Lue keskustelun säännöt.
Veljeni tulee valitettavasti olemaan yksi "miesvauvoista"
10.06.2018 |
Olen täysin varma tästä. Herralla ikää 23v. Elelee edelleen kotona ilman minkäänlaista aikomusta muuttaa muualle. Käynyt aikoinaan amiksen ja on osa-aikaisissa töissä matalapalkka-alalla ilman etenemismahdollisuuksia. Ei vaikuta olevan kouluista kiinnostunut. Äitini passaa ja paapoo minkä ehtii. Laittaa ruokaa, pesee pyykit, vaihtaa lakanat ja siivoaa huoneen sillä välin kun veljeni pelaa playstationia. Veljeni ei halua muuttaa omilleen, sillä silloin joutuisi maksamaan vuokraa (kukapa sitä vuokraa ilolla makselee, kysympähän vaan?!!).
Hänellä ei ole koskaan ollut minkäänlaista suhdetta mutta kyllä säälin sitä tyttöä, joka suhteeseen tuon kanssa rupeaa!!! Aivan kädetön kodinhoidossa ja saanut siitä vääristyneen mallin äidin hoitaessa kaiken. Oli äimistynyt kun kerroin että miespuolinen ystäväni kokkasi päivällisen minulle ja yhdelle toiselle ystävistäni. Hän on myös itsekäs luonteeltaan eikä koskaan esimerkiksi tarjoa vaikkapa ostamastaan karkki/sipsipussista muille. Vaikea siis kuvitella häntä tasavertaiseen suhteeseen.
Vaikeinta asiasta tekee se, että kotona käydessä satuin kuulemaan äitini puhelun. Jutteli siis ystävälleen. Sanoi olevansa täysin kyllästynyt tilanteeseen eikä malta odottaa päivää kun pääsee veljestäni eroon. Samalla sanoi ettei kuitenkaan ole valmis potkimaan pois,sillä ei uskoisi veljeni pärjäävän omillaan. Aivan uskomatonta! En sanonut äidilleni mitään mutta mietin jälkikäteen että olisiko pitänyt? Olen veljelleni hienovaraisesti vihjaillut että olisi aika muuttaa pois mutta tästä pääsemme aina siihen kuinka vuokraa ei hänen mielestään ole järkeä maksaa... No ei kai, jos käytännössä asuu all-inclusive hotellissa! Kuinka saisin äitini tajuamaan että kaikki se passaus, mitä hän on vuosikausia tehnyt, on johtanut tähän tilanteeseen? Mielestäni äitini tulisi lopettaa tuo hotellitoiminta ja alkaa perimään matalaa vuokraa kunnes veljeni löytää oman kämppänsä. Tiedän kuitenkin ettei äidistäni tuohon ole. Sivusta seuraan ja olen vain iloinen etten ole osallinen tuossa sotkussa. Mielipiteitä/samankaltaisia kokemuksia?
Kommentit (186)
Äitinne on tilanteen aiheuttanut ja nyt kantaa siitä hedelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että veljestäsi tulee pikemminkin syrjäytynyt peräkammarinpoika.
Mutta joo, ottaisin asian puheeksi äidin kanssa. Jollei halua potkia pois, voi ainakin vaatia osallistumaan taloudenpitoon ja kustannuksiin.
Oudosti ilmaistu, että kuka haluaa ilokseen maksaa vuokraa, no ihan kaikki, jotka kotoaan haluavat omilleen :), tosin sun veljesi ei halua. En näe mitään hyötyä sanoa äidillesi, että sen passaamisen syytä kaikki, äitisi varmaan tulisi todella iloiseksi tuosta, eikös? Ei se saa häntä muuttumaan, kuten itsekin totesit, turha rypistää, kun pskat on jo housuissa.
Hienovaraisesti vihjailu ei auta ketään. Mutta äidillesi varmaan kannattaa sanoa, että jos elämänsä haluaa itselleen, pitää se pikkuveli laittaa jo maailmalle, pärjäsi tai ei.
Tulevista naisista ei varmasti kannata muerhtia etukäteen, koskaan et voi tietää, vaikka juuri sellaisen naisen löytäisikin, joka tekee niitä kotihommia ihan mielellään, onhan niitäkin vielä olemassa, ihme kyllä.
