Hiljeneekö lapsesi, jos vieras käskee olla hiljaa?
Ei liene etiketin mukaista komentaa muiden lapsia, mutta hiljenevätkö ne helpommin, jos vieras käskee? Loukkaantuisitko vanhempana?
Kommentit (33)
Saattaisi hiljentyä, mutta minä raivostuisin. Jos minun lapsi haluaa olla äänessä, se saa olla, eikä kukaan - KUKAAN - ole mikään siitä sanomaan.
Vierailija kirjoitti:
Saattaisi hiljentyä, mutta minä raivostuisin. Jos minun lapsi haluaa olla äänessä, se saa olla, eikä kukaan - KUKAAN - ole mikään siitä sanomaan.
Miksi raivostuisit? Eikö muilla kuin sinulla ja sinun lapsellasi saa olla tunteita?
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Saattaisi hiljentyä, mutta minä raivostuisin. Jos minun lapsi haluaa olla äänessä, se saa olla, eikä kukaan - KUKAAN - ole mikään siitä sanomaan.
Käskisit sitten itse sitä lastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaisi hiljentyä, mutta minä raivostuisin. Jos minun lapsi haluaa olla äänessä, se saa olla, eikä kukaan - KUKAAN - ole mikään siitä sanomaan.
Miksi raivostuisit? Eikö muilla kuin sinulla ja sinun lapsellasi saa olla tunteita?
t.kristallikissa
Minun lasta ei tule kukaan ulkopuolinen määräilemään. Yksi eukko yritti joskus jotakin keksittyä tarinaa että minun lapsi kiusaa, mutta saipa ansionsa mukaan eikä tule toista kertaa ;)
Olen tehnyt aika hitosti töitä opettaakseni lapsilleni keskustelutaitoja. Olen pyrkinyt opettamaan heille, ettei toisia keskeytettäisi, mutta toisaalta että lapsillakin saa olla mielipiteitä. Tervehtimistä silmiin katsoen on treenattu hillittömästi.
En sano, että lapseni kaiken tämän kaikissa tilanteissa osaisivat, mutta jos joku käskisi heitä olemaan hiljaa, vaikutus minuun olisi suurin piirtein sama kuin jos itseäni käskettäisiin olemaan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Saattaisi hiljentyä, mutta minä raivostuisin. Jos minun lapsi haluaa olla äänessä, se saa olla, eikä kukaan - KUKAAN - ole mikään siitä sanomaan.
Minäkin olen vegaani! Niin kauan kuin minä olen läsnä, kukaan, varsinkaan kukaan lihapää, ei ei-vegaanisista asioista puhu! Nih!
Huoh.
Minun mielestäni tulisi huomauttaa vanhemmalle, jos lapsi pitää liikaa meteliä tmv. Vanhempi voi sitten itse komentaa tai antaa vieraalle luvan komentaa lastaan. Minä en sietäisi sitä, että joku ulkopuolinen tulisi komentamaan lastani, jos itse olen siinä vieressä ja kuitenkin kasvatan lastani, ei siis ole mikään vapaakasvatus meillä. Olen ehkä siksi niin ehdoton lapsen suhteen, koska anoppini on aivan järkyttävä päällepäsmäri, varsinkin lapsen suhteen. Aina saa muistuttaa kuka olikaan lapsen äiti.
Tämä vaatisi nyt jonkin kontekstin. Missä ja miksi olla hiljaa? Onko ideana se, että lasten meluaminen häiritsee vai onko ideana se, että joku random tyyppi tulisi kieltämään lastani ylipäätään puhumasta?
Missä tilanteessa tätä sanottaisiin? On ihan eri asia pyytää lasta hiljenemään jos lapsi huutaa kuin syötävä kun taas jos lapsi kertoo jotain asiaa. Ensimmäisessä tapauksessa minusta on ok, toisessa tapauksessa törkeää.
Hiljenee varmaan jos joku uppo-outo komentaa, mutta toisaalta ei kyllä metelöi ja käyttäydy huonosti paikassa, jossa on vieraita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Saattaisi hiljentyä, mutta minä raivostuisin. Jos minun lapsi haluaa olla äänessä, se saa olla, eikä kukaan - KUKAAN - ole mikään siitä sanomaan.
