Historiafanit, mikä aikakausi/aihepiiri/tapahtuma/henkilö kiinnostaa erityisesti?
Kommentit (95)
Maon kulttuurivallankumous.
Natsi-Saksa.
Pol Potin Kamputsea.
Selkeästi olen sekopää, mut ei se haittaa.
- eri mytologiat, erityisesti kreikkalainen/roomalainen sekä tämä meille läheisempi skandinaavinen
- etelä- ja väli-amerikan intiaanikulttuurit, erityisesti ennen kolumbusta
- romanovit. Luen tällä hetkellä kaikkien romanovien elämänkertaa, ja voi veljet on kyllä sairasta juttua välillä. Mutta niin mielenkiintoista!
- ruotsin ja suomen historia ennen suomen sotaa on myös mukavaa pieninä paloina, erityisesti nämä aatelisten riehumiset
Olen historiahullu, eniten kiinnostaa Suomen muinaisaika, uskomukset, joista jotkin ovat sinnitelleet nykypäiviin asti. Kohta vietetään Juhannusta eli keskikesää. Ja myös joulu on erittäin pakanallinen edelleen (tai oikeammin uudelleen), kristinusko on vain teennäisesti yrittänyt ripotella sinne omia juttujaan, kun tajuttiin että porukoiden uskomukset on niin syvällä. Ajateltiin, että vuosien saatossa jengiltä unohtuu ne todelliset syyt miksi esim. joulua vietetään, ja tilalle tulee nämä tuontitavarajutut jeesuksineen ja itämään tietäjineen. Sieltäkö se on jo lähtöisin tämä joidenkin suomalaisten kummallinen oman kulttuurin väheksyntä, kaikkien muiden kulttuuri ja historia on parempaa. Sellaiset tyypit ei oikein sisäistä sellaista juttua, että jos arvostat omaa, pystyt arvostamaan toistenkin.
Toinen lempparikausi on tietysti antiikin Rooma - ja siihen syynä on BBC:n 1970-luvun lopulla tekemä Minä, Claudius -sarja. Se oli purkitettua teatteria, mutta teksti on loistavaa, jokaisen historiahullun must. Siitä lähti innostus ottaa selvää, mikä sarjassa on totta, mikä keksittyä - ja siitä sitten syvempäänkin pohtimiseen siitä, miten luotettavia historialähteet ovat. Keisari Claudiushan lienee yksi kuuluisimpia ns. vääristellyn historiankirjoituksen uhreista. Eli sanonta, että historia on voittajien kirjoittamaa, pätee tässä tapauksessa. Claudius-suvun jälkeen valtaan tulleille oli edullista esittää kaikki Claudiukset enemmän tai vähemmän mielipuolina. Mutta onneksi he keskittyivät vain ns. päivän politiikkaan ja niinpä Claudiuksesta jäi myös toisenlaisia kertomuksia - ettei hän ollut jälkeenjäänyt tai hullu, vaan oppinut rakentajakeisari, joka rakensi uutta satamaa ja tekojärviä, joista yksi rakennettiin väärin, niin että avajaisissa Claudius joutui juoksemaan helmat heiluen muun väen joukossa vettä pakoon jne. Tämäkin yritettiin vihapuheen ja vääristellyn tiedon kaudella esittää mahdollisimman koomisessa valossa ja esimerkkinä siitä, miten hullu ja tyhmä Claudius oli. Fiksuimmat jo tuolloin tietysti päätteli, et esimerkillisiä ja edistyksellisiä hankkeita tällä tyhmyrillä ja mielipuolella kuitenkin oli...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on mun...
aikakausi: antiikin Rooma
aihepiiri: filosofia, kulttuuri ja psygologia
henkilö : historian Jeesus(Ps. jos kysytte uskonko Jumalaa, niin vastaus on että olen ignostikko)
Oletko tutustunut Reza Aslanin teokseen historiallisesta Jeesuksesta? Lisäksi netissä on mielenkiintoisia luentoja aiheesta (tosin englanniksi).
