Kumpaan juhliin menet, jos pitäisi valita. Ylioppilasjuhlat vaiko valmistujaisiin (ammattikoulu)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

8 lisää, että joo, amislaiset tekee lopputyön, mutta rinnastan sen läksyihin, ei ole mikään yo-kirjoituksiin verrattava rääkki.

Niin no amiksessa on näytöt pitkin opintoja, laajoja kokeita ja sielt valmistuu hyvällä pohjalla.

Muistakaa hei kaikki sit pitää toi asenne kun ootte vanhainkodissa että teihi ei vaan amikset koske pitkällä tikullakaan!

Lukiossa on koeviikot viisi kertaa lukuvuodessa. Edelleenkin: ammattikoulussa ei ole samanlaista loppukoeponnistusta kuin lukiossa.

Se ei tarkoita, etteikö ammattikoulututkinto olisi SIIHEN ammattiin, mihin valmistut se paras vaihtoehto. Saati nyt herranen aika sitä, että ammattisi olisi muita huonompi. Tietenkään ei ole!

Nyt oli vaan puhe siitä työmäärästä ja vaativuudesta, mikä noiden tutkintojen päättämisene liittyy.

8

Minä ja tyttöni kävimme ensin ylioppilaaksi ja sen jälkeen ammattikoulun ja kyllä ammattikoulu oli melko pilipalihommaa. Opetuksettomia viikkoja esim. paljon, jolloin vain oli joku pari kirjallista tehtävää. Näytöt...no teit sitä työtä käytännössä, mihin opiskelit ja se arvoitiin. Eipä se sen kummempaa ollut.

Ja juhlimaan menisin läheisempää

Sen kumpi sankari läheisempi. Jos tässä menisi tasan, niin sitten ehkä juhliin jotka lähempänä ja toista menisin onnittelemaan vaikka lomalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole mikään pikkujuttu, vaikka olisi koulussa hyvä. Kolmen vuoden aikana päntätään aika hitosti tietoa, joka on pakko kahlata enemmän tai vähemmän läpi, jos haluaa kunnon arvosanan. Itse olen kirjoittanut kuusi ällää, mukaanlukien pitkästä matematiikasta.

Ammattikoulututkinnosta en tiedä, se varmasti on muissa suhteissa vaativa, mutta loppupuserrusta ja valmistumisne ehtona olevaa koetta siinä ei ole.

Yo-kirjoitusten kaltainen loppurutistus on jo aika lailla mennyttä elämää. Nykyaikana tiedon hakemisella ja sen soveltamisella sekä suurten kokonaisuuksien hallitsemisella on paljon suurempi merkitys kuin ulkoa opetellulla täsmätiedolla.

Jotta osaa yhdistellä tietoja ja etsiä kaiken relevantin, pitää olla yleiskuva asiasta, osata kysyä ja kyseenalaistaa. Siihen yo-tutkinto ja lukiokoulutus nykyään tähtää. Minkä tietäisit, jos olisit lukion käynyt.

Yhtä hyvin voi väittää, ettei ammattikoulutuksella ole merkitystä, kaikkeen voi lukaista ohjeet netistä ja hei, onhan youtubessa tuostakin video.... samaa logiikkaa mitä itse käytät, mikä on todellisuudessa on bullshittiä.

Et raukkaparka edes ymmärrä, että jos tuota kvg-logiikkaa käyttää, se soveltuu ihan yhtä lailla ammattikoulutukseen, ja vetää maton kaiken opiskelun alta.

Onneksi se ei pidä paikkaansa.

Lukiokoulutus on tarpeellinen, mutta osaamisen mittarina nykyinen yo-tutkinto on vanhentunut, koska siinä ei testata oleellisia asioita. Tiedon etsiminen ei muuten ole yhtä kuin kvg.

Joo, ammattikoulu on ihan pilipalijuttu, veljeni valmistui nyt keväällä. Itse muutaman vuoden takaisena ylioppilaana voin sanoa, että ei se lukiokaan mitään kamalia ponnisteluja vaadi. Yo-kirjoituksia pidetään ihan ihme mörkönä. Niissä pärjää jo pitkälle maalaisjärjellä ja sillä, että kuuntelee tunneilla ja seuraa vähän uutisia. :-D Itse sain parhaat arvosanat ruotista ja englannista (E), kumpaakaan en edes jaksanut lukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

8 lisää, että joo, amislaiset tekee lopputyön, mutta rinnastan sen läksyihin, ei ole mikään yo-kirjoituksiin verrattava rääkki.