Siinäpä tiikeri wt-äiti
Tää kyllä riippuu niin paljon tilanteesta. Kyllä lapsi varmaan hiljenisi, koska kuitenkin tajuaa olla häpeissään, jos tekee jotain typerää ja etenkin, jos siitä pitää jonkun vieraan tulla sanomaan. Mutta onko aihetta sanoa, riippuu tilanteesta. Normaalista olemisesta ja elämisestä on turha tulla valittamaan mutta vaikka elokuvateatterissa räkättämisestä tai ilta-aikaan pihalla huutamisesta ja meluamisesta saa toki asiallisesti vieraskin sanoa. Mutta luulen, ettei tarvi sanoa, kyllä nää omat osaa käyttäytyä.
En osaa sanoa kun ei ole moista tapahtunut. Kälättävä lapsi varmaan hiljensi, tunnekuohussa itkevä/huutava ei käskemällä pysty lopettamaan.
Se loukkaantuisinko riippuu tilanteesta, olisiko sanominen mielestäni aiheellista ja reilua. Lapseni on esim. kerran istunut kaverin vieressä bussin etuosassa kun minä olin nukkuvan vauvan kanssa keskiosassa, ja olisin todellakin toivonut että sen kaverin vanhempi tai bussikuski tai kuka vain olisi ohjannut lapsia olemaan hiljempaa, koska itse en kehdannut huutaa / voinut mennä lähemmäs sanomaan. Mutta sitten taas jos meidän intensiivi-ipanalta on mennyt kuppi nurin niin siinä ei käskemiset auta ja pyrin sivummalle, ja todellakin ärsyttäisi jos joku tulisi siihen komentelemaan ja vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Tai kun toisella lapsellani oli 3-vuotiaana vaihe jolloin puhui kailottamalla, niin minusta olisi ollut ihan jees jos muultakin ympäristöltä olisi tullut vahvistavaa viestiä että normaali puheääni riittää kiitos, mutta joku "ole hiljaa" käsky olisi ollut epäkohtelias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaisi hiljentyä, mutta minä raivostuisin. Jos minun lapsi haluaa olla äänessä, se saa olla, eikä kukaan - KUKAAN - ole mikään siitä sanomaan.
Siinäpä tiikeri wt-äiti
Ihana tigru-mama. Mimmi minun makuuni!
Ei hiljene, vaan pyytää perusteluja. Lapseni eivät käyttäydy häiritsevästi kodin ulkopuolella, joten minusta on ihan asiallista kysyä kieltäjältä, miksi en saisi puhua, jos sinäkin saat. Kotona saa minun puolestani metelöidä, sinne mahtuu ääntä eikä ole naapureita seinän takana.
Nuo KUKAAN ei minun lasta komenna -tyypit on just niitä, joiden lapsia omat vanhemmatkaan ei komenna ja joiden lapset aukoo päätään kaikille, opettajista kaupan myyjiin, vahtimestareihin ja poliisiin asti.
Ei hiljenisi. Autistina elää omassa kuplassaan, jonne vain minä ja ammattilaiset pystymme luomaan kontaktin. Yleensä lapsi on hiljaa ja nätisti, mutta jos pitää meteliä, niin sille on aina hyvä syy (esim. korvatulehdus ja itku). Pahimmassa tapauksessa ulkopuolisen puuttuminen voisi pahentaa tilannetta, jos lapsi on muutenkin siinä tilanteessa ylikuormittunut ja tarvitsee rauhaa.
En loukkaannu, mutta toivon ymmärrystä kanssaihmisiltä.
En itse suosittele komentamaan tuntemattomia lapsia ellei kyseessä ole ihan pakottava tilanne. Kyseessä ei ole oma lapseni, mutta olin kerran vahtimassa kaverin kehitysvammaista lasta. Päällepäin vaikuttaa vain ikäistään paljon nuoremmalta lapselta, jos ei tiedä paremmin. Oltiin kaupassa, lapsi puuhasteli ja pyöri siinä ympärilläni. Joku nainen tiuskaisi tälle metelöinnistä ohimennen. Lapsi oli 0.5 sekunnissa maassa rääkymässä naama kirkkaanpunaisena, ja komentanut nainen säikähti ja lähti hyvin äkkiä pois.
Hiljenee, mutta minua ei tottele. Pyydänkin usein tilanteesta riippuen kaveria tai jotakuta muuta komentamaan.
Ei hiljene. Saattaa pelästyä ja alkaa parkua täyttä kurkkua.