Olen, mutta Aslan on vain pisara meressä, ei absoluuttinen totuus, kuten jotkut vaittävät. Mielenkiintoinen opus, pakko sanoa. Siihen on nähty paljon vaivaa. Ainoa miinus nyt on muutama kulttuurin tuntemattomuudesta ja sisäisestä ristiriidasta johtuva seikka. Aslan myös sortuu Jeesuksen hahmon modernisointiin, vaikka se vaikuttaa olevankin sillä saralla enemmän sääntö kuin poikkeus.
Ignostikko
:D en ole nähnyt ainuttakaan väitettä "absoluuttisesta totuudesta" -- sellaista käsitettähän ei kukaan normaaliälyinen voi käyttää. Toivottavasti et lue mitään roskaa.
Sehän on vain historianteos muiden joukossa ja sinänsä yleistajuinen kaikelle kansalle julkaistu versio.
Mielenkiintoista on, että Jeesuksen ajatukset olivat radikaaleja aikanaan, ja yllättäen ne olisivat edelleenkin radikaaleja nykypäivän Lähi-idässä, tai jopa Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos saisin valita aikakauden ja paikan, jonne matkustaa aikakoneella, valitsisin Suomen aikana, jolloin kristinusko/evankeliumi tuli tänne.
Lutherin uskonpuhdistus tapahtui vasta 1500-luvun alussa, mutta ymmärtääkseni jonkinlainen versio kristinuskosta saapui Suomeen joitain vuosisatoja aiemmin.
Hautatutkimusten perusteella, kristinusko saapui suomeen joskus 600- ja 800- luvun välillä. Tämä on nykyinen yleisesti hyväksytty näkemys. Ensimmäinen ristiretki piispa Henrikkineen ja Lalleineen, taas on enemmänkin puhdasta legendaa.
No englantilaisia munkkeja toimi todistettavasti Ruotsissa, joten mikään ihme ei olisi ollut että joku päätyi Suomeenkin. Kuka hän oli ja onko tarinoiden Henrik vain yksi todellinen historiallinen henkilö, vai monen tarinan kerrostumaa, se ei ole vielä selvää. Mielenkiintoista on kuitenkin, että hänen kallokseen väitetty pääkallo on löydetty Turun tuomiokirkosta ja ajoitettu 1100-luvulle - jolloin oletetut tapahtumat sattuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos saisin valita aikakauden ja paikan, jonne matkustaa aikakoneella, valitsisin Suomen aikana, jolloin kristinusko/evankeliumi tuli tänne.
Lutherin uskonpuhdistus tapahtui vasta 1500-luvun alussa, mutta ymmärtääkseni jonkinlainen versio kristinuskosta saapui Suomeen joitain vuosisatoja aiemmin.
Tänne järjestettiin katolilaisten ristiretkiä jo 1000-luvulla ja suomalaiset käännytettiin Katekismukseen hyvällä tai pahalla! Ei Lutherilla ole mitään tekemistä kristinuskon/evankeliumin saapumisen kanssa.
Ei ehkä, mutta aina luterilaosen kirkon tuloon asti vanhat pakanauskomukset olivat saaneet elää rauhassa rintarinnan katolisen kirkon kanssa.
Kyllä ne näyttävät eläneet täällä vielä paljon myöhemminkin.
Puhut romantiikasta ja menneestä ajasta, et historian tutkimuksesta.
Romantiikka = kaipuu kaukaisiin (suht,käsite)paikkoihin ja ajallisesti etäisiin, niin, aikoihin.
Mua on kiinnostanut paljon juuri inka/maya kulttuuri.
Toinen mikä on todella mielenkiintoinen on indus-laakson muinainen kulttuuri jonka historia ulottuu jopa vähän yli 10 000 vuoden taakse. Muinainen Intia ja kaakkois-aasian kulttuurit, rakennus tyylit, mytologia yms ovat kiehtovia. Kiinnostavaa on myös miksi romanit aikanaan lähti noin 1000-luvulla vaeltamaan Intiasta.
