Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä tyttäreni liikunnannumeroa
30.05.2018 |
On ollut joka kerta, kun on numerotodistuksen saanut, 8. Tyttö on liikunnallinen ja lahjakas monessa lajissa (voitti mm. yleisurheilussa kultaa!) Ja on sitten muissa lajeissa suunnilleen muiden luokkansa tyttöjen tasolla, paria lajia lukuunottamatta. Osallistuu aina tunneille, ja valitsi liikunnan valinnaiseksi. Opettaja oli antanut tänään suullisen arvioinnin todistuksesta niille, jotka halusivat, ja nämä näkivät siis myös todistuksensa etukäteen. Numero oli taas 8, ja tyttö kysyi, miksi. Opettaja selitti, että jos "katsoo kokonaisuutena hänen liikunnallisia kykyjään, ei se riitä 9 asti." Tyttö kertoi minulle myös, että viimevuonna eräs tyttö oli osallistunut vain parille sisäliikuntatunnille, mutta oli siitä huolimatta saanut 9, kuten tytön muutkin luokan tytöt. Mikä logiikka opettajalla oikein tässä on? Tyttöä selvästi harmitti, sillä oli yrittänyt kovasti nostaa liikannumeroaan ja yrittänyt osallistua mahdollisimman aktiivisesti. Miksi opettaja antoi tytölle huonomman numeron, kuin muille? Tyttö on kuudennella.
Kommentit (111)
on heillä ihan taulukot kai mitkä suoritukset täyttää 10 tai 9 kriteerit Esim. leuanveto. Muistan että meillä ainakin jokaisen piti yrittää, ja jos sai edes yhden, niin oli kai hyvä, kaksi oli jo erinomainen, kukaan ei tainnut saada.
No sitten taas cooperin testi, kyllä se liikunnallisuutta mittaa. On ihan selvät rajat, minkä numeron korkeintaan voi antaa jos lapsi kävelee koko matkan, tat ei jaksa juosta, jne. Turha näistä on kitistä, että "naamakertoimen mukaan". Toki uskon että se vaikuttaa ehkä yhden numeron heittoa. Tai jos joku valitaan aina koulujen välisiin yleisurheilukisoihin ja sieltä tuo tasaisesti useassakin lajissa kultaa, niin ei sille 6 voi antaa. Taas jos joku ei koskaan tulel valituksi, vaikea sille on 10 - 9 antaa.
Itse aika usein olin koulujen välisissä kisoissa, mitaleilla, ja useassa lajissa (ison) koulun joukkueessa, ja voittoja tuli, silti numero usen 9. Sm-kisoja koluttu, pm-kisoja koluttu koko nuoruus/lapsuus, useassakin eri lajin urheiluseurassa.
Pankaa lapsi joihinkin eri urheiluseuroihin, nyt etenkin kun kesä tulee, niin varmasti alkaa numero nousemaan kun myös tulokset nousee sitten myös koulun liikuntatunneilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä seurustelin erään nuoren miehen kanssa, joka oli taannoin omassa lajissaan (yleisurheilun puolelta) Suomen huippuja (SM-valmennettava) ja hänellä oli liikuntanumero koulussa koko ajan 7, vaikka oli lajinsa Suomen kärkeä. Syy seiskan numeroon oli se, että oli kuulemma liian keskittynyt "vain" yhteen lajiin. Oli vain keskinkertainen tai jopa heikko joissakin lajeissa. On tosi vaikeaa arvioida liikunnan "osaamista" numeroina.
Ap:lle tiedoksi, että meidän luokalla kasin sai liikunnasta, jos osoitti pelkkää aktiivisuutta vaikkei olisi ollut yhtään hyvä. Seiskan sai jos tuli tunnille. Ysin sai jos oli oikein hyvä. Kymppiä ei ollut kenelläkään meidän luokalla koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä seurustelin erään nuoren miehen kanssa, joka oli taannoin omassa lajissaan (yleisurheilun puolelta) Suomen huippuja (SM-valmennettava) ja hänellä oli liikuntanumero koulussa koko ajan 7, vaikka oli lajinsa Suomen kärkeä. Syy seiskan numeroon oli se, että oli kuulemma liian keskittynyt "vain" yhteen lajiin. Oli vain keskinkertainen tai jopa heikko joissakin lajeissa. On tosi vaikeaa arvioida liikunnan "osaamista" numeroina.