No jaa, oma amiksen lopputyöni kultasepäksi valmistumiseni ehtona oli reilusti yli puoli vuotta kestänyt ryhmäprojekti, joka piti sisällään paitsi henkilökohtaisen näyttelytyön valmistuksen aiheen taustoituksineen, materiaalihankintoineen yms., myös näyttelyn suunnittelun, sponsorisopimusten hankinnan, näyttelytilan etsimisen, markkinoinnin, pystytyksen, avajaiset, esittelyn, tuotteiden valokuvat, some-näkyvyyden luomisen ja siellä markkinoinnin koko projektin ajan, jälkianalyysit... Kaikki tämä jakaantui neljälle ihmiselle. Omat YO-kirjoitukset, joista sain pari E:tä, pari L:ää ja yhden M:n, olivat huomattavasti kevyemmät tuohon suoritukseen verrattuna. Lisään vielä, että kumpikin koulutus on osaltaan edistänyt osaamistani, ja kumpaakin arvostan, amista ja lukiota.

Mielenkiintoista, että opetussuunnitelma ei tunne tuollaista laajaa päättötyötä ainakaan perustutkintoasteella. Vai kävikö niin, että muistelit erikoisammattitutkintoa.

Muutaman vuoden takainen perustutkinto. Uusi opetussuunnitelma poisti aikasidonnaisuuden oppimisen mittarina, kun tulivat osaamispisteet. Rankensi ainakin omaa tutkintoa huomattavasti. Ei ollut todellakaan sama, kuinka sitä koulunpenkkiä kuluttaa, piti tehdä hommiakin. Tosin varmasti alakohtaista ja vaihtelua paljon. Halusinpa vain muistuttaa, ettei se amiskaan ole mikään päivähoitopaikka teineille!

Halusinpa vain muistuttaa, että hyvin usein se ON päivähoitopaikka teineille. Sinun koulutusalastasi en halua sanoa mitään, koska meidän koulussamme ei kultaseppiä kouluteta. Mutta monella alalla ja monessa ammattikoulussa noin on. Kouluun tullaan, jos viitsitään; läksyt tehdään, jos ei ole pelattu puolta yötä netissä overwatchia.

Minun oppilaistani iso osa ei osaa äidinkieltään edes auttavasti. He ovat olleet semmoisia viitosen ja kuutosen oppilaita peruskoulussa, ja amiksessa heitä pitää vaan tuupata väkisin läpi.

Hesarissa oli aiheesta hyvä juttu jokunen aika sitten. Iso osa nuorista ja nuorista aikuisista ei enää ymmärrä lukemaansa, ja ongelma korostuu ammattikouluissa, joihin ohjautuu nuorista se osa, joka ei ole pärjännyt kummoisestikaan lukuaineissa.

Paljolti kyse on yleisestä opiskelumotivaatiosta. Se on ammattikoulussa selvästi huonompi kuin lukioissa.

"Lukuvuonna 2013–2014 opintonsa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa keskeytti 7,6 prosenttia opiskelijoista, lukiossa 3,4 prosenttia. Kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolelle pudottautui ammatillisella puolella 6,9 prosenttia, lukiossa 1,6."

https://www.ksml.fi/kotimaa/Ammattikoulujen-v%C3%A4lill%C3%A4-huimat-er…

(Olen äidinkielenopettajana ammattikoulussa)

Vierailija kirjoitti:

Joo, ammattikoulu on ihan pilipalijuttu, veljeni valmistui nyt keväällä. Itse muutaman vuoden takaisena ylioppilaana voin sanoa, että ei se lukiokaan mitään kamalia ponnisteluja vaadi. Yo-kirjoituksia pidetään ihan ihme mörkönä. Niissä pärjää jo pitkälle maalaisjärjellä ja sillä, että kuuntelee tunneilla ja seuraa vähän uutisia. :-D Itse sain parhaat arvosanat ruotista ja englannista (E), kumpaakaan en edes jaksanut lukea. 

Kieliä harva taitaa päntätäkään, koska peli on jo menetetty, jos alkaa kieltä opetella vasta lukulomalla. Reaaliaineet, matikka ja äikkä ovat toinen juttu. Jos äidinkielen yo-kokeessa haluaa pärjätä, kannattaa ehdottomasti lukea lehtiä ennen koetta. Ja ylipäätään lukea paljon.

(Se kuusi ällää kirjoittanut)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole mikään pikkujuttu, vaikka olisi koulussa hyvä. Kolmen vuoden aikana päntätään aika hitosti tietoa, joka on pakko kahlata enemmän tai vähemmän läpi, jos haluaa kunnon arvosanan. Itse olen kirjoittanut kuusi ällää, mukaanlukien pitkästä matematiikasta.