Lähempänä nyky-aikaa niin 1900-1930 on kiinnostavaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni asia kiinnostaa, mutta ehkä ykkösenä on Romanovit, erityisesti Nikolai II. Ne teloitushuoneesta otetut kuvat on muuten kammottavia.
Mua kiinnosti tämä yhdessä vaiheessa. Löysin jostain ulkomailta alkuperäispainoksena kirjankin, jonka oli kirjoittanut kruununprinssin sveitsiläinen kotiopettaja Pierre Gilliard.
Anna Andersson oli myös jännä persoona.
Puolalainen tehdastyöläinen, jolla oli hieman mt-ongelmia? Ei mun mielestä kovinkaan kiinnostava historian henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos saisin valita aikakauden ja paikan, jonne matkustaa aikakoneella, valitsisin Suomen aikana, jolloin kristinusko/evankeliumi tuli tänne.
Lutherin uskonpuhdistus tapahtui vasta 1500-luvun alussa, mutta ymmärtääkseni jonkinlainen versio kristinuskosta saapui Suomeen joitain vuosisatoja aiemmin.
Hautatutkimusten perusteella, kristinusko saapui suomeen joskus 600- ja 800- luvun välillä. Tämä on nykyinen yleisesti hyväksytty näkemys. Ensimmäinen ristiretki piispa Henrikkineen ja Lalleineen, taas on enemmänkin puhdasta legendaa.
Olen ymmärttänyt että kristilliset haudat ovat noin 1100 -> kun taas sitä edelliset ovat polttokenttäkalmistoja.
Noin 600-luvun lopulla Suomessa alettiin jautaamaan vainajia jalat pääsiäisaamun auringonnousua kohti, samaan aikaan polttohautaaminen alkoi menettää suosiotaan. Kaikista vanhoista tavoistaan ihmiset eivät kuitenkaan luopuneet, vaan vainajat haudattiin yhä esineiden kuten solkien, risti-riipusten ja rukousnauhojensa kanssa. Tästä oli taannoin Ylellä näkyvämpikin uutinen.
Marianna Ridderstadin tutkimuksen mukaan tämä tapahtui 800-luvulta alkaen, ei 600-luvulta.
Erityisen kiinnostavaa historiassa on se, miten miehet eivät missään maailman maassa, minään aikana maatalouden jälkeen ole pitäneet naisia missään arvossa. Jokainen maailmanuskonto vihaa naista, ja miesten käyttämät resurssit naisvihaan ovat ihan uskomattoman laajat. On mielenkiintoista miten tämä historia toistuu, ja miten olette loppujen lopuksi ihan samanlaisia kuin ne esiäitinne jotka puolustelivat kaikkia naisia syrjiviä käytäntöjä. Millään yhteiskunnan alueella naisia ei pidetä minään, ei edes perheessä tai avioliitossa jotka ovat naisen henkireikiä. Surullista.
Sitä vain ihmettelee miten kukaan historiaa tunteva nainen kykenee alentamaan itsensä patriarkaalisille perinteille joiden seuraukset tietää. Miehet eivät arvosta teitä sen enempää kun palvotte ja määrittelette itsenne miehen kautta.
Suomen sisällissodasta olen viime aikoina lukenut useamman kirjan. Sehän on nyt ajankohtainen aihe, kun tapahtumista tuli juuri kuluneeksi 100 vuotta. Järkyttävä mutta mielenkiintoinen ajanjakso.
Vierailija kirjoitti:
Totuus kaasukammioista kyllä kiinnostaisi tietää, tuo alla oleva kommentti tuli netissä vastaan ja se kyllä herättää monenlaisia kysymyksiä...
"Olisiko mahdollista, ettei mitään kaasutuksia edes tapahtunut ? Teknisesti ne olisivat olleet vaarallisia myös leirien henkilökunnalle. Koko tarina ihmisten kaasuttamisesta Zyklon B:llä on valhe. Saksalaisilla ei ollut teloituskaasukammioita. Liittoutuneet takavarikoivat tonneittain saksalaisia dokumentteja, eikä yhdessäkään viitata millään tavalla "kaasukammioihin".