Ap:lle tiedoksi, että meidän luokalla kasin sai liikunnasta, jos osoitti pelkkää aktiivisuutta vaikkei olisi ollut yhtään hyvä. Seiskan sai jos tuli tunnille. Ysin sai jos oli oikein hyvä. Kymppiä ei ollut kenelläkään meidän luokalla koskaan.
jo, samoin, on totta ettei 10:iä meidänkään isossa liikuntaryhmissä koksaan taidettu antaa kenellekkään kuin poikkeuksena kerran tai kaksi.. Itsellä 10 oli kerran. Eipä kukaan ollutkaan SM voittaja missään lajissa. Näitä kuitenkin on. Itse olen useita vuosia ollut Pm-voittaja. Vaikka olisi luokaltaan paras, ei sillä voi saada 10. Vaan täytyy tulokset kestää valtakunnalliset vertailut. Ei lapsia panna paremmuusjärjestykseen, esim. 5 hengen maalaiskoulussa, ja siitä jaeta parhaalle 10, toiseksi parhaalle 9...vaan valtakunnallisesti tarkastellaan suoritusten tuloksia (vaikka 100m juoksun aikoja).
Miksi ihmeessä liikunnasta ei pitäisi antaa numeroa? Arvostellaanhan muutkin aineet, joten miksi liikuntaa ei arvosteltaisi? Jos joku ei osaa matematiikassa vaikka soveltuvia tehtäviä on numero 6-7. Miksi muissa aineissa ei anneta numeroa yrittämisestä?
Vierailija kirjoitti:
yleisurheilussa ainakin on ne ihan selvät rajat joihin tulee yltää, jotta suoritus olisi kiitettävä tai erinomainen.Sikihän esim. yleisurheilussa liikkatunnilla meillä ainakin mitattiin satasen nopeus, pituushyppy, maratooni, jne.
NO sitten meillä oli koulujen välisiä kisoja, ja oli vaikka koulun koripallo tiimi, jonne pääsi luokalta parhaat, sama jalkapallossa, pesiksessä, jne.
Oliko lapsesi missään noissa joukkueissa? Ani harva on hyvä kaikessa. Mutta 8 ei mikään huono ole. Pärstäkerroinkin vaikuttaa, onko harmaa rivijäsen siellä tunnilla, vai yltääkö joka lajissa erityisiin suorituksiin...Tai jos on vaikka korkeushypun suomenmestari niin kaipa sillä pitäisi 10 irrota.
Missä peruskoulussa liikuntanumeroon vaikuttaa maraton-juoksu?
Omat lapseni ovat alakoulussa saaneet 9 tai 10 liikuntanumeroksi perusliikunnallisuudella, olemalla innolla mukana kaikissa lajeissa ja positiivisella, muita kunnioittavalla asenteella. Numero nousi kiitettävän puolelle nimen omaan asenteen, ei taitojen ansiosta. Kukaan lapsistani ei ole erityslahjakkuus missään koululiikunnan lajissa. Lasteni koulussa ei järjestetä urheilukilpailuita eikä koota joukkueita koulujenvälisiin kisoihin, joten eivät voi vaikuttaa myöskään arvosteluun.
Arvostelu on minusta liikaa kiinni yksittäisen opettajan mieltymyksistä ja tulkinnoista. Vaikka alakoulun numeroilla ei olekaan ratkaisevaa merkitystä, ne ovat kuitenkin sille oppilaalle juuri sillä hetkellä tärkeitä ja siksi ne tulisi antaa läpinäkyvien ja objektiivisten kriteerien perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin koko ala-asteen sellainen kasin tyttö (paitsi just liikunnassa), vaikka koenumerot osoittivat, että voisi olla todistuksessa 9 tai jopa 10. Opettaja aina selitti tätä sillä, että on hyvä, että on kannustinta ja vähän parannettavaa, siksi antaa 8. En ymmärtänyt tätä eikä vanhempanikaan. Mutta emme protestoineet. Yläasteella, samalla tekemisellä ja koemenestyksellä, minusta tuli kympin tyttö. Silti vähän harmittaa vielä 30 vuoden jälkeenkin :D
Et ymmärrä numeroa? No 8 on siinä kaksi askelmaa 10 alapuolella. Selvensikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleisurheilussa ainakin on ne ihan selvät rajat joihin tulee yltää, jotta suoritus olisi kiitettävä tai erinomainen.Sikihän esim. yleisurheilussa liikkatunnilla meillä ainakin mitattiin satasen nopeus, pituushyppy, maratooni, jne.
