Kumpaan juhliin menet, jos pitäisi valita. Ylioppilasjuhlat vaiko valmistujaisiin (ammattikoulu)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

76 jatkaa... kirjoitusten tehtävät löytyvät netistä, kannattaa vilkaista. Vaikkapa viime syksyn historian kokeessa melkein jokainen tehtävä (yhdeksästä seitsemän) oli aineistosta lähtevää analyysiä, joka tietysti edellyttää aika laillakin pohjatietoa, mutta on juuri sitä soveltavaa analyysiä, jota kerroin yo-kokeessa nykyään painotettavan.

Katsoo täältä:

http://yle.fi/plus/other/2017_abitreenit_syksy_yo/HIfi/

Täältä löytyy kaikki syksyn koekysymykset:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/syksyn-2017-yo-kokeet-loydat-t…

.

Johan oli aineistoja :D Noidenko kanssa puuhastelu on sitä soveltavaa analyysia? 

Koska vastauksilta vaaditaan soveltavaa analyysiä ja lähdekritiikkiä, niin kyllä.

Porvoon ammattikoulun kasvattina sinä tietysti osaat vastata noihin kaikkiin ällän arvoisesti. ;-D

On se jännää et vaikka lopulta seistään samalla viivalla ja se amis saattaa joku päivä olla hyvinkin sen ylioppilaan pomo pitäis se lakki silti hommata et saa jotkin ihmisarvot. Lopulta sillä lakilla tee muuta kun pyyhkii persettään ja jatkaa koulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

76 jatkaa... kirjoitusten tehtävät löytyvät netistä, kannattaa vilkaista. Vaikkapa viime syksyn historian kokeessa melkein jokainen tehtävä (yhdeksästä seitsemän) oli aineistosta lähtevää analyysiä, joka tietysti edellyttää aika laillakin pohjatietoa, mutta on juuri sitä soveltavaa analyysiä, jota kerroin yo-kokeessa nykyään painotettavan.

Katsoo täältä:

http://yle.fi/plus/other/2017_abitreenit_syksy_yo/HIfi/

Täältä löytyy kaikki syksyn koekysymykset:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/syksyn-2017-yo-kokeet-loydat-t…

.

Johan oli aineistoja :D Noidenko kanssa puuhastelu on sitä soveltavaa analyysia? 

Koska vastauksilta vaaditaan soveltavaa analyysiä ja lähdekritiikkiä, niin kyllä.

Porvoon ammattikoulun kasvattina sinä tietysti osaat vastata noihin kaikkiin ällän arvoisesti. ;-D

Mitä soveltavaa analyysia ja lähdekritiikkiä suurimpaan osaan noista historian aineistoista tarvitaan? Noiden merkitys itse tehtävässä on aika vähäinen, ennemmin voisi puhua kuvituskuvista. Kas kun ei ollut ns. aineistona Ruotsin karttaa 1600-luvulta.

En tosiaankaan osaisi vastata ällän arvoisesti. Nyt ihan kylmiltään mentäisiin varmaan siellä hyvän ja tyydyttävän välimaastossa.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun pääsee millä todistuksella tahansa. Vuosittain ammattikoulupaikoista jää täyttämättä satoja eri puolilla maata. Ei suosituimpiin, mutta pääsee. Täydennyshaussa voi hakea paikkaa uudelta alalta, jos ei suosikkilinjalle päässyt - ja moni noin tekeekin.

Lukioon on keskiarvoalaraja. Esimerkiksi pk-seudulla se on opetusviraston päätöksellä 7,25.

Eli kyllä se vähän kertoo siitä akateemisten taitojen erosta.

