Lue keskustelun säännöt.
Abortoitu lapseni "kummittelee" - mikä tähän auttaisi?
01.06.2018 |
Tein elämäni suurimman virheen ex-mieheni painostamana noin kahdeksan vuotta sitten. Joskus se lapsi on tullut uniini pienenä vauvana ja tänään yöllä herätessäni näin aivan kuin noin kahdeksanvuotias tummahiuksinen tyttö kokomustissa vaatteissa olisi kävellyt minusta poispäin juuri kun heräsin ja jatkoi siten, että käveli seinän läpi ja katosi. Sinänsä se tunnelma oli neutraali ja rauhallinen, mutta säikähdin suuresti.
Olen vastaavan tilanteen kokenut herätessäni, kun koirani kuoli, tosin silloin tuntui siltä, että koirani oli nukkunut tuttuun tapaan vieressäni ja nousi siitä pois juuri, kun heräsin ja siinä oli lempeä tunnelma ja koira oli tullut tervehtimään rajan takaa.
Auttaako tällaiseen joku asia? Olen jotenkin todella äärimmäisen herkkä ja intuitiivinen ainakin sekä uskovaisuuteen taipuvainen. Mielestäni se tämänaamuinen oli hieman pelottava juuri niiden mustien vaatteiden takia. Aivan kuin hän olisi ollut tummahiuksinen yhdistelmäversio myöhemmin syntyneestä tyttärestäni ja pojastani ja samalla tavalla kaivannut luokseni sekä olisi jotenkin katkera siitä, ettei saanut syntyä. Tosin tämä lapsi oli tyttö saparoissaan selkeästi. Tämä kuulostaa oudolta, mutta näin asian koen.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Abortoitu lapsi ei ole vihainen tai surullinen, hyvönen aika! Hän rakastaa äitiään ehdoitta ja tulee joko ilahduttamaan tai vaikeina aikoina lohduttamaan tätä.
Kupsahtanilla ei ole tunteita. Vauveli maatui, siitä tuli kukka, mehiläinen joi kukasta ja siitä tuli hunajaa, ihminen söi hunajan ja siitä tuli kakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsesi oikeasti kummittele eikä käy moikkailemassa tms., vaan unet ovat oman mielesi aikaansaannosta. Unet ovat tiedostamattoman mielen tason tapa työstää menneisyyden tapahtumia, valintoja ja kokemuksia. Teit abortin painostettuna. Tilanne oli varmaan hyvin traumaattinen.
Kristittynä uskon iankaikkiseen elämään. Lapsesi on Taivaassa eivätkä Taivaan asukkaat kanna kaunaa kenellekään.
Uskoni mukaan abortti ei kuulu kenenkään elämänsuunnitelmaan, vaan se on synti. Kaikki synnit voi saada Jumalalta anteeksi, jos ne tunnustaa Hänelle ja pyytää anteeksi. Sen takia Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen meidän syntiemme sovitukseksi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
oon itseasiassa kuullut vastaavia tapauksia henkilöiltä jotka myös tehneet abortin. Kotona alkanut kummittelemaan...
Tässä ei nyt terapiat auta. Koko terapian ja psykologian pahin vihollinen on ihmisen luonnollinen OMATUNTO, joka kolkuttaa ja kolkuttaa vaikka potilas miten yrittäisi sen hiljentää. Usein me yritämme hiljentää sen alkoholiin, bailaamiseen, hillittömään shoppailuun, himoihin, miehiin, seksiin, lääkkeisiin, turruttamaan sen millä keinolla tahansa. Psykologian ydin on saada se ääni vaimennettua, jotta potilas voisi olla tyytyväinen itseensä ja iloinen. Tämähän ei auta eikä ratkaise pitkällä tähtäiomellä-siksi terapia /psykologia luo ihmishirviöitä, jotka eläävät eteenpäin porskuttaen mt-lääkkeiden piristämminä, vaimennetulla omantunnonäänellä, jatkaen olemalla vaikeita kaikille ympärillään oleville.(mulla on kokemusta, "terapialla paranneuista" ihmishirviöistä) . He luovat monsteri-ihmisen pahimmillaan.
Pysyvä apu on tuoda syntisi Kristukselle, ihan ensin tunnustaa se teko sellaisena mitä se on. Koko raakuudessaan- sitten katua koko sydämestään. Ja kääntyä pois samoista teoista, ja muistakin synneistä. .Ja saada se sitten anteeksi. Päästä vapaaksi synnin tuonasta painolastista. Ilman ristiä painolastista vapautuminen läääkkeiden avulla , tai koko syntiongelman kieltämällä ei toimi, tai teon "valkaisemisella" muilla jippukonseilla. Ainakaan kovin kauan
Näemmä joku muukin on kiireisen terapian tarpeessa.
Naiset eivät missään osaa tehdä omaa valintaa. Miehen tahtoon aina alistutaan ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei ota tosissaan päätöksiänne. Hankkikaa oma tahto, kaakat.
Abortoitu lapsi ei ole vihainen tai surullinen, hyvönen aika! Hän rakastaa äitiään ehdoitta ja tulee joko ilahduttamaan tai vaikeina aikoina lohduttamaan tätä.