Heli Vaarasen käsittämätön kolumni

Eikös tämä Vaara jo siirretty takavasemmalle aiempien älyttömien kolumniensa ja näkemystensä vuoksi? Yrittää parrasvaloihin keinolla millä hyvänsä. Voisi arvon tohtori ja psykologi hieman hyväksyä exänsä uuden puolison. Exä ei vaan tykännyt Helistä.

Entisellä puolisolla ei pitäisi olla mitään sanavaltaa siihen, että ketä hääpari haluaa kutsua omiin häihinsä. Eli vsnhempien on toimittava niin, että luovat onnistuneen juhlan hääparille. Kyse on hääparin juhlasta. Juhlissa voi olla muitakin vieraita, jotka eivät pidä toisistaan, mutta mikä oikeus vierailla on päättää, että kuka vieras saa tulla paikalle ja kuka ei.

Eronneiden parien on hyväksyttävä se tosiasia, että uusi mies tai nainen tulee kuvioihin ja myös yhteisen lapsen häihin, joissa vanhemmat puolisoineen ovat vieraina kunnioittamassa hääparin päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, itse en ole koskaan ollut edes naimisissa mutta luin ihan että mitähelv, nyt on aika vahvaa agendaa mukana. Sen agendan lisäksi teksti on ihan houreinen ja sekava, kuin jossain puuskassa kirjoitettu. Me dont understand.

Hyvin sekavaa, paatoksellista ajatuksenvirtaa. Tekstinäkin todella huono. Miten on mennyt edes läpi.

??? Siis täysin looginen ja selkeä (jos päässä liikkuu muukin kuin silmät)! Siis _kuinka yksinkertaisia_ te olette jos tuo teksti on teistä sekavaa ym.? Siis wtf?!? Oikeasti ihmiset!

Hyvä että joku nostaa aiheen esille. Omana hääpäivänään ei ole mukavaa todistaa vanhempiensa uusperhe- ja avioerosotkuja. 

Vierailija kirjoitti:

Juttu oli provosoivasti kirjoitettu. Mutta Minulle jäi artikkelista kaksi asiaa päällimmäiseksi mieleen: hienotunteisuus ja se että mene juhliin kun lapsi kutsuu ja eksä hyväksyy.

Hienotunteisuus ja toisten huomioon ottaminen taitaa olla nyky-Suomessa katoavaa kansanperinnettä.

Entä jos lapset kutsuvat, mutta exä ei hyväksy koskaan? Ei hyväksy, vaikka se nyxäkin olisi jo pari vuosikymmentä ollut mukana kuvioissa ja tästä liitosta olisi lapsiakin? Miten kauan pitäisi hienotunteisesti jättäytyä puolisonsa vanhempien lasten perhe-elämän ja juhlien ulkopuolelle, kun se exä ei vaan millään halua oppia hyväksymään?

Voi hyvä luoja kuinka loputtoman yksinkertaisia ihmiset on...miten kukaan jaksaa täällä...😞 ja perusteita on turha alkaa rustata kun näkee heti, että ei tuu onnistumaan...pääsispä jo pois...

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä luoja kuinka loputtoman yksinkertaisia ihmiset on...miten kukaan jaksaa täällä...😞 ja perusteita on turha alkaa rustata kun näkee heti, että ei tuu onnistumaan...pääsispä jo pois...

Yksinkertaista on mennä pois jos ei kestä. Sama pätee häisdäkin ;)

Ymmärsitkö ap. nyt lainkaan lukemaasi?

Minusta on itsestään selvää ja kuuluu hyviin käytöstapoihin uuden puolison olla taustalla, jos juhlitaan lasten lakkiaisia, häitä jne. jolloin lapsen vanhemmat ovat yhdessä, oli erosta miten kauan tahansa.

Näin ainakin meillä, kun on juhlittu mieheni lasten juhlia, niin kyllä hän on ollut eksänsä kanssa pari ja minä taustalla, koska he edustavat lasten vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Se mikä oli väärin kolumnissa oli se oletus, että lapsi suosii aina eniten molempia biologisia vanhempiaan automaattisesti, ja hylkää mieluummin sen nykyisen miellyttääkseen eksä-vanhempaansa. Artikkelissa ei ollenkaan ajateltu, että toisen vanhemman nykyisestä olisi lapselle tullut jopa hyvinkin rakas ihminen, jonka lapsikin haluaa mukaan, ja nyt Heli paasaa siitä että eksä-vanhemman loukkaantumisen asteen mukaan lapsenkin pitää olla haluamatta nykyistä paikalle.

Helin tyhmä oletus siis on se, että lapsi ei ikinä pidä uusista puolisoista, ja loukkaantuu sen toisen vanhemman puolesta aina. Kun todellisuudessa lapsi usein ei toivo muuta kuin, että se katkera vanhempi osaisi käyttäytyä lapsen suurena päivänä. Ei se ole sen katkeran vanhemman päivä.

