Lue keskustelun säännöt.
Kun kukaan kaveri ei soittele tai ota muuten yhteyttä
Yritin kaverille soittaa ja varattua tuuttasi puhelin. Pähkäilin sitten että soittaisin jollekin muulle, mutta oikeasti sitten hätkähdin siihen ettei minulle soitella. Miesystäväni soittelee lähes päivittäin, mutta muuten edellisistä kaverien soitoista on kuukausia. Sitten on heitä, jotka ei koskaan soittele minulle, vaikka itse soitan n. puolen vuoden välein.
Yksinäinen olo on. Uusia kavereita en ole saanut yrityksistä huolimatta. Vanhat on muuttaneet pois ja puhelin ei korvaa nokatusten näkemistä. Heillä uudet kaverit uusilla paikkakunnilla.
Kommentit (6552)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Entä jos sillä toisella ihmisellä on itsellään vaikeuksia eikä voimia vastata toisen loputtomaan ystävyydennälkään?
Moni hyötyy psykoterapiasta, jos on ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Entä jos sillä toisella ihmisellä on itsellään vaikeuksia eikä voimia vastata toisen loputtomaan ystävyydennälkään?
Moni hyötyy psykoterapiasta, jos on ongelmia.
Aivan. Psykoterapia on hyvä paikka käsitellä masennuksen syitä, rajattomuutta, sitä miksi juuttuu vaikeisiin ihmissuhteisiin , miksi ei osaa päästää irti tai miksi on niin vaikea hyväksyä se, että tulee hylätyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Entä jos sillä toisella ihmisellä on itsellään vaikeuksia eikä voimia vastata toisen loputtomaan ystävyydennälkään?
Moni hyötyy psykoterapiasta, jos on ongelmia.
Aivan. Psykoterapia on hyvä paikka käsitellä masennuksen syitä, rajattomuutta, sitä miksi juuttuu vaikeisiin ihmissuhteisiin , miksi ei osaa päästää irti tai miksi on niin vaikea hyväksyä se, että tulee hylätyksi.
Sekä käsitellä niitä syitö miksi pelkää konfliktitilanteita ja miten voisi oppia ilmaisemaan itseään rakentavasti.
Minä toteutan tätä huonojen ihmissuhteiden hylkäämistä ja on parempi niin. Olen myös huomannut, ettei kenenkään kanssa kannata olla enempää kuin hyvänpäiväntuttava. Minulla ei ole yhtään ystävää. Onnekdi on vauva keskustelupalsta.
Vierailija kirjoitti:
Minä toteutan tätä huonojen ihmissuhteiden hylkäämistä ja on parempi niin. Olen myös huomannut, ettei kenenkään kanssa kannata olla enempää kuin hyvänpäiväntuttava. Minulla ei ole yhtään ystävää. Onnekdi on vauva keskustelupalsta.
Ei kuulosta hyvältä. Kyllä toimiviakin ihmissuhteita on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toteutan tätä huonojen ihmissuhteiden hylkäämistä ja on parempi niin. Olen myös huomannut, ettei kenenkään kanssa kannata olla enempää kuin hyvänpäiväntuttava. Minulla ei ole yhtään ystävää. Onnekdi on vauva keskustelupalsta.
Ei kuulosta hyvältä. Kyllä toimiviakin ihmissuhteita on.
On niitä, mutta monelle tällaisia ihmissuhteita on tarjolla vain hyvin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toteutan tätä huonojen ihmissuhteiden hylkäämistä ja on parempi niin. Olen myös huomannut, ettei kenenkään kanssa kannata olla enempää kuin hyvänpäiväntuttava. Minulla ei ole yhtään ystävää. Onnekdi on vauva keskustelupalsta.
Ei kuulosta hyvältä. Kyllä toimiviakin ihmissuhteita on.
On niitä, mutta monelle tällaisia ihmissuhteita on tarjolla vain hyvin vähän.
Niin. Elämässä asioita harvoin tarjoillaan valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toteutan tätä huonojen ihmissuhteiden hylkäämistä ja on parempi niin. Olen myös huomannut, ettei kenenkään kanssa kannata olla enempää kuin hyvänpäiväntuttava. Minulla ei ole yhtään ystävää. Onnekdi on vauva keskustelupalsta.
