Lue keskustelun säännöt.
Isoisä otti päiväkodista väärän lapsen mukaansa
05.06.2018 |
Käy vähän sääliksi tuo pappa, ei ilmeisesti ole paljon ollut tekemisissä lapsen kanssa kun ei tunnistanut. Ja sitten syytetään vapaudenriistosta, vaikka henkilökunta itse antoi vieraan lapsen hänelle.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806042200991578_u0.shtml
Kommentit (440)
Älytön ketju. Lähteehän sairaalastakin matkaan vääriä vastasyntyneitä ja kylmiöstä vääriä ruumiita krematoitavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lasteni isoisällä oli ollut vuosia kaihi, eli ei ollut nähnyt lapsenlapsiaan koskaan selkeästi. Kun vihdoin kaihi leikattiin oli isäni aivan yllättynyt siitä miten huonosti olikaan nähnyt. Hän oli ajansaatossa vain tottunut heikentyneeseen näköönsä ja pystyi ihan normaalisti toimimaan, mutta ei välttämättä olisi edes tunnistanut lapsenlapsiaan ulkonäöltä vaikka paljon tapaakin heitä.
Virhe on ehdottomasti päiväkodin.
Olisitko laittanut kyseisen isoisän hakemaan lapsenlapsiaan yksin päiväkodista, mahdollisesti autolla? Minä en.
Kyllä olisin, mistä minä olisin tiennyt miten hyvin hän näkee kun ei itsekään ollut huomannut kuinka huono näkö hänellä on. Kristallipalloni on ollut epäkunnossa jo pitkään hyvä, että sinun toimii.
Et huomannut, että lastesi isoisä näkee niin huonosti, ettei edes lapsenlapsiaan ulkonäöltä tunnista? Eikä isoisä tätä itsekään tajunnut? Nyt kuulostaa kyllä erittäin oudolta ja huolestuttavalta. Mitäköhän muuta teiltä jää huomaamatta? Huh, pelkkä ajatuskin puistattaa. Nyt huoltamaan sitä kristallipalloa ja äkkiä!
En ole silmälääkäri. Lääkäreiden mielestä isäni oli vielä ajokykyinenkin, ajatteleppa sitä. Ajattele, että sellaisia on tuolla liikenteessä vaikka kuinka monia.
Ei tarvitse olla silmälääkäri tietääkseen kaihista tai huomatakseen, ettei isoisä tunnista lapsenlapsiaan huonon näkönsä vuoksi. Näitä et huomannut, mutta tiesit kuitenkin, että isoisä oli edelleen lääkärin mielestä ajokuntoinen (tämähän ei ole sama asia kuin voimassaoleva ajo-oikeus)? Eli olit nähnyt isoisän lääkärinlausunnot, mutta et kuitenkaan tiennyt kaihista. Nyt menee kyllä todella omituiseksi... Ja jos taas tiesit, että lääkärin mielestä isoisä ei ollut ajokuntoinen, et ilmoittanut tästä eteenpäin, jotta häneltä olisi otettu ajo-oikeus pois? Miksi?
En taida viitsiä sekottaa sun päätä enempää, mutta ei en ollut nähnyt mitään papreita vaan, niinkuin joillain on tapana, ihan keskustellut aiheesta isäni kanssa joka on siis vielä ihan "nuori" kuuskymppinen ja hyvässä kunnossa.
Mutta jos kaihi kiinnostaa niin lue ihmeessä aiheesta. Se on siis sellainen (yleensä hitaasti) etenevä silmäsairaus, ei siis sellainen missä vain lakkaa yhtäkkiä näkemästä. Tässä tapauksessa se oli se leikattava harmaakaihi eikä viherkaihi joka nykyään taitaa kulkea glaukooman nimellä.
Tiedän kyllä hyvin mikä on kaihi ja kuinka se oireilee. Kun kaihi on edennyt niin niin pitkälle, että henkilön vaikea tunnistaa toisia ihmisiä huonon näkökykynsä ansiosta, sen kyllä huomaa. Ihan jokainen. Heti.
Voihan tietysti ukilla olla alkava dementtia tai muu sairaus ja jännittävä tilanne pahentanut. Myös kilpirauhassairaudet.
