Uusperhe - voiko olla hyvää elämää?

Jätä se sika, hommaa kissa ja puinen dildo.

Sehän on aika tavanomaista perheissä että kanssakäyminen on vähän vaihtelevaa ja olennaista on että yhteinen aika on perheenomaista.

Ulkopuolinen ? Ajattelistko samalla tavalla jos olisi kyse omasta lapsestasi samassa tilanteessa ? Älä hyvä ihminen perusta perhettä jos olet noin tunteeton yksilö . 

Tuo nyt on ihan höpöhöpöä. Meillä isäpuolen poika kävi aina joskus viikonloppuisin ja lomilla, ja kyllä minä ja meidän pikkusisarukset kaikki pitivät häntä ihan tavallisesti sisaruksena, ei meillä eritelty vaikka mulla ja sillä yhdellä veljellä oli toinen vanhempi eri kuin kolmella muulla. Mistä se sisaruspuoli olisi mikään vieras, kun se on kuitenkin isän lapsi, ja lapselle opetetaan että se on oma sisarus? Jos sun mielestä miehesi lapsi on "ulkopuolinen ja vieras" niin pitäisikö vielä miettiä koko kuviota, että kannattaako perustaa perhettä ollenkaan, vai lähteä eri teille.

Vierailija kirjoitti:

Ulkopuolinen ? Ajattelistko samalla tavalla jos olisi kyse omasta lapsestasi samassa tilanteessa ? Älä hyvä ihminen perusta perhettä jos olet noin tunteeton yksilö . 

Luuletko, että tuo suhde kestää? 😂

Vierailija kirjoitti:

Sehän on aika tavanomaista perheissä että kanssakäyminen on vähän vaihtelevaa ja olennaista on että yhteinen aika on perheenomaista.

Lapset varmaan innoissaan rupeaa leikkimään perhettä joka toinen viikonloppu.

Toivottavasti et oikeasti ole parisuhteessa ihmisen kanssa, jolla on jo lapsi. Olet itse se ulkopuolinen.

Uusperhe-elämä toimii yleensä vain vanhempien mielestä. Lapset vihaavat sitä.

Huono provo ap. Tarkoitus taas vain huudattaa mammoja haukkumaan sinua. 

Vierailija kirjoitti:

Uusperhe-elämä toimii yleensä vain vanhempien mielestä. Lapset vihaavat sitä.

Ei pidä paikkaansa. Uusperhe toimii oikein hyvin, kun aikuiset osaavat käyttyä kuin aikuiset eivätkä sekoile niin kuin esim. ap. 

t. uusperheessä kasvanut, jolla oli varsin onnellinen lapsuus 

Poikani oli viiden, kun isä solmi uuden liiton. Pitkä etäisyys piti lapsena vierailut muutamassa kerrassa vuodessa. Uudella puolisolla myös lapsia. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin, 'sisaruksilla' on löyhä yhteys, somen ja sukutapaamisten kautta. Sisarus voi jossakin tapauksessa olla tärkeämpikin kuin vanhempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on aika tavanomaista perheissä että kanssakäyminen on vähän vaihtelevaa ja olennaista on että yhteinen aika on perheenomaista.

Lapset varmaan innoissaan rupeaa leikkimään perhettä joka toinen viikonloppu.

Ei tarvitse leikkiä yhtään mitään. Voi ihan vain elää sitä perhe-elämää sellaisena kuin se ko. perheessä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on aika tavanomaista perheissä että kanssakäyminen on vähän vaihtelevaa ja olennaista on että yhteinen aika on perheenomaista.

Lapset varmaan innoissaan rupeaa leikkimään perhettä joka toinen viikonloppu.

Jos miehen lapsella ei ole muita sisaruksia, niin voi hyvinkin tykätä olla vauvan kanssa ja hoitaa sitä. Monesti ainoat lapset ovat yksinäisiä, ja kateellisia kavereille joilla on sisaruksia. Minun pikkuveljeni tykkäsi minunkin lapsestani aikoinaan, ja syyksi sanoi että kun se on minun lapseni, ja hän oli silloin kymmenvuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on aika tavanomaista perheissä että kanssakäyminen on vähän vaihtelevaa ja olennaista on että yhteinen aika on perheenomaista.

Lapset varmaan innoissaan rupeaa leikkimään perhettä joka toinen viikonloppu.

Tämä just. Lopputuloksena kaikki kärsii ja taas saatiin uusi uusperhehelvetti. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on aika tavanomaista perheissä että kanssakäyminen on vähän vaihtelevaa ja olennaista on että yhteinen aika on perheenomaista.

Lapset varmaan innoissaan rupeaa leikkimään perhettä joka toinen viikonloppu.

 

Jos miehen lapsella ei ole muita sisaruksia, niin voi hyvinkin tykätä olla vauvan kanssa ja hoitaa sitä. Monesti ainoat lapset ovat yksinäisiä, ja kateellisia kavereille joilla on sisaruksia. Minun pikkuveljeni tykkäsi minunkin lapsestani aikoinaan, ja syyksi sanoi että kun se on minun lapseni, ja hän oli silloin kymmenvuotias.

Miehen lapsi vain käy meillä, mutta meidän lapsi asuisi eli hänen kotiin tulisi joka toinen vkl tuo lapsi. En usko, että nauttisi siitä. 

Ap