Niin...? Täydennyshaussa on haettavissa myös kymmeniä paikkoja lukioihin. Kaikki eivät edes ole yleislinjoille, vaan viime kesänäkin oli myös erikoislukioissa paikkoja auki. Eli aivan samalla tavalla tämä menee sielläkin, suositumpaan tai kovemman tason kouluun päästäkseen täytyy suoriutua hyvin, jonnekin pääsevät kaikki halukkaat ja enemmänkin voidaan ottaa. Ammatilliselle puolelle hakijat myös pisteytetään, joten peruskoulun päättötodistuksella on merkitystä sielläkin, vaikkei huonommin sujunut peruskoulu vielä itsessään ehkä suljekaan niin monia ovia. 

Uskoisin että kyllä pk-seudullakin oikeasti halukkaat tungetaan johonkin lukioon jos ammattikouluun ei päässyt, ellei nyt aivan vitosen keskiarvo ole. Se kun ei hyödytä ketään, että peruskoulun päättänyt jätetään virumaan toimettomana tai ohjataan vain johonkin käsillä olevaan ammattikoulutukseen, joka ei kiinnosta ollenkaan. 

Minusta ei kylläkään ole edes mielekästä puhua siitä, millaiset numerot kenelläkin todistuksessaan on, ne kun määrittävät ihmisestä hyvin vähän. Pääasia on, että jokainen voisi opiskella jotakin sellaista, mistä on edes jonkinlaista hyötyä oman elämän ja tulevaisuuden kannalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole mikään pikkujuttu, vaikka olisi koulussa hyvä. Kolmen vuoden aikana päntätään aika hitosti tietoa, joka on pakko kahlata enemmän tai vähemmän läpi, jos haluaa kunnon arvosanan. Itse olen kirjoittanut kuusi ällää, mukaanlukien pitkästä matematiikasta.

Ammattikoulututkinnosta en tiedä, se varmasti on muissa suhteissa vaativa, mutta loppupuserrusta ja valmistumisne ehtona olevaa koetta siinä ei ole.

Yo-kirjoitusten kaltainen loppurutistus on jo aika lailla mennyttä elämää. Nykyaikana tiedon hakemisella ja sen soveltamisella sekä suurten kokonaisuuksien hallitsemisella on paljon suurempi merkitys kuin ulkoa opetellulla täsmätiedolla.

Jotta osaa yhdistellä tietoja ja etsiä kaiken relevantin, pitää olla yleiskuva asiasta, osata kysyä ja kyseenalaistaa. Siihen yo-tutkinto ja lukiokoulutus nykyään tähtää. Minkä tietäisit, jos olisit lukion käynyt.

Yhtä hyvin voi väittää, ettei ammattikoulutuksella ole merkitystä, kaikkeen voi lukaista ohjeet netistä ja hei, onhan youtubessa tuostakin video.... samaa logiikkaa mitä itse käytät, mikä on todellisuudessa on bullshittiä.

Et raukkaparka edes ymmärrä, että jos tuota kvg-logiikkaa käyttää, se soveltuu ihan yhtä lailla ammattikoulutukseen, ja vetää maton kaiken opiskelun alta.

Onneksi se ei pidä paikkaansa.

Lukiokoulutus on tarpeellinen, mutta osaamisen mittarina nykyinen yo-tutkinto on vanhentunut, koska siinä ei testata oleellisia asioita. Tiedon etsiminen ei muuten ole yhtä kuin kvg.

Lyllä se edelleen pitkälti sitä on, kun puhutaan yleissivistävistä aiheista lukiotasolla. Tieteelliset tutkimuksetkin ovat nykyään netissä. Joten kyllä, se on kvg.

Mutta toisin kuin sinä annat ymmärtää, pelkkä kvg ei riitä, ei ainakaan lukiossa, amiksessa ehkä. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja osata tehdä johtopäätökset sekä käyttää lähdekritiikkiä. Arvioida lähteitä ja niiden intressiä ja niiden käyttämää taustatietoa.

Nimenomaan! Ja tätä taas kirjoituksissa ei varsinaisesti testata.

Siltä varalta ettet raukkaparka ymmärtänyt, puhun yo-kirjoituksista, en lukiosta.