Olet sisko, ja sisarusten välisissä suhteissa hyvää on se, että voit sanoa loukkaaviakin asioita (toki kannattaa miettiä miten sanoo), ja silti hän joutuu pitämään sinua elämässään. Paras palvelus minkä koskaan teet veljellesi, on kertoa suoraan nuo ajatuksesi hänelle. Katsot vaikka jotain kämppää valmiiksi tms. Veljesi loukkaantuu varmasti, mutta kiittää jonain päivänä siitä, että joku sanoi totuuden. Itse kun en katselisi tuollaista vätystä ollenkaan.
Sellaista se joskus on. Äitini käy vieläkin aikuisen veljeni luona siivoamassa, tiskaamassa ja käy veljen puolesta ruokakaupassa. Kai se on oma vika kun kasvatti pojastaan uusavuttoman
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se joskus on. Äitini käy vieläkin aikuisen veljeni luona siivoamassa, tiskaamassa ja käy veljen puolesta ruokakaupassa. Kai se on oma vika kun kasvatti pojastaan uusavuttoman
Jos tekee mukuloita niin niistä pitää myös huolehtia.
Itse sanoin lastaan passaavalle isälle kerta toisensa jälkeen, että miten paljon voitkaan vihata omaa lastasi. Ensin oli ymmällä siitä, mitä tarkoitin. Sitten suuttui. En välittänyt, jatkoin vain kerta toisensa jälkeen. Lopulta alkoi sisäistää, mitä vahinkoa lapselleen teki, mutta muutos oli hidasta. Sitä kuitenkin alkoi tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin luulin, että veli on toivoton tapaus, mutta jostain sitten sai lopulta kuitenkin ajatuksen lähteä opiskelemaan, eikä se onnistunut kotona asuen. Kämppänsä on kyllä yleensä kauhea sikolätti, mutta on oppinut tekemään ruokaa, eikä elä pelkillä mikropizzoilla. Kotona käydessä kyllä äiti sitten suunnilleen pilkkoo ruoan suoraan lautaselle ja paapoo muutenkin, mutta ehkä tuossa vielä jotain toivoa on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se joskus on. Äitini käy vieläkin aikuisen veljeni luona siivoamassa, tiskaamassa ja käy veljen puolesta ruokakaupassa. Kai se on oma vika kun kasvatti pojastaan uusavuttoman
Jos tekee mukuloita niin niistä pitää myös huolehtia.
Ei, vaan kasvattaa kyvykkäiksi huolehtimaan itse itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oudosti ilmaistu, että kuka haluaa ilokseen maksaa vuokraa, no ihan kaikki, jotka kotoaan haluavat omilleen :), tosin sun veljesi ei halua. En näe mitään hyötyä sanoa äidillesi, että sen passaamisen syytä kaikki, äitisi varmaan tulisi todella iloiseksi tuosta, eikös? Ei se saa häntä muuttumaan, kuten itsekin totesit, turha rypistää, kun pskat on jo housuissa.
Hienovaraisesti vihjailu ei auta ketään. Mutta äidillesi varmaan kannattaa sanoa, että jos elämänsä haluaa itselleen, pitää se pikkuveli laittaa jo maailmalle, pärjäsi tai ei.
Tulevista naisista ei varmasti kannata muerhtia etukäteen, koskaan et voi tietää, vaikka juuri sellaisen naisen löytäisikin, joka tekee niitä kotihommia ihan mielellään, onhan niitäkin vielä olemassa, ihme kyllä.
Vuokran ilolla makselulla viittasin lähinnä merkittävään menoerään, jonka veljeni on tähän asti pystynyt säästämään/laittamaan muihin hyödykkeisiin. Itse olen kyllä iloinen etten enää lapsuudenkodissani asusta. Mutta totta, veljelläni ei ole halua muuttaa, se on selvä. Niin, äidille pitäisi varmaan sanoa jotain mutta en nimenomaan halua häntä loukata. Meidän kahden välit olivat tulehtuneet pitkään (parantuneet toki paljon sen jälkeen kun itse muutin pois). Nyt en halua minkäänlaista ristiriitaa meidän välille. Miten siis muotoilla tuo? Tuntuu että äiti on täysin sokeutunut tilanteelle. Ap
Voi voi :( Surulliselta kuulostaa...
