin perusteella. Minkä hädän? Miehesi jäi työttömäksi. Ihan kuin kukaan muu ei olisi koskaan jäänyt. Rakensitte ökytaloa, mutta teillä oli silti varaa kaksioon. Äsh, olet ärsyttävä jo näiden viestien perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo appivanhempien halveksunta on pahinta sulla. Jospa heillä ei todellakaan ole varaa rahoittaa muiden epäonnisia bisneksiä. Siinä voisi äkki tulla köyhä vanhuus heille vastaan, jos he siihen lankeaisivat. Noin ylipäätään jokaisen on vastattava rehellisesti omista veloistaan, eikä mankua muilta rahaa.
Todennäköisesti poistaisin.
Ensin valitat vuoden rahapulaa ym mikä kaikki on muiden syytä. Nimeltä mainiten ja syytellen.
Sitten postaat kuvia uudesta ökytalostanne.
Kaiken huippu on lehtijuttu jossa hehkutetaan menestystäsi yrittäjänä. Yrityksen menestyminen tarkoittaa yleensä rahaa.
Annat itsestäsi kuvan kaikkeen tyytymättömästä ruikuttajasta joka vaan haukkuu läheisiään.
Sanomisiisi ei voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuodatat toistuvasti, kuinka kaikki kamaluus on jonkun/ joidenkin muiden syytä.
Ihankuin elämän kuuluisi mennä niinkuin sinä suunnittelet, koska se vain kuuluu sinulle.
Ja jollei mene, niin vika on anopin, miehen yhtiökumppanin, naapurin Maijan, facebookin, jne.
Todella raskasta luettavaa.
Syntyy vaikutelma peruskiittämättömästä, kateellisesta ja katkerasta valittajasta.
Ja ihan oikeasti: kirjoittamasi perusteella et todellakaan taida ymmärtää, milaisissa olosuhteissa lukuisat ihmiset elävät kiitollisina siitä, mitä heillä on.
Räppään juttusi menemään jo kohdassa "Kaipaan analyysiä".
Mene analyysiin, itsekeskeinen pöhö!
Et kiinnosta muita kuin itseäsi ja terapeuttia joka saa työstään maksun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
14 lisää vielä, että olitko kiinnostunut enää muiden asioista? Jankkasitko vaan omiasi?
Mites ap vastaat tähän? Oliko elämäsi vain minäminäminä -elämää, jossa et muita edes huomannut, mutta joka ikisen olisi pitänyt myötäillä ja ymmärtää sinua? Oletko sinä hyvä ystävä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan halua pitää omissa tuttavissa ketään, joiden mielestä parisuhdeväkivalta on "pari mustelmaa" ja jotka vielä julkisesti jakavat tällaisia asioita. Tsiisus. Lisäksi vielä ökyily ja toisten syyttäminen itse hankituista ongelmista. Poistoon lähtisit.
En herranjestas meidän riidoista ole hiiskunut sanaakaan saati elämämme yksityiskohdista mitä tässä kirjoitin. Ne olivat vain omiaan syventämään pettymystä joka paistoi päivityksistäni. Olen kirjoittanut someen vain olevani pettynyt. Enkä haukkunut nimellä appivanhempia, todennut vain että miten hirveää on se että lapsiperheet jäävät hädän keskellä todella yksin.
Erotatko valheen ja toden?
En myöskään tajua tuota uhriutumista siitä, miten rankkaa pienten lasten vanhemmilla on. Teitä kuitenkin oli kaksi tervettä aikuista ja itse päätitte hankkia lapset. Luuletko että muilla on helpompaa? Ei kenelläkään ole niin, että joku toinen (kuten appivanhemmat) hoitaisi lapset. Suurimmalla osalla on myös vaikeampaa pienten lasten kanssa, koska ei todellakaan kaikilla ole kahta tervettä aikuista jakamassa vastuuta. Ja silti kehtaat valittaa. Kuka sellaista jaksaisi? Mikä teillä nyt oli se hätä? Se, että rahat olivat tiukalla? Mutta eivät sitten kumminkaan olleet.
Kyllä poistaisin. Poistan kaikki, jotka kyselevät minun ja hänen välisistä asioistaan anonyymeillä nettipalstoilla. (Aloitusta en lukenut.)
"Järkyttävä tilanne" - no ei todellakaan. Toisaalta, jos olet avautunut perheväkivallasta ja vähätellyt sitä, niin se kyllä pelästyttää ihmisiä pois.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin myös tietää miksi aloitusta alapeukutetaan? Olenko niin ilmiselvän ärsyttävä ? -Ap
Minä minä minä minä minä minä.
P.S. Muillakin on elämä. Ja suruja. Ja yllätyksiä. Tajuatko - et, koska minäminäminäminä jne.
Tartut mielelläsi ajatukseen, että sinulle oltaisiin kateellisia, mutta et siihen, että käytöksesi on ollut huonoa ja vaivaannuttavaa.
Eivät ihmiset niin kateellisia oikeasti ole. Me asumme ulkomaankomennuksen takia oikeasti upeassa isossa talossa, ja miehen ura on ollut hieno, eikä omassakaan ole valittamista. Avoimesti kerron hyvistä asioista elämässämme, ja raskaisiin hetkiin viittaan hienotunteisesti. Eivät ole kaverit mihinkään kadonneet, enkä mitään kateutta ole havainnut.