Ammattikoulututkinnosta en tiedä, se varmasti on muissa suhteissa vaativa, mutta loppupuserrusta ja valmistumisne ehtona olevaa koetta siinä ei ole.

Yo-kirjoitusten kaltainen loppurutistus on jo aika lailla mennyttä elämää. Nykyaikana tiedon hakemisella ja sen soveltamisella sekä suurten kokonaisuuksien hallitsemisella on paljon suurempi merkitys kuin ulkoa opetellulla täsmätiedolla.

Jotta osaa yhdistellä tietoja ja etsiä kaiken relevantin, pitää olla yleiskuva asiasta, osata kysyä ja kyseenalaistaa. Siihen yo-tutkinto ja lukiokoulutus nykyään tähtää. Minkä tietäisit, jos olisit lukion käynyt.

Yhtä hyvin voi väittää, ettei ammattikoulutuksella ole merkitystä, kaikkeen voi lukaista ohjeet netistä ja hei, onhan youtubessa tuostakin video.... samaa logiikkaa mitä itse käytät, mikä on todellisuudessa on bullshittiä.

Et raukkaparka edes ymmärrä, että jos tuota kvg-logiikkaa käyttää, se soveltuu ihan yhtä lailla ammattikoulutukseen, ja vetää maton kaiken opiskelun alta.

Onneksi se ei pidä paikkaansa.

Lukiokoulutus on tarpeellinen, mutta osaamisen mittarina nykyinen yo-tutkinto on vanhentunut, koska siinä ei testata oleellisia asioita. Tiedon etsiminen ei muuten ole yhtä kuin kvg.

Lyllä se edelleen pitkälti sitä on, kun puhutaan yleissivistävistä aiheista lukiotasolla. Tieteelliset tutkimuksetkin ovat nykyään netissä. Joten kyllä, se on kvg.

Mutta toisin kuin sinä annat ymmärtää, pelkkä kvg ei riitä, ei ainakaan lukiossa, amiksessa ehkä. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja osata tehdä johtopäätökset sekä käyttää lähdekritiikkiä. Arvioida lähteitä ja niiden intressiä ja niiden käyttämää taustatietoa.

On se kyllä jännää, miten sitä lunta paskahuussin katolla pidetään yhä jonakin autuaaksitekevänä saavutuksena joka takaa älykkyyden ja avaa miltei kaikki ovet. Asiahan on näin, että jos on ns. tyhmä tai haluaa mennä sieltä missä aita on matalin, se onnistuu ihan yhtä lailla amiksessa kuin lukiossakin. Tunnen kasapäin ylioppilaita, joilla ei ole kummoista osaamista oikeastaan missään. Esimerkiksi kirjoitustaito ja kielioppi ovat sellaisia asioita, joita ei toisella asteella enää pahemmin opi. Jos menet lukioon surkealla osaamisella tässä, todennäköisesti lähdet sieltä korkeintaan pikkiriikkisen parempana. 

Lukion kai pitäisi myös valmentaa laaja-alaiseen ja kriittiseen ajatteluun ja jossakin määrin herätellä yhteiskunnallisesti valveutuneeksi, mutta monista lukiossa hyvinkään pärjänneistä tätä ei voi sanoa. Huomaan myös omista opiskelutovereistani, että lukiosta on näemmä mahdollista päästä läpi osaamatta esimerkiksi vieraita kieliä juuri ollenkaan. Osa ammattikoulun käyneistä "hakkaa" jotkut ylioppilaat näissä asioissa ihan kirkkaasti. Ammattikoulussa on ihan samanlainen erilaisten ihmisten ja oppijoiden kirjo kuin lukiossakin, vähän eri suhteissa toki. 

Ei monikaan mene lukioon siksi, että olisi jotenkin erityisen lahjakas tai kiinnostunut yleissivistävistä opinnoista. Osa on siellä ihan vain siksi, ettei tiedä mitä haluaa tehdä (mikä on ihan okei, ei sitä 15-16-vuotiaana kaikkien tarvitsekaan tietää), osa siksi ettei pääse ammattikouluun haluamalleen alalle. Niistä, joilla ei ole esimerkiksi yliopisto-opinnot ja tarkka suunta valmiiksi mielessä, osa ehkä kuvittelee että lukio-opinnoista on jotakin merkittävää hyötyä, mitä sitten ikinä tulevaisuudessa tekeekään. Mutta tosiaan jos sieltä rimaa hipoen menee läpi, ei se ylioppilastodistus anna etumatkaa missään. 