Mieletäni sinun äitisi ja veljesi pitäisi istua alas ja pohtia tilennetta yhdessä. Äitisi kertoa, että toivoo (vaatii) veljesi myös osallistuvan vähintään kodin hoitamiseen. (pyykit, ruoanlaitto, siivous... pihatöihin, jos niitä on esim. nurmikonleikkuu).
... tosin äitisi olisi pitänyt tehdä se jo 10 vuotta sitten.
Itselläni on nelvä vuotias poika ja jopa hän osallistuu osaamisensa mukaan kodin askereisiin. Esimerkiksi kattaa pöydän ennen ruokailua ja vie omat astiat ruoan jälkeen tiskipöydälle. Myös omat likaiset vaatteet vie itse pyykkikoriin. Haluan opettaa, että kotityöt eivät ole "äitien juttu", vaan koko perheen.
Ja valitettavasti iso ongelma tulee kyllä myöhemmin elämässä, esim. parisuhteessa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudosti ilmaistu, että kuka haluaa ilokseen maksaa vuokraa, no ihan kaikki, jotka kotoaan haluavat omilleen :), tosin sun veljesi ei halua. En näe mitään hyötyä sanoa äidillesi, että sen passaamisen syytä kaikki, äitisi varmaan tulisi todella iloiseksi tuosta, eikös? Ei se saa häntä muuttumaan, kuten itsekin totesit, turha rypistää, kun pskat on jo housuissa.
Hienovaraisesti vihjailu ei auta ketään. Mutta äidillesi varmaan kannattaa sanoa, että jos elämänsä haluaa itselleen, pitää se pikkuveli laittaa jo maailmalle, pärjäsi tai ei.
Tulevista naisista ei varmasti kannata muerhtia etukäteen, koskaan et voi tietää, vaikka juuri sellaisen naisen löytäisikin, joka tekee niitä kotihommia ihan mielellään, onhan niitäkin vielä olemassa, ihme kyllä.Vuokran ilolla makselulla viittasin lähinnä merkittävään menoerään, jonka veljeni on tähän asti pystynyt säästämään/laittamaan muihin hyödykkeisiin. Itse olen kyllä iloinen etten enää lapsuudenkodissani asusta. Mutta totta, veljelläni ei ole halua muuttaa, se on selvä. Niin, äidille pitäisi varmaan sanoa jotain mutta en nimenomaan halua häntä loukata. Meidän kahden välit olivat tulehtuneet pitkään (parantuneet toki paljon sen jälkeen kun itse muutin pois). Nyt en halua minkäänlaista ristiriitaa meidän välille. Miten siis muotoilla tuo? Tuntuu että äiti on täysin sokeutunut tilanteelle. Ap
Eihän tilanne mikään helppoa ole, etenkään kun teidänkään välit eivät ns parhaammasta päästä. Ehken äidille sanoisi mitään, sanoisin sille veljelle. Pyydä se sun luo?, tai jonnekin pois kotoaan ja juttele kunnolla. Kerro, ettei teidän äiti mitenkään voi jaksaa enää kauan tuota, ja kerro, että teidän äiti ansaitsee jo itsellisen elämän ilman lapsistaan huolehtimista, jotain sellaista. Joku asiahan koskettaa sun veljeä liittyen äitiinne, etsi se ja käytä sitä. Todella kurjaa ja vaikeaa kuitenkin.
Tsemppiä teille kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se joskus on. Äitini käy vieläkin aikuisen veljeni luona siivoamassa, tiskaamassa ja käy veljen puolesta ruokakaupassa. Kai se on oma vika kun kasvatti pojastaan uusavuttoman
Jos tekee mukuloita niin niistä pitää myös huolehtia.
Ei, vaan kasvattaa kyvykkäiksi huolehtimaan itse itsestään.
ts. mene töihin jakamaan porvarille persettä ja osta niillä rahoilla nainen. Muuten et ole mies etkä mikään.
Itsestään voi huolehtia monella tavalla. Työssä käyden tai työttömänä. Lapsuuden kodissaan asuen tai omillaan. Suurin ongelma AP:n jutussa minusta oli itsensä passuuttaminen äidillään. Sellainen, joka ei edes omia pyykkejään pese tai lakanoitaan vaihda, ei ole mies eikä mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tässä hämmentyneenä ja surullisenakin seurannut ystäväni perhettä vierestä. Heillä on 20 ja 22 vuotiaat lapset. Kumpikin asuu kotona, toisella on osa-aikatyö, toinen nostelee puntteja.