Vaari asui kauempana ja siitä syystä ei nähnyt lapsia yhtä usein. Alle kaksi vuotiaat kasvavat hurjaa vauhtia ja hiuksetkin olivat leikattu edelliskerrasta. Lapsikaan ei pistänyt vastaan eli täysin henkilökunnan moka.
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella, että oma miehenikin saattaisi erehtyä ottamaan väärän lapsen mukaan, jos siis ei tietäisi/muistaisi, mitä lapsella on päällä. Toki mies nyt oman lapsensa nimen muistaisi. Ja mies on siis ihan täysissä sielun ja ruumin voimissa, mutta nuo pikkumuksut on kyllä hämmentävän samannäköisiä, ainakin ulkotamineissa. Sääliksi käy vaariparkaa, ilmeisesti joko on tyttären perheeseen todella etäiset välit tai sitten olisi syytä käydä lääkärissä tarkistuttamassa, ettei ole alkavaa dementiaa. Jos olisin päiväkodin työntekijä, en kyllä välttämättä antaisi lasta sellaiselle aikuiselle, joka ei edes pienen nimeä osaa kertoa.
Siis mikä mies tässä on kyseessä? Lapsen oma isä? Saattaisi erehtyä ottamaan jonkun muun lapsen tarhasta mukaan jos talvivaatteet? Tämä on toivottavasti vitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No isoisä on yrittänyt olla avuksi. Päiväkodin eli TOUHULAN vika. Saisivat olla onnellisia, että oli oikeasti isoisä ainakin toiselle lapselle. Tilanne voisi olla pahempi.
Eikö tuolla touhulassa ole muutakin sattunut?
Vierailija kirjoitti:
Vaari asui kauempana ja siitä syystä ei nähnyt lapsia yhtä usein. Alle kaksi vuotiaat kasvavat hurjaa vauhtia ja hiuksetkin olivat leikattu edelliskerrasta. Lapsikaan ei pistänyt vastaan eli täysin henkilökunnan moka.
Taidan olla jatkossa käyttämättä lapsiani parturissa, jotta isovanhemmilla ei mene päiväkodin portilla Pirkot sekaisin ja nimi hukkaan! Riskinä on kyllä siitä huolimatta tuo kasvaminen, joten kai se tosiaan on vaan arpapeliä kenet ne isovanhemmat sieltä noukkivat jos ei ole tarhan tädit ojentamassa oikeaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Kasvosokeus on sen verran harvinaista, että ehkä siitä ei kannata tehdä pääpointtia tässä keskustelussa. Tuskin ko. isoisä oli kasvosokea. Ja jos oli, niin aika jännä, että vanhemmat laittavat ennemmin kasvosokean, lapsen kanssa vain vähän aikaa viettäneen vaarin hakemaan häntä ennemmin kuin järjestävät niin että voivat lähteä työstään.
Olet sä töissä tuossa kyseisessä päiväkodissa? Selittäisi meinaan tarvettasi syyttää isoisää päiväkodin mokasta.
Mitä ihmettä? Mun mielestä juttu oli täysin päiväkodin syytä, kommentoin vain tuota kasvosokeuden tuomista keskusteluun mikä oli mielestäni hieman tarpeetonta. Kasvosokeus on kuitenkin harvinaista.
Mun mielestä suurin vastuu ja syy tässä on ollut vanhemmilla, jotka laittavat sellaisen henkilön, joka ei edes tunnista lasta, hakemaan tämän hoidosta.
Suurin vastuu hoidossa olevasta lapsesta on päiväkodin henkilökunnalla, he eivät saa antaa lapsia kenen tahansa matkaan varmistamatta kuka hakija on ja ketä hän on hakemassa. Millään kasvotunnistuksella ei tässä tapauksessa ole mitään väliä. Päiväkoti toimi väärin, piste.
En väitä, etteikö päiväkoti olisi tässä tapauksessa toiminut väärin, mutta viime kädessä vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla. Vanhempien vastuulla on pitää huolta ja ottaa selvää, että lapsi on turvallisessa paikassa hoidossa ja että lasta ei hae hoidosta henkilö, joka ei edes tunnista lasta taikka tiedä tämän nimeä. Piste.