Ei kuulosta hyvältä. Kyllä toimiviakin ihmissuhteita on.
On niitä, mutta monelle tällaisia ihmissuhteita on tarjolla vain hyvin vähän.
Niin. Elämässä asioita harvoin tarjoillaan valmiiksi.
Tarkennan kommenttiani: Monelle tällaisia ihmisuhteita on tarjolla vain vähän, vaikka niitä etsisi hiki hatussa eri paikoista vuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Entä jos sillä toisella ihmisellä on itsellään vaikeuksia eikä voimia vastata toisen loputtomaan ystävyydennälkään?
Moni hyötyy psykoterapiasta, jos on ongelmia.
Aivan. Psykoterapia on hyvä paikka käsitellä masennuksen syitä, rajattomuutta, sitä miksi juuttuu vaikeisiin ihmissuhteisiin , miksi ei osaa päästää irti tai miksi on niin vaikea hyväksyä se, että tulee hylätyksi.
Mutta monella yksinäisellä on hylkäämiskokemuksia jo lapsena, joten tällaiset hattarat vain pahentavat heidän oloaan leikittelemällä heidän kanssaan ja nakkaamalla pois, kun ei enää kiinnosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Näitä kommentteja lukiessani mietin itsekin sitä, että selvästikään kaikilla ihmisillä ei ole kykyä olla toisten ystäviä, vaan heille toiset ihmiset ovat ainoastaan hetken huvia.
Toki sen ymmärtää, että pitkäkin ystävyys voidaan päättää, jos monet asiat ovat olleet pielessä pitkään. Ennen sitä pitäisi kuitenkin yrittää selvittää ja korjata asioita puolin ja toisin, jos kyse oikeasti on tärkeästä ystävyydestä.
Rajattomille ihmiselle tiedoksi: on muitakin vaihtoehtoja kuin aina niellä kaikki harmituksenaiheensa konfliktin pelossa ja sitten lopuksi ladata kaikki kaunat vuosien takaa esiin sillä tavalla, että varmasti saa loukattua toista mahdollisimman pahasti. Ihmissuhteissa on mahdollista myös toimia jämäkästi ja pitää omia puoliaan niin, ettei tahallaan kävele toisten yli.
Näiden ihmisten jämäkkyyden opettelu alkaakin usein siitä, että irtautuvat aikaisemmista, kuormittavista ihmissuhteistaan ja alkavat rakentaa uusia tasapainoisemmalle pohjalle. Se on sitä rajanvetoa.
Jos toinen ihminen on oman rajattomuuden takia on muuttunut kyseiselle ihmiselle ainoastaan oman henkilökohtaisen epäonnistumisen symboliksi, niin ei kai siinä muuta voi tehdä. Turhaa vain tällaisessa tapauksessa silloin syytellä muita omasta kyvyttömyydestä ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan ihmissuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Entä jos sillä toisella ihmisellä on itsellään vaikeuksia eikä voimia vastata toisen loputtomaan ystävyydennälkään?
Moni hyötyy psykoterapiasta, jos on ongelmia.
Aivan. Psykoterapia on hyvä paikka käsitellä masennuksen syitä, rajattomuutta, sitä miksi juuttuu vaikeisiin ihmissuhteisiin , miksi ei osaa päästää irti tai miksi on niin vaikea hyväksyä se, että tulee hylätyksi.
Mutta monella yksinäisellä on hylkäämiskokemuksia jo lapsena, joten tällaiset hattarat vain pahentavat heidän oloaan leikittelemällä heidän kanssaan ja nakkaamalla pois, kun ei enää kiinnosta
Jotenkin musta nyt tuntuu, että jotkut pitävät hyvinäkin ystävinään sellaisia, jotka taas pitävät heitä vain tuttavina tai korkeintaan kavereina. Normaali hyväkäytöksinen ihminen nimittäin kohtelee kaikkia ystävällisesti ja asiallisesti. Kaupan kassaa, naapuria, bussikuskia, työkaveria (jopa sitä työpaikan pahinta riivinrautaa) jne. Normaali kohteliaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että oltaisiin nyt hyviäkin ystäviä. Tai edes kavereita. Se vain kuuluu hyviin käytöstapoihin toimia niin.