Heitä ei velvoiteta mihinkään kotityöhön, vaan isä tai äiti hoitaa kaiken. Menee vielä niin pitkälle, että tämä isä kiikuttaa milloin mitäkin lapsen huoneeseen, jos nuo sattuvat huutamaan esim tarvitsevansa vettä.
Kummallakin muksulla on auto, jonka käytöstä maksavat vanhemmat. Lisäksi saavat rahaa menoihinsa, kun vaan pyytävät. Eivät ylenmäärin, mutta 50e kilahtaa kummallekin tilille perjantaisin, kun nuoret haluavat käydä ravintolassa kavereidensa kanssa.
Muutaman kerran ääneen ihmetellyt tota touhua ja nää vanhemmat vaan selittää, ettei ne ikuisuuksia kotona ole, joten pitää nyt hemmotella.
Pelkäänpä, että jos jompikumpi koskaan tuosta kodista päättää muuttaa, niin vanhemmat maksaa kyllä senkin touhun.
Onneksi ovat hyvätuloisia, että tuohon kuitenkin varaa.
Varsinkin ainoat pojat, jos vielä ovat kuopuksia, passataan usein piloille. Jos mamma on tehnyt kaiken valmiiksi jo yli 20 vuotta, niin turha on odottaa, että se poju valistuisi yhtäkkiä ja alkaisi hoidella itse asioitaan. Millainen miehenmalli veljelläsi on isässään?
Ehkä kurjinta tässä jutussa on se, että äiti puhuu seläntakana, eikä ota asiaa omiin käsiinsä. Sitten naamatusten hymyillen passaa.
Ihmishirviö.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tässä hämmentyneenä ja surullisenakin seurannut ystäväni perhettä vierestä. Heillä on 20 ja 22 vuotiaat lapset. Kumpikin asuu kotona, toisella on osa-aikatyö, toinen nostelee puntteja.
Heitä ei velvoiteta mihinkään kotityöhön, vaan isä tai äiti hoitaa kaiken. Menee vielä niin pitkälle, että tämä isä kiikuttaa milloin mitäkin lapsen huoneeseen, jos nuo sattuvat huutamaan esim tarvitsevansa vettä.
Kummallakin muksulla on auto, jonka käytöstä maksavat vanhemmat. Lisäksi saavat rahaa menoihinsa, kun vaan pyytävät. Eivät ylenmäärin, mutta 50e kilahtaa kummallekin tilille perjantaisin, kun nuoret haluavat käydä ravintolassa kavereidensa kanssa.
Muutaman kerran ääneen ihmetellyt tota touhua ja nää vanhemmat vaan selittää, ettei ne ikuisuuksia kotona ole, joten pitää nyt hemmotella.
Pelkäänpä, että jos jompikumpi koskaan tuosta kodista päättää muuttaa, niin vanhemmat maksaa kyllä senkin touhun.
Onneksi ovat hyvätuloisia, että tuohon kuitenkin varaa.
Tosta tulee mieleen mun brittivuosi milloin työskentelin aupairina. 4vuotiaat kaksoset pompotteli vanhempiaan ihan samalla tavalla. Vaati juuri tuota vettä kannettavaksi milloin minnekin. Ja vanhemmathan palveli. Yrittivät minustakin palvelijaa, hyvin pian huomasivat ettei se tule onnistumaan. Menoa oli surkuhupaisaa seurata vierestä. Ja just tuo vanhempien sokeus asialle oli huolestuttavinta... Toivon tilanteen muuttuneen lähtöni jälkeen mutta näillä tapauksilla on tapana pahentua aikaa myöden...
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin ainoat pojat, jos vielä ovat kuopuksia, passataan usein piloille. Jos mamma on tehnyt kaiken valmiiksi jo yli 20 vuotta, niin turha on odottaa, että se poju valistuisi yhtäkkiä ja alkaisi hoidella itse asioitaan. Millainen miehenmalli veljelläsi on isässään?
Huono. Isäni on osittain alkoholisoitunut. Äitini on passannut häntä samalla tavalla kuin veljeäni. Kumpikaan ei tiedä ruoanlaitosta tai kodinhoidosta mitään. Löydän vain yhden hyvän puolen ja se on, että molemmat miehistä ovat sentään kiinni työelämässä. Ap
Otsikossa on muuten virhe. Veljeni taitaa jo olla miesvauva. Ap