Allekirjoitan kyllä senkin, että monissa ammattiopinnoissa on tätä "pilipalitouhua" ja turhaa perseenrapsuttelua, mutta tiedättekö mitä, se ei johdu siitä että opiskelijat olisivat jotenkin kehnompia tai että opettajissakaan olisi kovasti valittamista. Se johtuu siitä, että ammatillisen koulutuksen resurssit ovat pienet ja niitä on kiristetty viime vuosina tuntuvasti. On vaikea järjestää laadukasta opetusta ja yksilöllistä ohjausta, kun ei ole varaa kunnollisiin tiloihin ja välineisiin ja kerrallaan opetettavassa ryhmässä saattaa olla 30 päätä tai enemmänkin. Lukioilta ei ole leikattu yhtä paljon. 

Tehhäänkö met itsarit, ko niin huonolta tuntuu näyttävän?

Totta kai sellaisen ihmisen juhlaan, joka on minulle läheisempi. Jos siis pitää valita.

Mutta kommenttini tälle amis/yo-jankutukselle:

Antakaa. Jo. Olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole mikään pikkujuttu, vaikka olisi koulussa hyvä. Kolmen vuoden aikana päntätään aika hitosti tietoa, joka on pakko kahlata enemmän tai vähemmän läpi, jos haluaa kunnon arvosanan. Itse olen kirjoittanut kuusi ällää, mukaanlukien pitkästä matematiikasta.

Ammattikoulututkinnosta en tiedä, se varmasti on muissa suhteissa vaativa, mutta loppupuserrusta ja valmistumisne ehtona olevaa koetta siinä ei ole.

Yo-kirjoitusten kaltainen loppurutistus on jo aika lailla mennyttä elämää. Nykyaikana tiedon hakemisella ja sen soveltamisella sekä suurten kokonaisuuksien hallitsemisella on paljon suurempi merkitys kuin ulkoa opetellulla täsmätiedolla.

Jotta osaa yhdistellä tietoja ja etsiä kaiken relevantin, pitää olla yleiskuva asiasta, osata kysyä ja kyseenalaistaa. Siihen yo-tutkinto ja lukiokoulutus nykyään tähtää. Minkä tietäisit, jos olisit lukion käynyt.

Yhtä hyvin voi väittää, ettei ammattikoulutuksella ole merkitystä, kaikkeen voi lukaista ohjeet netistä ja hei, onhan youtubessa tuostakin video.... samaa logiikkaa mitä itse käytät, mikä on todellisuudessa on bullshittiä.

Et raukkaparka edes ymmärrä, että jos tuota kvg-logiikkaa käyttää, se soveltuu ihan yhtä lailla ammattikoulutukseen, ja vetää maton kaiken opiskelun alta.

Onneksi se ei pidä paikkaansa.

Lukiokoulutus on tarpeellinen, mutta osaamisen mittarina nykyinen yo-tutkinto on vanhentunut, koska siinä ei testata oleellisia asioita. Tiedon etsiminen ei muuten ole yhtä kuin kvg.

Lyllä se edelleen pitkälti sitä on, kun puhutaan yleissivistävistä aiheista lukiotasolla. Tieteelliset tutkimuksetkin ovat nykyään netissä. Joten kyllä, se on kvg.

Mutta toisin kuin sinä annat ymmärtää, pelkkä kvg ei riitä, ei ainakaan lukiossa, amiksessa ehkä. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja osata tehdä johtopäätökset sekä käyttää lähdekritiikkiä. Arvioida lähteitä ja niiden intressiä ja niiden käyttämää taustatietoa.

Nimenomaan! Ja tätä taas kirjoituksissa ei varsinaisesti testata.

Siltä varalta ettet raukkaparka ymmärtänyt, puhun yo-kirjoituksista, en lukiosta.

Vierailija kirjoitti:

On se kyllä jännää, miten sitä lunta paskahuussin katolla pidetään yhä jonakin autuaaksitekevänä saavutuksena joka takaa älykkyyden ja avaa miltei kaikki ovet. Asiahan on näin, että jos on ns. tyhmä tai haluaa mennä sieltä missä aita on matalin, se onnistuu ihan yhtä lailla amiksessa kuin lukiossakin. Tunnen kasapäin ylioppilaita, joilla ei ole kummoista osaamista oikeastaan missään. Esimerkiksi kirjoitustaito ja kielioppi ovat sellaisia asioita, joita ei toisella asteella enää pahemmin opi. Jos menet lukioon surkealla osaamisella tässä, todennäköisesti lähdet sieltä korkeintaan pikkiriikkisen parempana. 