Vaaranen kirjoittaa viisaasti, että lapsen juhlapäivä ei ole oikea paikka sen uuden rakkauden ENSIesittelyyn. Se on lapsen juhla, ja ero ja uusi rakkaus on lapsen elämän pahimpia kriisejä, heti läheisen kuoleman jälkeen. Joten ei korosteta sitä lapsen juhlassa.

Jos kaikki ovat väleissä, ja vanhoja tuttuja, mukana voi varmasti olla. Mutta silloinkin taka-alalla, muistaen, ketkä oikeasti ovat esim rippilapsen vanhemmat. Niitä juhlia varmasti tulee, missä uusi puoliso saa olla esillä. Esim omat häät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu oli provosoivasti kirjoitettu. Mutta Minulle jäi artikkelista kaksi asiaa päällimmäiseksi mieleen: hienotunteisuus ja se että mene juhliin kun lapsi kutsuu ja eksä hyväksyy.

Hienotunteisuus ja toisten huomioon ottaminen taitaa olla nyky-Suomessa katoavaa kansanperinnettä.

Entä jos lapset kutsuvat, mutta exä ei hyväksy koskaan? Ei hyväksy, vaikka se nyxäkin olisi jo pari vuosikymmentä ollut mukana kuvioissa ja tästä liitosta olisi lapsiakin? Miten kauan pitäisi hienotunteisesti jättäytyä puolisonsa vanhempien lasten perhe-elämän ja juhlien ulkopuolelle, kun se exä ei vaan millään halua oppia hyväksymään?

Juuri niin kauan kuin tarvitaan, sen lapsen takia. Juhla on lapsen juhla, ja hän haluaa sinne molemmat vanhempansa, koska he ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin se uusi. Jos eksä joutuu väistymään niin sitten väistyy. Ei hän ole päähenkilö.

Minä olen siis tuon viestin nro 25 kirjoittaja ja minä olen myös se, aikuinen lapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet, mutta vain toinen heistä on jatkanut elämäänsä ja mennyt eteenpäin sen jälkeen. Vanhempani erosivat 33 vuotta sitten ja isäni uusi puoliso on ollut elämässämme mukana pari vuosikymmentä. Minulla on myös nuorempia sisaruksia heidän liitostaan.

Jos tämä isäni uusi vaimo ja sisarusteni äiti olisi jäänyt odottamaan minun äitini hyväksyntää ennen kuin voi osallistua minun perheeni juhliin, hän ja sisarukseni eivät voisi tehdä sitä vieläkään. Tämä johtuu siitä, että äitini ei vieläkään hyväksy heitä, tuskin tulee koskaan hyväksymäänkään. Suoraan sanottuna, kun on kymmenen vuotta joka saamarin perhejuhlia järkännyt kahdet kappaleet vain äitini kiukuttelun vuoksi ja sittemmin luopunut toivosta, alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että olisi jo sen exän, eli äitini aika osoittaa edes jotain hienotunteisuutta. Mutta se on häneltä kai liikaa vaadittu ja sen takia meillä on jo varsin viileät välit.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsitkö ap. nyt lainkaan lukemaasi?

Minusta on itsestään selvää ja kuuluu hyviin käytöstapoihin uuden puolison olla taustalla, jos juhlitaan lasten lakkiaisia, häitä jne. jolloin lapsen vanhemmat ovat yhdessä, oli erosta miten kauan tahansa.

Näin ainakin meillä, kun on juhlittu mieheni lasten juhlia, niin kyllä hän on ollut eksänsä kanssa pari ja minä taustalla, koska he edustavat lasten vanhempia.

Taustallaolo on eri asia kuin, että uuden puolison (joka voi olla ollut jo hääparin elämässä pidempään mukana ehkäpä jopa kymmeniä vuosia, ehkä kasvattanut jopa morsianta tai sulhasta) pitäisi jäädä pois juhlista (mitä on voinut olla jopa järjestämässä) on kohtuutonta, nöyristyttävää ja juhlaparin toiveen vastaista. Vaikka vieraat tuovat uusia puolisoita häihin - muutkin kuin hääparin vanhemmat, niin se on vain kestettävä jos hääpari on niin halunnut. Ei heidän tarvitse mennä kotiin häpeämään.

Kolumnisti purkaa omaa katkeruuttaan. Säälittävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsitkö ap. nyt lainkaan lukemaasi?

Minusta on itsestään selvää ja kuuluu hyviin käytöstapoihin uuden puolison olla taustalla, jos juhlitaan lasten lakkiaisia, häitä jne. jolloin lapsen vanhemmat ovat yhdessä, oli erosta miten kauan tahansa.