Totta kai puhuin minäkin ylioppilaskirjoituksista. Et selvästi tunne asiaa, yo-kirjoituksia on koko ajan muutettu kohti tulkintaa, soveltamista ja lähdekritiikkiä.

Esimerkiksi äidinkielen koe on jaettu kirjoitustaidon kokeeseen sekö luetun ymmärtämiseen, joka nimenomaan keskittyy analyysiin ja lähdekritiikin mittaamiseen. Onpa jopa käyty kiivasta debattia siitä, saako siinä kokeen osassa huomioida kirjoitusvirheitä ja oikeakielisyyttä.

Reaalissa on jo pitkään osa tehtävistä ollut ainestoanalyysejä eli tehtävissä annetaan pohjadataa, jota pitää osata analysoida.

Miksi intät asiassa, jota et selvästikään tunne?

Muutos on yhtä tyhjän kanssa, koska kirjoitusten kaltainen kerta-arviointi ei ole enää tätä päivää, vaan arvioinnin pitäisi perustua yhden kokeen sijasta laajempaan osaamiseen. Äläkä viitsi naurattaa noilla aineistotehtävillä. Lukion tehtävä on käsittääkseni valmistaa akateemisiin opintoihin (ja sen tehtävän lukio täyttää), mutta jostain syystä siihen väliin on jäänyt käytännössä turha muinaisjäänne.

Mitä ihmettä sinä nyt horiset?

Lukion päättötodistus summaa kaikkien lukion kurssien arvosanat ja laskee niistä keskiarvon. Siis koko kolmen vuoden ajalta. Et siis edes ymmärrä, että ylioppilaskirjoitusten arvosanat on vain puolet sitä kokonaisuutta?!

Ei yliopistohauissa pelkästään yo-tutkinnon arvosanoja katsota, ei ole koskaan katsottukaan. Vaan myös lukion päästötodistuksen arvosanoja.

Oikeasti. Mene nyt hittoon siitä änkyttämästä, kun et tiedä asiasta yhtään mitään. Jos edes vilkaisisit tuonne sivustolle, näkisit, että johtopäätösten teko ja lähdekritiikki ovat keskeisiä arviointikriteerejä ylppäreissä.

Eli yo-kirjoitukset ovat loppujen lopuksi melko turhat.

"Et raukkaparka edes ymmärrä",  "et siis edes ymmärrä", "jos edes vilkaisisit". Ei voi kuin ihailla kuuden ällän ylioppilaan (vai hyppäsikö joku muu väliin?) keskustelutaitoa.

Lopetan inttämisen. Viisaampi väistää.

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilasjuhliin tietenkin. 

Nykyään tiedän, että ammattikoulusta valmistuneetkin pitävät jotain juhlia, mutta ai että nauratti, kun 20 vuotta sitten tätini uuden miehen lapsi entisestä avioliitosta piti juhlat ja kutsui sinne. Valmistui joksikin lastenhoitajaksi. 

Ylioppilastutkinto on kuitenkin vähän eri asia kuin joksikin parturikampaajaksi tai kynsiteknikoksi valmistuminen :D

Vaikutat todella fiksulta ihmiseltä.

Porvoossa ei olla vielä päästy tälle vuosituhannelle. Siellä vissiin kuljetaan edelleen koko kesä valkolakki päässä?

Vierailija kirjoitti:

Menisin ylioppilasjuhliin juomaan pään täyteen ja sitten amisjuhliin kusemaan maljakkoon.

Molempiin juhliin oikein odotetaan sinua.

Mikä kysymys? En ymmärrä oikein mitä ajat takaa? Sama kuin kysyisit menisitkö sen juhliin jonka nimi on ensin vai jälkeen aakkosissa.

Miksi meillä on enemmän ammattikoulun käyneitä työttömiä kuin työttömiä ylioppilaita? Jos ne amikset osaavat ja oppivat ja tekevät, niin loogisesti he myös menevät töihin. Nyt töissä tuntuu olevan enemmän ylioppilaita kuin vaikka kevään merkonomeja.