Lukion kai pitäisi myös valmentaa laaja-alaiseen ja kriittiseen ajatteluun ja jossakin määrin herätellä yhteiskunnallisesti valveutuneeksi, mutta monista lukiossa hyvinkään pärjänneistä tätä ei voi sanoa. Huomaan myös omista opiskelutovereistani, että lukiosta on näemmä mahdollista päästä läpi osaamatta esimerkiksi vieraita kieliä juuri ollenkaan. Osa ammattikoulun käyneistä "hakkaa" jotkut ylioppilaat näissä asioissa ihan kirkkaasti. Ammattikoulussa on ihan samanlainen erilaisten ihmisten ja oppijoiden kirjo kuin lukiossakin, vähän eri suhteissa toki. 

Ei monikaan mene lukioon siksi, että olisi jotenkin erityisen lahjakas tai kiinnostunut yleissivistävistä opinnoista. Osa on siellä ihan vain siksi, ettei tiedä mitä haluaa tehdä (mikä on ihan okei, ei sitä 15-16-vuotiaana kaikkien tarvitsekaan tietää), osa siksi ettei pääse ammattikouluun haluamalleen alalle. Niistä, joilla ei ole esimerkiksi yliopisto-opinnot ja tarkka suunta valmiiksi mielessä, osa ehkä kuvittelee että lukio-opinnoista on jotakin merkittävää hyötyä, mitä sitten ikinä tulevaisuudessa tekeekään. Mutta tosiaan jos sieltä rimaa hipoen menee läpi, ei se ylioppilastodistus anna etumatkaa missään. 

Allekirjoitan kyllä senkin, että monissa ammattiopinnoissa on tätä "pilipalitouhua" ja turhaa perseenrapsuttelua, mutta tiedättekö mitä, se ei johdu siitä että opiskelijat olisivat jotenkin kehnompia tai että opettajissakaan olisi kovasti valittamista. Se johtuu siitä, että ammatillisen koulutuksen resurssit ovat pienet ja niitä on kiristetty viime vuosina tuntuvasti. On vaikea järjestää laadukasta opetusta ja yksilöllistä ohjausta, kun ei ole varaa kunnollisiin tiloihin ja välineisiin ja kerrallaan opetettavassa ryhmässä saattaa olla 30 päätä tai enemmänkin. Lukioilta ei ole leikattu yhtä paljon. 

Totta pitkälti, mutta ei ihan.

Ammattikouluun pääsee millä todistuksella tahansa. Vuosittain ammattikoulupaikoista jää täyttämättä satoja eri puolilla maata. Ei suosituimpiin, mutta pääsee. Täydennyshaussa voi hakea paikkaa uudelta alalta, jos ei suosikkilinjalle päässyt - ja moni noin tekeekin.

Lukioon on keskiarvoalaraja. Esimerkiksi pk-seudulla se on opetusviraston päätöksellä 7,25.

Eli kyllä se vähän kertoo siitä akateemisten taitojen erosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole mikään pikkujuttu, vaikka olisi koulussa hyvä. Kolmen vuoden aikana päntätään aika hitosti tietoa, joka on pakko kahlata enemmän tai vähemmän läpi, jos haluaa kunnon arvosanan. Itse olen kirjoittanut kuusi ällää, mukaanlukien pitkästä matematiikasta.

Ammattikoulututkinnosta en tiedä, se varmasti on muissa suhteissa vaativa, mutta loppupuserrusta ja valmistumisne ehtona olevaa koetta siinä ei ole.

Yo-kirjoitusten kaltainen loppurutistus on jo aika lailla mennyttä elämää. Nykyaikana tiedon hakemisella ja sen soveltamisella sekä suurten kokonaisuuksien hallitsemisella on paljon suurempi merkitys kuin ulkoa opetellulla täsmätiedolla.

Jotta osaa yhdistellä tietoja ja etsiä kaiken relevantin, pitää olla yleiskuva asiasta, osata kysyä ja kyseenalaistaa. Siihen yo-tutkinto ja lukiokoulutus nykyään tähtää. Minkä tietäisit, jos olisit lukion käynyt.

Yhtä hyvin voi väittää, ettei ammattikoulutuksella ole merkitystä, kaikkeen voi lukaista ohjeet netistä ja hei, onhan youtubessa tuostakin video.... samaa logiikkaa mitä itse käytät, mikä on todellisuudessa on bullshittiä.

Et raukkaparka edes ymmärrä, että jos tuota kvg-logiikkaa käyttää, se soveltuu ihan yhtä lailla ammattikoulutukseen, ja vetää maton kaiken opiskelun alta.