NO sitten meillä oli koulujen välisiä kisoja, ja oli vaikka koulun koripallo tiimi, jonne pääsi luokalta parhaat, sama jalkapallossa, pesiksessä, jne.
Oliko lapsesi missään noissa joukkueissa? Ani harva on hyvä kaikessa. Mutta 8 ei mikään huono ole. Pärstäkerroinkin vaikuttaa, onko harmaa rivijäsen siellä tunnilla, vai yltääkö joka lajissa erityisiin suorituksiin...Tai jos on vaikka korkeushypun suomenmestari niin kaipa sillä pitäisi 10 irrota.
Missä peruskoulussa liikuntanumeroon vaikuttaa maraton-juoksu?
Omat lapseni ovat alakoulussa saaneet 9 tai 10 liikuntanumeroksi perusliikunnallisuudella, olemalla innolla mukana kaikissa lajeissa ja positiivisella, muita kunnioittavalla asenteella. Numero nousi kiitettävän puolelle nimen omaan asenteen, ei taitojen ansiosta. Kukaan lapsistani ei ole erityslahjakkuus missään koululiikunnan lajissa. Lasteni koulussa ei järjestetä urheilukilpailuita eikä koota joukkueita koulujenvälisiin kisoihin, joten eivät voi vaikuttaa myöskään arvosteluun.
Arvostelu on minusta liikaa kiinni yksittäisen opettajan mieltymyksistä ja tulkinnoista. Vaikka alakoulun numeroilla ei olekaan ratkaisevaa merkitystä, ne ovat kuitenkin sille oppilaalle juuri sillä hetkellä tärkeitä ja siksi ne tulisi antaa läpinäkyvien ja objektiivisten kriteerien perusteella.
no tosiaan tuli virhe, tarkoitin maastojuoksua, tai pitkänmatkan juoksua.
Toki alakoulu nyt on ihan leikkimistä vielä. Mutta ainakin meidän koulussa oli joka vuosi luokan kilpahiihdot, koulujen väliset kilpahiihdot, maitokannujoukkue juoksut, jonne parhaat valittiin edustajiksi, ja monia muita koko kaupungin koulujen välisiä kisoja, eri lajeissa, jalkapallossa, jne. Nyt et varmaan huoltajana ole ollut edes tietoinen näistä, eikä ole ollut tarvettakaan, kkoska lastasi ei ole sinne laitettu, tai hän ei ole halunnut osallistua niihin. Alakoulusa oli myös koripallo joukkue joka osallistui koko kaupungin turnaukseen. Kisoja on.Toki ei kaikki niihin mene.
Ehkä asut jossain syrjässä tai lapsei käy pientä koulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleisurheilussa ainakin on ne ihan selvät rajat joihin tulee yltää, jotta suoritus olisi kiitettävä tai erinomainen.Sikihän esim. yleisurheilussa liikkatunnilla meillä ainakin mitattiin satasen nopeus, pituushyppy, maratooni, jne.
NO sitten meillä oli koulujen välisiä kisoja, ja oli vaikka koulun koripallo tiimi, jonne pääsi luokalta parhaat, sama jalkapallossa, pesiksessä, jne.
Oliko lapsesi missään noissa joukkueissa? Ani harva on hyvä kaikessa. Mutta 8 ei mikään huono ole. Pärstäkerroinkin vaikuttaa, onko harmaa rivijäsen siellä tunnilla, vai yltääkö joka lajissa erityisiin suorituksiin...Tai jos on vaikka korkeushypun suomenmestari niin kaipa sillä pitäisi 10 irrota.
Missä peruskoulussa liikuntanumeroon vaikuttaa maraton-juoksu?