Toisen ihmisen huolia ja murheitakin voi kuunnella ihan kuka vaan. Vieruskaveri bussissa, samaan pöytään istunut baarissa jne. Vaikka toinen vaikuttaisikin mukavalta ja hyvältä kuuntelijalta, ei sekään ole vielä teidän välistänne ystävyyttä. Ei edes kaveruutta. Tai voit käydä saman työkaverisi kanssa joka päivä lounaalla, mutta ei hän edelleenkään välttämättä ole mitään muuta kuin työkaverisi. Hän ehkä käy lounaalla juuri sinun kanssasi, koska pitää sinua työkavereistaan mukavimpana lounasseurana. Mutta kun hän vaihtaa työpaikkaa, ei hän jää haikailemaan sinun ja yhteisten lounaidenne perään vaan uudelta työpaikalta löytyy taas joku, jonka kanssa hän käy lounaalla.
Jos itse kuvittelee suhteen olevan enemmän kuin mitä se toisen osapuolen mielestä on, on tietysti ymmärrettävää, että suhteen päättyessä tulee vähintääkin paha mieli. Erityisesti, jos suhteen päättää se toinen. Kuitenkin kannattaa muistaa, että ei se toinen ole luvannut sinulle elinikäistä uskollisuutta. Eikä todennäköisesti mitään muutakaan. Mitä suuremmat ja voimakkaammat toiveet toista kohtaan on suhteen alussa, sitä varmemmin näkee toisen käytöksessä kaikkea sellaista, mikä tukee näitä toiveita. Eikä näe niitä asioita, jotka eivät tue. Seurustelusuhteista puhuttaessa käytetään joskus sanontaa, että on ruusunpunaiset silmälasit päässä. Tällä tarkoitetaan, että suhteen alussa toisesta näkee vain sen, minkä haluaakin nähdä.
On varmasti totta, että lapsuuden hylkäämiskokemukset aiheuttavat ongelmia. Toinen ihminen ei kuitenkaan voi suhteen alussa tietää hylkäämiskokemuksistasi yhtään mitään. Hän kohtelee sinua samalla tavalla kuin kaikkia muitakin eikä tule edes ajatelleeksi, että sinua pitäisi kohdella jotenkin eri tavalla. Toisaalta pitää myös muistaa, että ei kenenkään tarvitsekaan kohdella ketään eri tavalla kuin kohtelee kaikkia muitakin. Ei ole tämän toisen ihmisen tehtävä ja velvollisuus poistaa tai edes lievittää lapsuutesi hylkäämiskokemuksista aiheutuneita traumoja. Sun pitää ihan itse (tarvittaessa ammattilaisen avulla) päästä traumoistasi ylitse niin, että muut voivat kohdella sinua kuten muitakin. Ikävä kyllä sellaiset ihmiset, joiden kanssa pitäisi olla aina jollain tavalla varuillaan, eivät jaksa useimpia kovinkaan pitkään kiinnostaa, koska aina löytyy niitäkin ihmisiä, joiden kanssa ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Entä jos sillä toisella ihmisellä on itsellään vaikeuksia eikä voimia vastata toisen loputtomaan ystävyydennälkään?
Moni hyötyy psykoterapiasta, jos on ongelmia.
Aivan. Psykoterapia on hyvä paikka käsitellä masennuksen syitä, rajattomuutta, sitä miksi juuttuu vaikeisiin ihmissuhteisiin , miksi ei osaa päästää irti tai miksi on niin vaikea hyväksyä se, että tulee hylätyksi.
Mutta monella yksinäisellä on hylkäämiskokemuksia jo lapsena, joten tällaiset hattarat vain pahentavat heidän oloaan leikittelemällä heidän kanssaan ja nakkaamalla pois, kun ei enää kiinnosta
Jotenkin musta nyt tuntuu, että jotkut pitävät hyvinäkin ystävinään sellaisia, jotka taas pitävät heitä vain tuttavina tai korkeintaan kavereina. Normaali hyväkäytöksinen ihminen nimittäin kohtelee kaikkia ystävällisesti ja asiallisesti. Kaupan kassaa, naapuria, bussikuskia, työkaveria (jopa sitä työpaikan pahinta riivinrautaa) jne. Normaali kohteliaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että oltaisiin nyt hyviäkin ystäviä. Tai edes kavereita. Se vain kuuluu hyviin käytöstapoihin toimia niin.