Onneksi se ei pidä paikkaansa.

Lukiokoulutus on tarpeellinen, mutta osaamisen mittarina nykyinen yo-tutkinto on vanhentunut, koska siinä ei testata oleellisia asioita. Tiedon etsiminen ei muuten ole yhtä kuin kvg.

Lyllä se edelleen pitkälti sitä on, kun puhutaan yleissivistävistä aiheista lukiotasolla. Tieteelliset tutkimuksetkin ovat nykyään netissä. Joten kyllä, se on kvg.

Mutta toisin kuin sinä annat ymmärtää, pelkkä kvg ei riitä, ei ainakaan lukiossa, amiksessa ehkä. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja osata tehdä johtopäätökset sekä käyttää lähdekritiikkiä. Arvioida lähteitä ja niiden intressiä ja niiden käyttämää taustatietoa.

Nimenomaan! Ja tätä taas kirjoituksissa ei varsinaisesti testata.

Siltä varalta ettet raukkaparka ymmärtänyt, puhun yo-kirjoituksista, en lukiosta.

Totta kai puhuin minäkin ylioppilaskirjoituksista. Et selvästi tunne asiaa, yo-kirjoituksia on koko ajan muutettu kohti tulkintaa, soveltamista ja lähdekritiikkiä.

Esimerkiksi äidinkielen koe on jaettu kirjoitustaidon kokeeseen sekö luetun ymmärtämiseen, joka nimenomaan keskittyy analyysiin ja lähdekritiikin mittaamiseen. Onpa jopa käyty kiivasta debattia siitä, saako siinä kokeen osassa huomioida kirjoitusvirheitä ja oikeakielisyyttä.

Reaalissa on jo pitkään osa tehtävistä ollut ainestoanalyysejä eli tehtävissä annetaan pohjadataa, jota pitää osata analysoida.

Miksi intät asiassa, jota et selvästikään tunne?

kultivoitunut kirjoitti:

Ehdottomasti ylioppilasjuhliin. Varmasti paremmat tarjoilut kuin tatuoidun wt-kampaajaparturin kekkereissä, joissa tarjotaan pelkkää röökiä ja kaljaa.

Ylioppilasjuhlissa saa sentään sikareita ja samppanjaa.

76 jatkaa... kirjoitusten tehtävät löytyvät netistä, kannattaa vilkaista. Vaikkapa viime syksyn historian kokeessa melkein jokainen tehtävä (yhdeksästä seitsemän) oli aineistosta lähtevää analyysiä, joka tietysti edellyttää aika laillakin pohjatietoa, mutta on juuri sitä soveltavaa analyysiä, jota kerroin yo-kokeessa nykyään painotettavan.

Katsoo täältä:

http://yle.fi/plus/other/2017_abitreenit_syksy_yo/HIfi/

Täältä löytyy kaikki syksyn koekysymykset:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/syksyn-2017-yo-kokeet-loydat-t…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole mikään pikkujuttu, vaikka olisi koulussa hyvä. Kolmen vuoden aikana päntätään aika hitosti tietoa, joka on pakko kahlata enemmän tai vähemmän läpi, jos haluaa kunnon arvosanan. Itse olen kirjoittanut kuusi ällää, mukaanlukien pitkästä matematiikasta.

Ammattikoulututkinnosta en tiedä, se varmasti on muissa suhteissa vaativa, mutta loppupuserrusta ja valmistumisne ehtona olevaa koetta siinä ei ole.

Yo-kirjoitusten kaltainen loppurutistus on jo aika lailla mennyttä elämää. Nykyaikana tiedon hakemisella ja sen soveltamisella sekä suurten kokonaisuuksien hallitsemisella on paljon suurempi merkitys kuin ulkoa opetellulla täsmätiedolla.

Jotta osaa yhdistellä tietoja ja etsiä kaiken relevantin, pitää olla yleiskuva asiasta, osata kysyä ja kyseenalaistaa. Siihen yo-tutkinto ja lukiokoulutus nykyään tähtää. Minkä tietäisit, jos olisit lukion käynyt.

Yhtä hyvin voi väittää, ettei ammattikoulutuksella ole merkitystä, kaikkeen voi lukaista ohjeet netistä ja hei, onhan youtubessa tuostakin video.... samaa logiikkaa mitä itse käytät, mikä on todellisuudessa on bullshittiä.

Et raukkaparka edes ymmärrä, että jos tuota kvg-logiikkaa käyttää, se soveltuu ihan yhtä lailla ammattikoulutukseen, ja vetää maton kaiken opiskelun alta.