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys? En ymmärrä oikein mitä ajat takaa? Sama kuin kysyisit menisitkö sen juhliin jonka nimi on ensin vai jälkeen aakkosissa.

Trollilla on tylsää, ei tässä sen kummempaa.

Kävisin molemmissa, jos se etäisyyden puitteissa on mahdollista. Jos ei, niin kauemmat juhlat jäisivät välistä. Ensin menisin niihin virallisempiin juhliin ja illaksi sitten niihin, joissa tunnelma tiedetysti rennompi (tämäkään kun ei kokemukselta riipu mitenkään siitä, onko kyse ammattiinvalmistumisesta vaiko lakkiaisista). Jos tuntuisi kamalan vaikealta valita, en menisi kumpiinkaan, kortti postiin ja rahaa tilille.

Pahimmillaan on samana päivänä ollut kolmet lakkiaiset ja yksi ammattiinvalmistuva. Kaikki kerkisi hyvin, kun etäisyyttä ei ollut nimeksikään eikä minnekään jäänyt pidemmäksi aikaa (etiketin mukaanhan juhliin ei jäädä asumaan, vaan siellä piipahdetaan vain onnittelemassa ja juomassa se kuppi kahvia, vieraana kiva tapa, emäntänä harmittavaa)

Turhaa tappelua. Ja jos juhlakalut on läheiset toisilleen, miksipä ei järjestäisi juhliaan samoihin tiloihin yhdessä?

Itse kun pääsin amikseen vuonna 2009, niin sähköalalle vaadittiin parempi keskiarvo kuin lukioihin. Siellä meillä oli kokeita pitkin vuotta mitkä piti saada läpi, ja sielläkin oli läsnäolopakko. Isosiskoni on käynyt lukion koska se vaadittiin seuraaviin opintoihin. Minä ja kaksi sisarustani olemme käyneet amiksen ja meille järjestettiin valmistujaisjuhlat. Miksi amista pidetään huonompana vaihtoehtona? Moni tuttuni on käynyt lukion koska eivät ole tienneet mitä haluavat opiskella. Ja moni tuttuni on käynyt amiksen koska tietävät mitä haluavat opiskella. Pitäisikö kaikkien käydä ensin lukio ja sen jälkeen amis, vaikka tietäisi mitä haluaa?

Sen, joka on minulle läheisempi. Tai jos toisen luo on hirveän pitkä matka, niin menisin sen lähempänä asuvan luo. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi meillä on enemmän ammattikoulun käyneitä työttömiä kuin työttömiä ylioppilaita? Jos ne amikset osaavat ja oppivat ja tekevät, niin loogisesti he myös menevät töihin. Nyt töissä tuntuu olevan enemmän ylioppilaita kuin vaikka kevään merkonomeja.

Sehän voi johtua ylitarjonnasta, tai koska useimmilla firmoilla ei ole varaa palkata uusia työntekijöitä. Mutta se voi johtua myös siitä etteivät työnantajat ole tyytyväisiä amiksen työnjälkeen. Moni ylioppilas jatkaa opiskelua, lukion jälkeen mitä ei tilastoida työttömyydeksi.

Ylioppilasjuhliin tietenkin. Olisi ihana katsoa ihmistä, jolla optimismia tulevaisuuden suhteen ja jolla on jäljellä vielä nuoren viattomuutta. Voi siinä samalla muistella omia ylioppilasjuhliaan ja niitä fiiliksiä kun elämä oli edessä eikä vielä ollut niin huomisesta huolta.

Minun mielestäni ammattiin valmistumiset tai yliopistosta valmistumiset ei enää kuuluu samalla tavalla juhlittavaksi kuin ylioppiluus. Kaveriporukalla korkeintaan. Itsekin valmistun parin viikon päästä maisteriksi ja mietin juuri pidänkö jotkut juhlat.