Toisen ihmisen huolia ja murheitakin voi kuunnella ihan kuka vaan. Vieruskaveri bussissa, samaan pöytään istunut baarissa jne. Vaikka toinen vaikuttaisikin mukavalta ja hyvältä kuuntelijalta, ei sekään ole vielä teidän välistänne ystävyyttä. Ei edes kaveruutta. Tai voit käydä saman työkaverisi kanssa joka päivä lounaalla, mutta ei hän edelleenkään välttämättä ole mitään muuta kuin työkaverisi. Hän ehkä käy lounaalla juuri sinun kanssasi, koska pitää sinua työkavereistaan mukavimpana lounasseurana. Mutta kun hän vaihtaa työpaikkaa, ei hän jää haikailemaan sinun ja yhteisten lounaidenne perään vaan uudelta työpaikalta löytyy taas joku, jonka kanssa hän käy lounaalla.
Jos itse kuvittelee suhteen olevan enemmän kuin mitä se toisen osapuolen mielestä on, on tietysti ymmärrettävää, että suhteen päättyessä tulee vähintääkin paha mieli. Erityisesti, jos suhteen päättää se toinen. Kuitenkin kannattaa muistaa, että ei se toinen ole luvannut sinulle elinikäistä uskollisuutta. Eikä todennäköisesti mitään muutakaan. Mitä suuremmat ja voimakkaammat toiveet toista kohtaan on suhteen alussa, sitä varmemmin näkee toisen käytöksessä kaikkea sellaista, mikä tukee näitä toiveita. Eikä näe niitä asioita, jotka eivät tue. Seurustelusuhteista puhuttaessa käytetään joskus sanontaa, että on ruusunpunaiset silmälasit päässä. Tällä tarkoitetaan, että suhteen alussa toisesta näkee vain sen, minkä haluaakin nähdä.
On varmasti totta, että lapsuuden hylkäämiskokemukset aiheuttavat ongelmia. Toinen ihminen ei kuitenkaan voi suhteen alussa tietää hylkäämiskokemuksistasi yhtään mitään. Hän kohtelee sinua samalla tavalla kuin kaikkia muitakin eikä tule edes ajatelleeksi, että sinua pitäisi kohdella jotenkin eri tavalla. Toisaalta pitää myös muistaa, että ei kenenkään tarvitsekaan kohdella ketään eri tavalla kuin kohtelee kaikkia muitakin. Ei ole tämän toisen ihmisen tehtävä ja velvollisuus poistaa tai edes lievittää lapsuutesi hylkäämiskokemuksista aiheutuneita traumoja. Sun pitää ihan itse (tarvittaessa ammattilaisen avulla) päästä traumoistasi ylitse niin, että muut voivat kohdella sinua kuten muitakin. Ikävä kyllä sellaiset ihmiset, joiden kanssa pitäisi olla aina jollain tavalla varuillaan, eivät jaksa useimpia kovinkaan pitkään kiinnostaa, koska aina löytyy niitäkin ihmisiä, joiden kanssa ei tarvitse.
Monet terapeutit ovat sitä mieltä, että ihmissuhteisiin liittyvistä huonoista kokemuksista pääsee lopullisesti yli ainostaan saamalla uusia myönteisiä kokemuksia tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toteutan tätä huonojen ihmissuhteiden hylkäämistä ja on parempi niin. Olen myös huomannut, ettei kenenkään kanssa kannata olla enempää kuin hyvänpäiväntuttava. Minulla ei ole yhtään ystävää. Onnekdi on vauva keskustelupalsta.
Ei kuulosta hyvältä. Kyllä toimiviakin ihmissuhteita on.
On niitä, mutta monelle tällaisia ihmissuhteita on tarjolla vain hyvin vähän.
Niin. Elämässä asioita harvoin tarjoillaan valmiiksi.
Tarkennan kommenttiani: Monelle tällaisia ihmisuhteita on tarjolla vain vähän, vaikka niitä etsisi hiki hatussa eri paikoista vuosien ajan.