Germar Rudolf toteaa (the Rudolf Report, s. 226), että missään oloissa "kaasukammioon" ei olisi voitu mennä sisään ilman kaasunaamaria ennen kuin tuuletuksen aloittamisesta oli kulunut 3-4 tuntia. Kaasunaamarin kanssa olisi voitu mennä sisään hakemaan ruumiita vasta 1,5 - 2 tunnin kuluttua ilman suojavaatteita (yksikään todistaja ei ole puhunut suojavaatteita olleen). HCN imeytyy herkästi ihon kautta, joten jos ihminen vielä hikoilee (kuten ruumiita kannettaessa tapahtuu), ihon kautta imeytyy suuret määrät HCN:ää ja syntyy myrkytys, vaikka kantaja käyttäisikin kaasunaamaria.
Väitetty "teollinen kaasutusholokausti" ei siis ollut mahdollinen. Zyklon B:tä ei ole voitu käyttää massamurhien aseena. Syaanivetyä ei voi vapauttaa Zyklon B:stä kokonaan 15-30 minuutissa. Ilman lämmitystä ja tehokasta ventilaatiota Zyklon B:tä ei ole voitu käyttää ihmisten tappamiseen. Silminnäkijäkertomukset ovat vääriä, eikä kuvattuja kaasutuksia ole voinut tapahtua."
"Silminnäkijakertmoukset ovat vääriä"? Ilmeisesti ihmisiä ei tapettukaan, muuten vaan miljoonat ihmiset hävisivät maapallolta puf ja heidän vaatteensa ja kenkänsä jäivät jäljelle?
Ei oikeasti, lopeta tuollainen satuilu. Loukkaa ihmisiä, jotka ovat olleet keskitysleireillä ja joiden sukulaisia on tapettu siellä.
Koitapa miettiä että joku ulkomainen rupeaisi väittämään että Suomen talvisotaa ei koskaan tapahtunutkaan. "Silminnäkijakertmoukset ovat vääriä". Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
1918 tapahtumat joita nyt onkin kiitettävästi ollut esillä. Olen saanut selville että isänäitini oli tuolloin nuorena tyttönä, 13v, vankileirillä. Ei ilmeisesti koskaan puhunut tästä kokemuksesta. Tiedettiin kyllä että olivat punaisia, mutta tästä leiriasiasta oli vaiettu. Tämä on antanut vastauksia ja selityksiä niin moneen asiaan että harmittaa tämän selviäminen vasta nyt, isänikin kuoleman jälkeen.
Muutenkin 1900-luvun alkupuoli 60-luvulle saakka kiinnostaa. Erityisesti naisten elämä maaseudulla. Ja tottakai Karjala josta toinen mummoni joutui evakkoon lähtemään. Olen kuullut niin monet tarinat kauniista Karjalasta että antaisin lähes mitä vain jos sinne pääsisin. Siis niihin 20-30-luvun aikoihin.
Olen syntynyt v.1958, havainto etteivät edellisen sukupolven edustajat mielellään puhuneet ihan kaikkea, töihin he joutuivat jopa samana päivänä kun koulu loppui.
Romanttisuus oli esillä ja haaveet paremmasta elämästä, kova työ katkeroitti jota sitten ikäihmisenä yritettiin ottaa takaisin hauskanpidolla.
Olin kiinnostunut juuristani en tähän päivään mennessäkään tiedä kaikkea. Edes he jotka eivät isosti pitäneet perheestäni suostuneet paljonkaan puhumaan.