Eli vanhempien pitää jatkossa oikeasti keskittyä soittelemaan pitkin päivää päiväkotiin, että onhan se Pirkko tai Pekka varmasti tallessa ja turvassa siellä päiväkodissa, johon hänet on määrätty ja aamulla jätetty hoitoon? Jos kerta päiväkodin henkilökunta ei ole lopullisessa vastuussa siitä mitä päiväkodissa päivän aikana sattuu tai tapahtuu? Mistä niille se sitten palkkaa maksetaan? Taitaa vanhemmat päästä helpommalla jäämällä lastensa kanssa kotiin ja elämän verovaroilla, silloin ei ainakaan tarvitse pelätä että huolimattomat hoitajat luovuttaa lapsen ties kenelle kuka sitä sattuu kyselemään.
Vierailija kirjoitti:
Älytön ketju. Lähteehän sairaalastakin matkaan vääriä vastasyntyneitä ja kylmiöstä vääriä ruumiita krematoitavaksi.
”Sairaalasta” (yksikkö), ”vastasyntyneitä” (monikko). Kertoisitko mikä sairaala kyseessä? Olisi varmaan hyvä olla yleisessä tiedossa tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaari asui kauempana ja siitä syystä ei nähnyt lapsia yhtä usein. Alle kaksi vuotiaat kasvavat hurjaa vauhtia ja hiuksetkin olivat leikattu edelliskerrasta. Lapsikaan ei pistänyt vastaan eli täysin henkilökunnan moka.
Taidan olla jatkossa käyttämättä lapsiani parturissa, jotta isovanhemmilla ei mene päiväkodin portilla Pirkot sekaisin ja nimi hukkaan! Riskinä on kyllä siitä huolimatta tuo kasvaminen, joten kai se tosiaan on vaan arpapeliä kenet ne isovanhemmat sieltä noukkivat jos ei ole tarhan tädit ojentamassa oikeaa lasta.
Vai oisko kuitenkin helpompi pitää yhteyttä ja tavata niitä lapsen varahakijoita säännöllisesti, että jos tarhan tädit ei tunnista niin hakija itse tunnistaisi ketä on hakemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Kasvosokeus on sen verran harvinaista, että ehkä siitä ei kannata tehdä pääpointtia tässä keskustelussa. Tuskin ko. isoisä oli kasvosokea. Ja jos oli, niin aika jännä, että vanhemmat laittavat ennemmin kasvosokean, lapsen kanssa vain vähän aikaa viettäneen vaarin hakemaan häntä ennemmin kuin järjestävät niin että voivat lähteä työstään.
Olet sä töissä tuossa kyseisessä päiväkodissa? Selittäisi meinaan tarvettasi syyttää isoisää päiväkodin mokasta.
Mitä ihmettä? Mun mielestä juttu oli täysin päiväkodin syytä, kommentoin vain tuota kasvosokeuden tuomista keskusteluun mikä oli mielestäni hieman tarpeetonta. Kasvosokeus on kuitenkin harvinaista.
Mun mielestä suurin vastuu ja syy tässä on ollut vanhemmilla, jotka laittavat sellaisen henkilön, joka ei edes tunnista lasta, hakemaan tämän hoidosta.
Suurin vastuu hoidossa olevasta lapsesta on päiväkodin henkilökunnalla, he eivät saa antaa lapsia kenen tahansa matkaan varmistamatta kuka hakija on ja ketä hän on hakemassa. Millään kasvotunnistuksella ei tässä tapauksessa ole mitään väliä. Päiväkoti toimi väärin, piste.
En väitä, etteikö päiväkoti olisi tässä tapauksessa toiminut väärin, mutta viime kädessä vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla. Vanhempien vastuulla on pitää huolta ja ottaa selvää, että lapsi on turvallisessa paikassa hoidossa ja että lasta ei hae hoidosta henkilö, joka ei edes tunnista lasta taikka tiedä tämän nimeä. Piste.