Tämä on taas moneen kertaan sanotun toistoa, mutta sanon silti :
Jos niitä vuodesta toiseen etsii hiki hatussa monista paikoista eikä onnistu, kannattaa ehkä muuttaa etsimisen tapaa. Ja JOS sattuu olemaan se, jolle on tässä ketjussa moneen kertaan mainittu, että kuulostaa vaativalta/raskaalta/ilkeältä/syyllistävältä, kannattaa harkita sitä vaihtoehtoa, että noissa väitteissä on mukana myös pisara totuutta, ainakin jos sanojalle on ystäviä. Ja turha sanoa että ne ovat pinnallisia ystävyyksiä, siitä väitteestä tulee vain mieleen se kuuluisa kettu ja pihlajanmarjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Näitä kommentteja lukiessani mietin itsekin sitä, että selvästikään kaikilla ihmisillä ei ole kykyä olla toisten ystäviä, vaan heille toiset ihmiset ovat ainoastaan hetken huvia.
Toki sen ymmärtää, että pitkäkin ystävyys voidaan päättää, jos monet asiat ovat olleet pielessä pitkään. Ennen sitä pitäisi kuitenkin yrittää selvittää ja korjata asioita puolin ja toisin, jos kyse oikeasti on tärkeästä ystävyydestä.
Rajattomille ihmiselle tiedoksi: on muitakin vaihtoehtoja kuin aina niellä kaikki harmituksenaiheensa konfliktin pelossa ja sitten lopuksi ladata kaikki kaunat vuosien takaa esiin sillä tavalla, että varmasti saa loukattua toista mahdollisimman pahasti. Ihmissuhteissa on mahdollista myös toimia jämäkästi ja pitää omia puoliaan niin, ettei tahallaan kävele toisten yli.
Näiden ihmisten jämäkkyyden opettelu alkaakin usein siitä, että irtautuvat aikaisemmista, kuormittavista ihmissuhteistaan ja alkavat rakentaa uusia tasapainoisemmalle pohjalle. Se on sitä rajanvetoa.
Jos toinen ihminen on oman rajattomuuden takia on muuttunut kyseiselle ihmiselle ainoastaan oman henkilökohtaisen epäonnistumisen symboliksi, niin ei kai siinä muuta voi tehdä. Turhaa vain tällaisessa tapauksessa silloin syytellä muita omasta kyvyttömyydestä ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan ihmissuhteissa.
Ja jos on masentuneena kierinyt itsesäälissä ja kuormittanut muita eikä näe sitä edes jälkeenpäin, on turha syytellä muita siitä, että nämä ovat lähteneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Näitä kommentteja lukiessani mietin itsekin sitä, että selvästikään kaikilla ihmisillä ei ole kykyä olla toisten ystäviä, vaan heille toiset ihmiset ovat ainoastaan hetken huvia.
Toki sen ymmärtää, että pitkäkin ystävyys voidaan päättää, jos monet asiat ovat olleet pielessä pitkään. Ennen sitä pitäisi kuitenkin yrittää selvittää ja korjata asioita puolin ja toisin, jos kyse oikeasti on tärkeästä ystävyydestä.
Rajattomille ihmiselle tiedoksi: on muitakin vaihtoehtoja kuin aina niellä kaikki harmituksenaiheensa konfliktin pelossa ja sitten lopuksi ladata kaikki kaunat vuosien takaa esiin sillä tavalla, että varmasti saa loukattua toista mahdollisimman pahasti. Ihmissuhteissa on mahdollista myös toimia jämäkästi ja pitää omia puoliaan niin, ettei tahallaan kävele toisten yli.
Näiden ihmisten jämäkkyyden opettelu alkaakin usein siitä, että irtautuvat aikaisemmista, kuormittavista ihmissuhteistaan ja alkavat rakentaa uusia tasapainoisemmalle pohjalle. Se on sitä rajanvetoa.
Jos toinen ihminen on oman rajattomuuden takia on muuttunut kyseiselle ihmiselle ainoastaan oman henkilökohtaisen epäonnistumisen symboliksi, niin ei kai siinä muuta voi tehdä. Turhaa vain tällaisessa tapauksessa silloin syytellä muita omasta kyvyttömyydestä ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan ihmissuhteissa.
Ja jos on masentuneena kierinyt itsesäälissä ja kuormittanut muita eikä näe sitä edes jälkeenpäin, on turha syytellä muita siitä, että nämä ovat lähteneet.