Näin ainakin meillä, kun on juhlittu mieheni lasten juhlia, niin kyllä hän on ollut eksänsä kanssa pari ja minä taustalla, koska he edustavat lasten vanhempia.

Taustallaolo on eri asia kuin, että uuden puolison (joka voi olla ollut jo hääparin elämässä pidempään mukana ehkäpä jopa kymmeniä vuosia, ehkä kasvattanut jopa morsianta tai sulhasta) pitäisi jäädä pois juhlista (mitä on voinut olla jopa järjestämässä) on kohtuutonta, nöyristyttävää ja juhlaparin toiveen vastaista. Vaikka vieraat tuovat uusia puolisoita häihin - muutkin kuin hääparin vanhemmat, niin se on vain kestettävä jos hääpari on niin halunnut. Ei heidän tarvitse mennä kotiin häpeämään.

Ja tähän lisätäkseni. Vieraat ovat taustalla. Onneksi meillä jo useita vuosia kestänyt uusperhe tilanne ja lapsen lakniaisissa ei tarvitse olla uudenkaan puolisoiden taustalla. Nämä uudet puolisot kun ovat kasvattaneet ja kouluttaneet lasta siinä, missä isä tai äitikin ja ovat ylpeitä juhlasankarista. Suvassa solussa omine perheineen istutaan pöydässä eikä tarvitse yhdessä istua, sillä molemmilla on omat perheet eikä toistensa kanssa haluta olla tekemissä enempää edes lakniaisissa tai myöhemmin häissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu oli provosoivasti kirjoitettu. Mutta Minulle jäi artikkelista kaksi asiaa päällimmäiseksi mieleen: hienotunteisuus ja se että mene juhliin kun lapsi kutsuu ja eksä hyväksyy.

Hienotunteisuus ja toisten huomioon ottaminen taitaa olla nyky-Suomessa katoavaa kansanperinnettä.

Hienotunteisuus ja hyviä käytöstapoja on se, entinen kestää eksänsä uuden puolison häissä hyväksyipä hän tätä tai ei. Entiseltä puolisolta ei tarvitse odottaa uuden puolison hyväksyntää. Ihan käsittämätöntä.

Totta. Ja hyviin tapoihin kuuluu sekin, että muistuttaa sille eksälle olevansa ensimmäinen (tai toinen tai kolmas, kuitenkin järjestynumerolta suurempi kuin nykyinen kumppani) ja siksi menevänsä uuden kumppanin edelle. Turhan usein nykyhäissä isä ja isän uusi tekevät omaa teatteriaan, äiti ja äidin uusi omaansa ja hääpari jää svuun.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsitkö ap. nyt lainkaan lukemaasi?

Minusta on itsestään selvää ja kuuluu hyviin käytöstapoihin uuden puolison olla taustalla, jos juhlitaan lasten lakkiaisia, häitä jne. jolloin lapsen vanhemmat ovat yhdessä, oli erosta miten kauan tahansa.

Näin ainakin meillä, kun on juhlittu mieheni lasten juhlia, niin kyllä hän on ollut eksänsä kanssa pari ja minä taustalla, koska he edustavat lasten vanhempia.

Kiitos. Mulla ei oo minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta uusperhesotkuista ja kolumnin perusteella jäi kyllä todella epäselväksi, minkä takia uuden puolison esittely on "perheen lokaan vetämistä". Mutta nyt ymmärrän pointin. Oon samaa mieltä, ettei uuden puolison kuulu lapsen juhlissa tulla ns. isän tai äidin "paikkaa" viemään, mutta kyllä hän minun mielestä saa juhliin tulla siinä missä muutkin avecit, eikä sitä pitäisi minään naamalle hyppimisenä kokea...

Naurettava ja pöyristyttävä kolumni. Vai pitäisi puolison exälle pahoitella heidän eroaan...! No, joillekin täällä kolumni tuntui olevan loistokirjoitus täynnä hyviä pointteja. Nöyristelkää ja pahoitelkaa niin paljon kuin selkä kestää, mutta voin kertoa, että samaa on turha useimmilta täysjärkisiltä olettaa. Eli ei kannata ihmetellä, jos se exän uusi ei istuta kahvikupin äärelle pahoittelemaan sinun hajonnutta parisuhdettasi.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen siis tuon viestin nro 25 kirjoittaja ja minä olen myös se, aikuinen lapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet, mutta vain toinen heistä on jatkanut elämäänsä ja mennyt eteenpäin sen jälkeen. Vanhempani erosivat 33 vuotta sitten ja isäni uusi puoliso on ollut elämässämme mukana pari vuosikymmentä. Minulla on myös nuorempia sisaruksia heidän liitostaan.