Onneksi se ei pidä paikkaansa.

Lukiokoulutus on tarpeellinen, mutta osaamisen mittarina nykyinen yo-tutkinto on vanhentunut, koska siinä ei testata oleellisia asioita. Tiedon etsiminen ei muuten ole yhtä kuin kvg.

Lyllä se edelleen pitkälti sitä on, kun puhutaan yleissivistävistä aiheista lukiotasolla. Tieteelliset tutkimuksetkin ovat nykyään netissä. Joten kyllä, se on kvg.

Mutta toisin kuin sinä annat ymmärtää, pelkkä kvg ei riitä, ei ainakaan lukiossa, amiksessa ehkä. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja osata tehdä johtopäätökset sekä käyttää lähdekritiikkiä. Arvioida lähteitä ja niiden intressiä ja niiden käyttämää taustatietoa.

Nimenomaan! Ja tätä taas kirjoituksissa ei varsinaisesti testata.

Siltä varalta ettet raukkaparka ymmärtänyt, puhun yo-kirjoituksista, en lukiosta.

Totta kai puhuin minäkin ylioppilaskirjoituksista. Et selvästi tunne asiaa, yo-kirjoituksia on koko ajan muutettu kohti tulkintaa, soveltamista ja lähdekritiikkiä.

Esimerkiksi äidinkielen koe on jaettu kirjoitustaidon kokeeseen sekö luetun ymmärtämiseen, joka nimenomaan keskittyy analyysiin ja lähdekritiikin mittaamiseen. Onpa jopa käyty kiivasta debattia siitä, saako siinä kokeen osassa huomioida kirjoitusvirheitä ja oikeakielisyyttä.

Reaalissa on jo pitkään osa tehtävistä ollut ainestoanalyysejä eli tehtävissä annetaan pohjadataa, jota pitää osata analysoida.

Miksi intät asiassa, jota et selvästikään tunne?

Muutos on yhtä tyhjän kanssa, koska kirjoitusten kaltainen kerta-arviointi ei ole enää tätä päivää, vaan arvioinnin pitäisi perustua yhden kokeen sijasta laajempaan osaamiseen. Äläkä viitsi naurattaa noilla aineistotehtävillä. Lukion tehtävä on käsittääkseni valmistaa akateemisiin opintoihin (ja sen tehtävän lukio täyttää), mutta jostain syystä siihen väliin on jäänyt käytännössä turha muinaisjäänne.

Vierailija kirjoitti:

76 jatkaa... kirjoitusten tehtävät löytyvät netistä, kannattaa vilkaista. Vaikkapa viime syksyn historian kokeessa melkein jokainen tehtävä (yhdeksästä seitsemän) oli aineistosta lähtevää analyysiä, joka tietysti edellyttää aika laillakin pohjatietoa, mutta on juuri sitä soveltavaa analyysiä, jota kerroin yo-kokeessa nykyään painotettavan.

Katsoo täältä:

http://yle.fi/plus/other/2017_abitreenit_syksy_yo/HIfi/

Täältä löytyy kaikki syksyn koekysymykset:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/syksyn-2017-yo-kokeet-loydat-t…

Ja jos katsot tuolta myös YTL:n hyvän vastauksen piirteet (erillinen pdf) näet, että hyvän/kiitettävän arvosanan saaminen noista edellyttää lähdekritiikin osaamista. Eli lähdekritiikki on yksi selkeä arviointikriteeri!

Vierailija kirjoitti:

76 jatkaa... kirjoitusten tehtävät löytyvät netistä, kannattaa vilkaista. Vaikkapa viime syksyn historian kokeessa melkein jokainen tehtävä (yhdeksästä seitsemän) oli aineistosta lähtevää analyysiä, joka tietysti edellyttää aika laillakin pohjatietoa, mutta on juuri sitä soveltavaa analyysiä, jota kerroin yo-kokeessa nykyään painotettavan.

Katsoo täältä:

http://yle.fi/plus/other/2017_abitreenit_syksy_yo/HIfi/

Täältä löytyy kaikki syksyn koekysymykset:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/syksyn-2017-yo-kokeet-loydat-t…

.

Johan oli aineistoja :D Noidenko kanssa puuhastelu on sitä soveltavaa analyysia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole mikään pikkujuttu, vaikka olisi koulussa hyvä. Kolmen vuoden aikana päntätään aika hitosti tietoa, joka on pakko kahlata enemmän tai vähemmän läpi, jos haluaa kunnon arvosanan. Itse olen kirjoittanut kuusi ällää, mukaanlukien pitkästä matematiikasta.