Sinä tosiaan varmasti hyötyisit ammattilaisen kanssa keskustelusta, kun olet selvästi vielä noin katkera jollekin ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Entä jos sillä toisella ihmisellä on itsellään vaikeuksia eikä voimia vastata toisen loputtomaan ystävyydennälkään?
Moni hyötyy psykoterapiasta, jos on ongelmia.
Aivan. Psykoterapia on hyvä paikka käsitellä masennuksen syitä, rajattomuutta, sitä miksi juuttuu vaikeisiin ihmissuhteisiin , miksi ei osaa päästää irti tai miksi on niin vaikea hyväksyä se, että tulee hylätyksi.
Mutta monella yksinäisellä on hylkäämiskokemuksia jo lapsena, joten tällaiset hattarat vain pahentavat heidän oloaan leikittelemällä heidän kanssaan ja nakkaamalla pois, kun ei enää kiinnosta
Ei vaan herkät ihmiset joiden rajoja on usein rikottu, ottavat elämäänsä hylkäämiskokemustaan paikkaamaan pyrkivä henkisiä ameeboja, jotka vaativat ja vaativat ja suuttuvat sitten, kun toinen vihdoin löytää voimaa poistaa tuo ihminen elämästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Näitä kommentteja lukiessani mietin itsekin sitä, että selvästikään kaikilla ihmisillä ei ole kykyä olla toisten ystäviä, vaan heille toiset ihmiset ovat ainoastaan hetken huvia.
Toki sen ymmärtää, että pitkäkin ystävyys voidaan päättää, jos monet asiat ovat olleet pielessä pitkään. Ennen sitä pitäisi kuitenkin yrittää selvittää ja korjata asioita puolin ja toisin, jos kyse oikeasti on tärkeästä ystävyydestä.
Rajattomille ihmiselle tiedoksi: on muitakin vaihtoehtoja kuin aina niellä kaikki harmituksenaiheensa konfliktin pelossa ja sitten lopuksi ladata kaikki kaunat vuosien takaa esiin sillä tavalla, että varmasti saa loukattua toista mahdollisimman pahasti. Ihmissuhteissa on mahdollista myös toimia jämäkästi ja pitää omia puoliaan niin, ettei tahallaan kävele toisten yli.
Näiden ihmisten jämäkkyyden opettelu alkaakin usein siitä, että irtautuvat aikaisemmista, kuormittavista ihmissuhteistaan ja alkavat rakentaa uusia tasapainoisemmalle pohjalle. Se on sitä rajanvetoa.
Jos toinen ihminen on oman rajattomuuden takia on muuttunut kyseiselle ihmiselle ainoastaan oman henkilökohtaisen epäonnistumisen symboliksi, niin ei kai siinä muuta voi tehdä. Turhaa vain tällaisessa tapauksessa silloin syytellä muita omasta kyvyttömyydestä ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan ihmissuhteissa.
Ja jos on masentuneena kierinyt itsesäälissä ja kuormittanut muita eikä näe sitä edes jälkeenpäin, on turha syytellä muita siitä, että nämä ovat lähteneet.
Sinä tosiaan varmasti hyötyisit ammattilaisen kanssa keskustelusta, kun olet selvästi vielä noin katkera jollekin ihmiselle.
Kiitos huolenpidosta, keskustelen jo ja olen saanut tukea ratkaisulleni jättää tuo ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Näitä kommentteja lukiessani mietin itsekin sitä, että selvästikään kaikilla ihmisillä ei ole kykyä olla toisten ystäviä, vaan heille toiset ihmiset ovat ainoastaan hetken huvia.
Toki sen ymmärtää, että pitkäkin ystävyys voidaan päättää, jos monet asiat ovat olleet pielessä pitkään. Ennen sitä pitäisi kuitenkin yrittää selvittää ja korjata asioita puolin ja toisin, jos kyse oikeasti on tärkeästä ystävyydestä.
Rajattomille ihmiselle tiedoksi: on muitakin vaihtoehtoja kuin aina niellä kaikki harmituksenaiheensa konfliktin pelossa ja sitten lopuksi ladata kaikki kaunat vuosien takaa esiin sillä tavalla, että varmasti saa loukattua toista mahdollisimman pahasti. Ihmissuhteissa on mahdollista myös toimia jämäkästi ja pitää omia puoliaan niin, ettei tahallaan kävele toisten yli.