Eli vanhempien pitää jatkossa oikeasti keskittyä soittelemaan pitkin päivää päiväkotiin, että onhan se Pirkko tai Pekka varmasti tallessa ja turvassa siellä päiväkodissa, johon hänet on määrätty ja aamulla jätetty hoitoon? Jos kerta päiväkodin henkilökunta ei ole lopullisessa vastuussa siitä mitä päiväkodissa päivän aikana sattuu tai tapahtuu? Mistä niille se sitten palkkaa maksetaan? Taitaa vanhemmat päästä helpommalla jäämällä lastensa kanssa kotiin ja elämän verovaroilla, silloin ei ainakaan tarvitse pelätä että huolimattomat hoitajat luovuttaa lapsen ties kenelle kuka sitä sattuu kyselemään.
Jos vanhemmat kokevat, etteivät voi luottaa päiväkotiin tai siihen, että lapsi on siellä turvassa (tarve soitella viiden minuutin välein tms.), tulee vanhemman vaihtaa lapsen hoitopaikkaa. On vanhemman vastuulla huolehtia, että lapsi on turvallisessa hoitopaikassa. Tämän pitäisi kyllä olla ihan itsestäänselvää, joten kommenttisi on vähintäänkin hämmentävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti sanottuna en minäkään täydellisesti muista ihmisten kasvoja jos ei olla nähty kovin montaa kertaa. Etenkin ton ikänen lapsi kasvaa jo kuukaudessa paljon.
Monta asiaa mennyt yhtä aikaa pieleen ja vikaa on kaikissa osapuolissa. Lopullinen vastuu minusta on kuitenkin päiväkodilla.
Äiti: teki virheen valitessaan sellaisen varahakijan, joka ei tunne lasta riittävästi (ei muista nimeä, ei tunnista ulkonäöltä). Miltä lapsesta olisi tuntunut lähteä tällaisen henkilön matkaan, vaikka isoisä olisikin onnistunut saamaan oikean lapsen mukaansa?
Isoisä: teki virheen kun ei varmistanut lapsen nimeä. Kai tuo nimi jostakin olisi ollut suhteellisen helpostikin tarkistettavissa, isänpäiväkortista, valokuva-albumista tms, jos ei kehdannut suoraan lapsen äidiltä kysyä. Toinen virhe oli tietysti ottaa päiväkodista täysin vieras lapsi matkaan.
Päiväkoti: teki virheen, kun ei selkeästi varmistanut, kuka hakija on ja ketä on tulossa hakemaan.
Todella kummalliselta tuntuu, miten lapsen hakukuviot on voitu selvittää puhelimessa ilman, että lapsen, hakijan tai äidin nimeä ei ole lainkaan mainittu. Eikö kukaan aikuisista esitellyt itseään tai kertonut selkeästi asiaansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Kasvosokeus on sen verran harvinaista, että ehkä siitä ei kannata tehdä pääpointtia tässä keskustelussa. Tuskin ko. isoisä oli kasvosokea. Ja jos oli, niin aika jännä, että vanhemmat laittavat ennemmin kasvosokean, lapsen kanssa vain vähän aikaa viettäneen vaarin hakemaan häntä ennemmin kuin järjestävät niin että voivat lähteä työstään.
Olet sä töissä tuossa kyseisessä päiväkodissa? Selittäisi meinaan tarvettasi syyttää isoisää päiväkodin mokasta.
Mitä ihmettä? Mun mielestä juttu oli täysin päiväkodin syytä, kommentoin vain tuota kasvosokeuden tuomista keskusteluun mikä oli mielestäni hieman tarpeetonta. Kasvosokeus on kuitenkin harvinaista.
Mun mielestä suurin vastuu ja syy tässä on ollut vanhemmilla, jotka laittavat sellaisen henkilön, joka ei edes tunnista lasta, hakemaan tämän hoidosta.
Suurin vastuu hoidossa olevasta lapsesta on päiväkodin henkilökunnalla, he eivät saa antaa lapsia kenen tahansa matkaan varmistamatta kuka hakija on ja ketä hän on hakemassa. Millään kasvotunnistuksella ei tässä tapauksessa ole mitään väliä. Päiväkoti toimi väärin, piste.
En väitä, etteikö päiväkoti olisi tässä tapauksessa toiminut väärin, mutta viime kädessä vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla. Vanhempien vastuulla on pitää huolta ja ottaa selvää, että lapsi on turvallisessa paikassa hoidossa ja että lasta ei hae hoidosta henkilö, joka ei edes tunnista lasta taikka tiedä tämän nimeä. Piste.