Borgiat, rakastan draamaa ja salamyhkäisyyksiä :D
Vierailija kirjoitti:
Olen historiahullu, eniten kiinnostaa Suomen muinaisaika, uskomukset, joista jotkin ovat sinnitelleet nykypäiviin asti. Kohta vietetään Juhannusta eli keskikesää. Ja myös joulu on erittäin pakanallinen edelleen (tai oikeammin uudelleen), kristinusko on vain teennäisesti yrittänyt ripotella sinne omia juttujaan, kun tajuttiin että porukoiden uskomukset on niin syvällä. Ajateltiin, että vuosien saatossa jengiltä unohtuu ne todelliset syyt miksi esim. joulua vietetään, ja tilalle tulee nämä tuontitavarajutut jeesuksineen ja itämään tietäjineen. Sieltäkö se on jo lähtöisin tämä joidenkin suomalaisten kummallinen oman kulttuurin väheksyntä, kaikkien muiden kulttuuri ja historia on parempaa. Sellaiset tyypit ei oikein sisäistä sellaista juttua, että jos arvostat omaa, pystyt arvostamaan toistenkin.
Toinen lempparikausi on tietysti antiikin Rooma - ja siihen syynä on BBC:n 1970-luvun lopulla tekemä Minä, Claudius -sarja. Se oli purkitettua teatteria, mutta teksti on loistavaa, jokaisen historiahullun must. Siitä lähti innostus ottaa selvää, mikä sarjassa on totta, mikä keksittyä - ja siitä sitten syvempäänkin pohtimiseen siitä, miten luotettavia historialähteet ovat. Keisari Claudiushan lienee yksi kuuluisimpia ns. vääristellyn historiankirjoituksen uhreista. Eli sanonta, että historia on voittajien kirjoittamaa, pätee tässä tapauksessa. Claudius-suvun jälkeen valtaan tulleille oli edullista esittää kaikki Claudiukset enemmän tai vähemmän mielipuolina. Mutta onneksi he keskittyivät vain ns. päivän politiikkaan ja niinpä Claudiuksesta jäi myös toisenlaisia kertomuksia - ettei hän ollut jälkeenjäänyt tai hullu, vaan oppinut rakentajakeisari, joka rakensi uutta satamaa ja tekojärviä, joista yksi rakennettiin väärin, niin että avajaisissa Claudius joutui juoksemaan helmat heiluen muun väen joukossa vettä pakoon jne. Tämäkin yritettiin vihapuheen ja vääristellyn tiedon kaudella esittää mahdollisimman koomisessa valossa ja esimerkkinä siitä, miten hullu ja tyhmä Claudius oli. Fiksuimmat jo tuolloin tietysti päätteli, et esimerkillisiä ja edistyksellisiä hankkeita tällä tyhmyrillä ja mielipuolella kuitenkin oli...
Juu, muistan itsekin katsoneeni teininä tuota Minä, Claudius -sarjaa. Toinen historiallinen lemppari oli Kirotut kuninkaat, Ranskan keskiajan kuninkaista ja Tempperliritareista.
Vierailija kirjoitti:
Erityisen kiinnostavaa historiassa on se, miten miehet eivät missään maailman maassa, minään aikana maatalouden jälkeen ole pitäneet naisia missään arvossa. Jokainen maailmanuskonto vihaa naista, ja miesten käyttämät resurssit naisvihaan ovat ihan uskomattoman laajat. On mielenkiintoista miten tämä historia toistuu, ja miten olette loppujen lopuksi ihan samanlaisia kuin ne esiäitinne jotka puolustelivat kaikkia naisia syrjiviä käytäntöjä. Millään yhteiskunnan alueella naisia ei pidetä minään, ei edes perheessä tai avioliitossa jotka ovat naisen henkireikiä. Surullista.
Sitä vain ihmettelee miten kukaan historiaa tunteva nainen kykenee alentamaan itsensä patriarkaalisille perinteille joiden seuraukset tietää. Miehet eivät arvosta teitä sen enempää kun palvotte ja määrittelette itsenne miehen kautta.
Sä et tainnut tulla äiti-mammasi kanssa toimeen kun tuollaiset kompleksit on sulla :D
Kivikausi, keskiaika ja kaikki Hitleriin liittyvä.