Näiden ihmisten jämäkkyyden opettelu alkaakin usein siitä, että irtautuvat aikaisemmista, kuormittavista ihmissuhteistaan ja alkavat rakentaa uusia tasapainoisemmalle pohjalle. Se on sitä rajanvetoa.
Jos toinen ihminen on oman rajattomuuden takia on muuttunut kyseiselle ihmiselle ainoastaan oman henkilökohtaisen epäonnistumisen symboliksi, niin ei kai siinä muuta voi tehdä. Turhaa vain tällaisessa tapauksessa silloin syytellä muita omasta kyvyttömyydestä ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan ihmissuhteissa.
Ja jos on masentuneena kierinyt itsesäälissä ja kuormittanut muita eikä näe sitä edes jälkeenpäin, on turha syytellä muita siitä, että nämä ovat lähteneet.
Sinä tosiaan varmasti hyötyisit ammattilaisen kanssa keskustelusta, kun olet selvästi vielä noin katkera jollekin ihmiselle.
Kiitos huolenpidosta, keskustelen jo ja olen saanut tukea ratkaisulleni jättää tuo ihminen.
Entä oletko löytänyt keinoja jämäkän itseilmaisun kehittämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mukasosiaaliset ja ihanat ihmiset edes näyttelette ystävyyttä niiden kanssa, joista ette oikeasti välitä. Ihmiset on teille vain numeroita facebookin kaverilistalla, mistä voitte ylpeillä. Aitoa välittämista teillä ei ole. Heitätte vaikeuksien tullessa ihmiset nurkkaan, ettekä välitä, ettekä ota mitään vastuuta siitä, että olette antaneet ymmärtää olevanne hyviä ystäviä. Hävetkää nyt hyvät ihmiset vähäsen käytöstänne.
Näitä kommentteja lukiessani mietin itsekin sitä, että selvästikään kaikilla ihmisillä ei ole kykyä olla toisten ystäviä, vaan heille toiset ihmiset ovat ainoastaan hetken huvia.
Toki sen ymmärtää, että pitkäkin ystävyys voidaan päättää, jos monet asiat ovat olleet pielessä pitkään. Ennen sitä pitäisi kuitenkin yrittää selvittää ja korjata asioita puolin ja toisin, jos kyse oikeasti on tärkeästä ystävyydestä.
Rajattomille ihmiselle tiedoksi: on muitakin vaihtoehtoja kuin aina niellä kaikki harmituksenaiheensa konfliktin pelossa ja sitten lopuksi ladata kaikki kaunat vuosien takaa esiin sillä tavalla, että varmasti saa loukattua toista mahdollisimman pahasti. Ihmissuhteissa on mahdollista myös toimia jämäkästi ja pitää omia puoliaan niin, ettei tahallaan kävele toisten yli.
Näiden ihmisten jämäkkyyden opettelu alkaakin usein siitä, että irtautuvat aikaisemmista, kuormittavista ihmissuhteistaan ja alkavat rakentaa uusia tasapainoisemmalle pohjalle. Se on sitä rajanvetoa.
Jos toinen ihminen on oman rajattomuuden takia on muuttunut kyseiselle ihmiselle ainoastaan oman henkilökohtaisen epäonnistumisen symboliksi, niin ei kai siinä muuta voi tehdä. Turhaa vain tällaisessa tapauksessa silloin syytellä muita omasta kyvyttömyydestä ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan ihmissuhteissa.
Ja jos on masentuneena kierinyt itsesäälissä ja kuormittanut muita eikä näe sitä edes jälkeenpäin, on turha syytellä muita siitä, että nämä ovat lähteneet.
Sinä tosiaan varmasti hyötyisit ammattilaisen kanssa keskustelusta, kun olet selvästi vielä noin katkera jollekin ihmiselle.
Kiitos huolenpidosta, keskustelen jo ja olen saanut tukea ratkaisulleni jättää tuo ihminen.
Entä oletko löytänyt keinoja jämäkän itseilmaisun kehittämiseen?
Kyllä olen.
Samat sanat sinulle. Ja kyllä kolahti. On totta että en ole vielä sinut sen kanssa että annoin vaativan ihmisen käyttää minua hyväkseen niin pitkään, mutta eiköhän aika ja korjaavat ihmissuhteet paranna ne haavat.