Eli vanhempien pitää jatkossa oikeasti keskittyä soittelemaan pitkin päivää päiväkotiin, että onhan se Pirkko tai Pekka varmasti tallessa ja turvassa siellä päiväkodissa, johon hänet on määrätty ja aamulla jätetty hoitoon? Jos kerta päiväkodin henkilökunta ei ole lopullisessa vastuussa siitä mitä päiväkodissa päivän aikana sattuu tai tapahtuu? Mistä niille se sitten palkkaa maksetaan? Taitaa vanhemmat päästä helpommalla jäämällä lastensa kanssa kotiin ja elämän verovaroilla, silloin ei ainakaan tarvitse pelätä että huolimattomat hoitajat luovuttaa lapsen ties kenelle kuka sitä sattuu kyselemään.
Jos vanhemmat kokevat, etteivät voi luottaa päiväkotiin tai siihen, että lapsi on siellä turvassa (tarve soitella viiden minuutin välein tms.), tulee vanhemman vaihtaa lapsen hoitopaikkaa. On vanhemman vastuulla huolehtia, että lapsi on turvallisessa hoitopaikassa. Tämän pitäisi kyllä olla ihan itsestäänselvää, joten kommenttisi on vähintäänkin hämmentävä.
No ehkä vanhemmat on tähän asti kuvitelleet että lapsi on siellä päiväkodissa turvassa ja tallessa siihen saakka kunnes käyvät (tai varahakija käy) lapsen hakemassa. Turha tässä on vinkua kuinka tapahtunut olisi vanhempien syy, kun eiväthän he voineet etukäteen tietää ettei paikalla ole henkilökuntaa joka tuntisi lapsia ollenkaan. Tässä tapauksessa niitä luottamuksen menettäneitä perheitä taitaa olla ainakin kaksi. Tosin noiden päiväkotien historian tuntien ihmettelen kuka ylipäänsä pitää lastaan siellä, mutta aina ei ehkä ole vaihtoehtoja.
Arvonta kirjoitti:
”Otetaan nyt vaikka... tuo.”
...ja päiväkoti vastaa että "loistava valinta, pannaanko pakettiin?"
Silloin kun oma lapseni oli tarhaiässä, niin henkilökunta luovutti lapseni känniselle isälle. Soittivat tunti luovutuksen jälkeen minulle ja sanoivat asiasta kun "oli jäänyt vaivaamaan".
Arvonta kirjoitti:
”Otetaan nyt vaikka... tuo.”
- ”byäää!”
-” Siiri nyt vaan kiltisti laittaa ne kengät ja lähtee faarin matkaan”
Paappaparka saanut kunnon selkäsaunan jokaiselta taholta. Virkavalta, päiväkodin hlökunta, taaperon vanhemmat, oma tytär, isoäiti (vaimo) ja tietty keskustelupalstat.
Paapalle on huudettu naamaan, uhattu lakisanktioilla, katsottu kieroon, syytetty sieppauksesta, heilutettu kaulinta ja annettu henkisiä korvatillikoita.
Vähän säälittää paappa, jotkut vanhat paapat nyt vaan on tuommoisia, eivät niin kiinnitä yksityiskohtiin huomiota, kunhan köpöttelevät menemään. Onko se näkökään ja kuulokaan enää ihan niin terävä.
Voin kuvitella, että oma miehenikin saattaisi erehtyä ottamaan väärän lapsen mukaan, jos siis ei tietäisi/muistaisi, mitä lapsella on päällä. Toki mies nyt oman lapsensa nimen muistaisi. Ja mies on siis ihan täysissä sielun ja ruumin voimissa, mutta nuo pikkumuksut on kyllä hämmentävän samannäköisiä, ainakin ulkotamineissa. Sääliksi käy vaariparkaa, ilmeisesti joko on tyttären perheeseen todella etäiset välit tai sitten olisi syytä käydä lääkärissä tarkistuttamassa, ettei ole alkavaa dementiaa. Jos olisin päiväkodin työntekijä, en kyllä välttämättä antaisi lasta sellaiselle aikuiselle, joka ei edes pienen nimeä osaa kertoa.