Jos tämä isäni uusi vaimo ja sisarusteni äiti olisi jäänyt odottamaan minun äitini hyväksyntää ennen kuin voi osallistua minun perheeni juhliin, hän ja sisarukseni eivät voisi tehdä sitä vieläkään. Tämä johtuu siitä, että äitini ei vieläkään hyväksy heitä, tuskin tulee koskaan hyväksymäänkään. Suoraan sanottuna, kun on kymmenen vuotta joka saamarin perhejuhlia järkännyt kahdet kappaleet vain äitini kiukuttelun vuoksi ja sittemmin luopunut toivosta, alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että olisi jo sen exän, eli äitini aika osoittaa edes jotain hienotunteisuutta. Mutta se on häneltä kai liikaa vaadittu ja sen takia meillä on jo varsin viileät välit.

Miten isäsi ja toisen vaimon suhde alkoi? Olivatko vanhempasi silloin jo eronneet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu oli provosoivasti kirjoitettu. Mutta Minulle jäi artikkelista kaksi asiaa päällimmäiseksi mieleen: hienotunteisuus ja se että mene juhliin kun lapsi kutsuu ja eksä hyväksyy.

Hienotunteisuus ja toisten huomioon ottaminen taitaa olla nyky-Suomessa katoavaa kansanperinnettä.

Entä jos lapset kutsuvat, mutta exä ei hyväksy koskaan? Ei hyväksy, vaikka se nyxäkin olisi jo pari vuosikymmentä ollut mukana kuvioissa ja tästä liitosta olisi lapsiakin? Miten kauan pitäisi hienotunteisesti jättäytyä puolisonsa vanhempien lasten perhe-elämän ja juhlien ulkopuolelle, kun se exä ei vaan millään halua oppia hyväksymään?

Juuri niin kauan kuin tarvitaan, sen lapsen takia. Juhla on lapsen juhla, ja hän haluaa sinne molemmat vanhempansa, koska he ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin se uusi. Jos eksä joutuu väistymään niin sitten väistyy. Ei hän ole päähenkilö.

Sinä teet saman oletuksen kuin Heli, että biologiset vanhemmat ovat läpi lapsen elämän lapselle merkittävästi tärkeämpiä kuin uudet puolisot, näinhän ei useinkaan ole. Uusista voi äkkiäkin tulla riittävän tärkeitä lapselle, että lapsi haluaa uudenkin mukaan. Jos uusi osaa käyttäytyä ja biologinen vamhempi eksä ei, niin lapsena en kyllä myötäilisi biologisen vanhemman katkeruutta.

Ei Heli etkä sinä ota oikeasti lapsen tahtoa huomioon vaikka sitä hehkutatte. Ette te sitä edes lapselta kysy, vaan te molemmat oletatte tietävänne mikä lapsen tahto on biologian perusteella. Eikä se oletus pidä aina paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen siis tuon viestin nro 25 kirjoittaja ja minä olen myös se, aikuinen lapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet, mutta vain toinen heistä on jatkanut elämäänsä ja mennyt eteenpäin sen jälkeen. Vanhempani erosivat 33 vuotta sitten ja isäni uusi puoliso on ollut elämässämme mukana pari vuosikymmentä. Minulla on myös nuorempia sisaruksia heidän liitostaan.

Jos tämä isäni uusi vaimo ja sisarusteni äiti olisi jäänyt odottamaan minun äitini hyväksyntää ennen kuin voi osallistua minun perheeni juhliin, hän ja sisarukseni eivät voisi tehdä sitä vieläkään. Tämä johtuu siitä, että äitini ei vieläkään hyväksy heitä, tuskin tulee koskaan hyväksymäänkään. Suoraan sanottuna, kun on kymmenen vuotta joka saamarin perhejuhlia järkännyt kahdet kappaleet vain äitini kiukuttelun vuoksi ja sittemmin luopunut toivosta, alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että olisi jo sen exän, eli äitini aika osoittaa edes jotain hienotunteisuutta. Mutta se on häneltä kai liikaa vaadittu ja sen takia meillä on jo varsin viileät välit.

Niin tämän vuoksi on itsestään selvää, että uudelle puolisolle ei tarvitse pyytää tai saada lupaa entiseltä puolisolta. Ihan omituista logiikkaa, mutta Helinhän mielestä myöskään perhe ei hajoa teossa, joten sekin on omituinen väite hänen asemassaan olevalta henkilöltä ja varsinkin kun edustaa Väestöliittoa. Harva sitä hiljaistakaan hyväksyntää saa ikinä entisiltä puolisolta.

Ehkä sinä voit alkaa pitää yhdet juhlat ja ketoa äidillesi, että toivot hänen saapuvan juhliin ja lopettavan kiukuttelun, sillä hän vain aiheuttaa harmia sinulle ja itselleen. Sehän on vain vallankäyttöä, mikä ehkä tuo turvaa hänelle itselleen, mutta ei pysty asettumaan sinun asemaasi tai miettiä, että miltä sinusta tuntuu.