Ammattikoulututkinnosta en tiedä, se varmasti on muissa suhteissa vaativa, mutta loppupuserrusta ja valmistumisne ehtona olevaa koetta siinä ei ole.

Yo-kirjoitusten kaltainen loppurutistus on jo aika lailla mennyttä elämää. Nykyaikana tiedon hakemisella ja sen soveltamisella sekä suurten kokonaisuuksien hallitsemisella on paljon suurempi merkitys kuin ulkoa opetellulla täsmätiedolla.

Jotta osaa yhdistellä tietoja ja etsiä kaiken relevantin, pitää olla yleiskuva asiasta, osata kysyä ja kyseenalaistaa. Siihen yo-tutkinto ja lukiokoulutus nykyään tähtää. Minkä tietäisit, jos olisit lukion käynyt.

Yhtä hyvin voi väittää, ettei ammattikoulutuksella ole merkitystä, kaikkeen voi lukaista ohjeet netistä ja hei, onhan youtubessa tuostakin video.... samaa logiikkaa mitä itse käytät, mikä on todellisuudessa on bullshittiä.

Et raukkaparka edes ymmärrä, että jos tuota kvg-logiikkaa käyttää, se soveltuu ihan yhtä lailla ammattikoulutukseen, ja vetää maton kaiken opiskelun alta.

Onneksi se ei pidä paikkaansa.

Lukiokoulutus on tarpeellinen, mutta osaamisen mittarina nykyinen yo-tutkinto on vanhentunut, koska siinä ei testata oleellisia asioita. Tiedon etsiminen ei muuten ole yhtä kuin kvg.

Lyllä se edelleen pitkälti sitä on, kun puhutaan yleissivistävistä aiheista lukiotasolla. Tieteelliset tutkimuksetkin ovat nykyään netissä. Joten kyllä, se on kvg.

Mutta toisin kuin sinä annat ymmärtää, pelkkä kvg ei riitä, ei ainakaan lukiossa, amiksessa ehkä. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja osata tehdä johtopäätökset sekä käyttää lähdekritiikkiä. Arvioida lähteitä ja niiden intressiä ja niiden käyttämää taustatietoa.

Nimenomaan! Ja tätä taas kirjoituksissa ei varsinaisesti testata.

Siltä varalta ettet raukkaparka ymmärtänyt, puhun yo-kirjoituksista, en lukiosta.

Totta kai puhuin minäkin ylioppilaskirjoituksista. Et selvästi tunne asiaa, yo-kirjoituksia on koko ajan muutettu kohti tulkintaa, soveltamista ja lähdekritiikkiä.

Esimerkiksi äidinkielen koe on jaettu kirjoitustaidon kokeeseen sekö luetun ymmärtämiseen, joka nimenomaan keskittyy analyysiin ja lähdekritiikin mittaamiseen. Onpa jopa käyty kiivasta debattia siitä, saako siinä kokeen osassa huomioida kirjoitusvirheitä ja oikeakielisyyttä.

Reaalissa on jo pitkään osa tehtävistä ollut ainestoanalyysejä eli tehtävissä annetaan pohjadataa, jota pitää osata analysoida.

Miksi intät asiassa, jota et selvästikään tunne?

Muutos on yhtä tyhjän kanssa, koska kirjoitusten kaltainen kerta-arviointi ei ole enää tätä päivää, vaan arvioinnin pitäisi perustua yhden kokeen sijasta laajempaan osaamiseen. Äläkä viitsi naurattaa noilla aineistotehtävillä. Lukion tehtävä on käsittääkseni valmistaa akateemisiin opintoihin (ja sen tehtävän lukio täyttää), mutta jostain syystä siihen väliin on jäänyt käytännössä turha muinaisjäänne.

Mitä ihmettä sinä nyt horiset?

Lukion päättötodistus summaa kaikkien lukion kurssien arvosanat ja laskee niistä keskiarvon. Siis koko kolmen vuoden ajalta. Et siis edes ymmärrä, että ylioppilaskirjoitusten arvosanat on vain puolet sitä kokonaisuutta?!

Ei yliopistohauissa pelkästään yo-tutkinnon arvosanoja katsota, ei ole koskaan katsottukaan. Vaan myös lukion päästötodistuksen arvosanoja.

Oikeasti. Mene nyt hittoon siitä änkyttämästä, kun et tiedä asiasta yhtään mitään. Jos edes vilkaisisit tuonne sivustolle, näkisit, että johtopäätösten teko ja lähdekritiikki ovat keskeisiä arviointikriteerejä ylppäreissä.

Niinhin joissa on rennompi väki ja paremmat bileet.