Omat lapseni ovat alakoulussa saaneet 9 tai 10 liikuntanumeroksi perusliikunnallisuudella, olemalla innolla mukana kaikissa lajeissa ja positiivisella, muita kunnioittavalla asenteella. Numero nousi kiitettävän puolelle nimen omaan asenteen, ei taitojen ansiosta. Kukaan lapsistani ei ole erityslahjakkuus missään koululiikunnan lajissa. Lasteni koulussa ei järjestetä urheilukilpailuita eikä koota joukkueita koulujenvälisiin kisoihin, joten eivät voi vaikuttaa myöskään arvosteluun.
Arvostelu on minusta liikaa kiinni yksittäisen opettajan mieltymyksistä ja tulkinnoista. Vaikka alakoulun numeroilla ei olekaan ratkaisevaa merkitystä, ne ovat kuitenkin sille oppilaalle juuri sillä hetkellä tärkeitä ja siksi ne tulisi antaa läpinäkyvien ja objektiivisten kriteerien perusteella.
tässä sulle jonkun satunnaisen koulun koululiikuntakisojen tuloksia. Kisoja on vaikka millä mitalla. Alakoulusta alkaen, mm uintikisat, https://peda.net/nivala/perusopetus/ahteenkoulu/kilpailut
et taida olla kovin paljon mukana kouluasioissa? googleta "alakoulujen urheilukilpailut"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.kangasala.fi/lapset_ja_nuoret/koulut/oppilasurheilu/alakoulu…
tuoltakin löytyy paljon alakoulujen oppilaskilpailuista.
Itsehän mainitsit jo aloituksessa, että joissakin lajeissa on heikompi kuin luokan muut tytöt keskimäärin. Ei urheilukilpailujen kultamitali nosta liikunnan numeroa. Numero muodostuu niistä näytöistä, jotka annetaan tunnilla sekä yleisasenteesta oppiainetta kohtaan, se on siis eräänlainen keskiarvo. Siihen vaikuttaa myös kaikinpuolinen käytös tunnilla. Oletko kysynyt opettajalta, miten teidän neiti käyttäytyy tunneilla, suhtautuuko positiivisesti vai länkyttääkö vastaan tai väänteleekö naamaansa tai naurahteleeko heikompien luokkakavereiden suorituksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli myös liikka aina 8, vaikka liikuin monipuolisesti päivittäin. En vaan yltänyt niissä pistetaulukoissa ysiin kuin muutamissa lajeissa (juoksu, pallonhetto, pituushyppy). En myöskään voinut sietää aebicia tai tanssia, joten tyttönä se rokotti kokonaisarvosanaani, sillä meillä oli noita lajeja paljon.
Kuitenkin olen nyt terve, liikunnallinen aikuinen ja liikunta on osa päivittäistä elämääni, joten eipä enää harmita. Mihinkään liikuntaan liittyvälle uralle en kuitenkaan koskaan halunnut. Eli ehkä tyttöäsi helpottaa, jos saat hänet ymmärtämään, ettei kouluarvosanoin mitata kaikkea ja että tärkeämpää on itse jatkaa sitä, missä on hyvä, mistä pitää ja nauttii!
Vierailija kirjoitti:
on heillä ihan taulukot kai mitkä suoritukset täyttää 10 tai 9 kriteerit Esim. leuanveto. Muistan että meillä ainakin jokaisen piti yrittää, ja jos sai edes yhden, niin oli kai hyvä, kaksi oli jo erinomainen, kukaan ei tainnut saada.
No sitten taas cooperin testi, kyllä se liikunnallisuutta mittaa. On ihan selvät rajat, minkä numeron korkeintaan voi antaa jos lapsi kävelee koko matkan, tat ei jaksa juosta, jne. Turha näistä on kitistä, että "naamakertoimen mukaan". Toki uskon että se vaikuttaa ehkä yhden numeron heittoa. Tai jos joku valitaan aina koulujen välisiin yleisurheilukisoihin ja sieltä tuo tasaisesti useassakin lajissa kultaa, niin ei sille 6 voi antaa. Taas jos joku ei koskaan tulel valituksi, vaikea sille on 10 - 9 antaa.
Itse aika usein olin koulujen välisissä kisoissa, mitaleilla, ja useassa lajissa (ison) koulun joukkueessa, ja voittoja tuli, silti numero usen 9. Sm-kisoja koluttu, pm-kisoja koluttu koko nuoruus/lapsuus, useassakin eri lajin urheiluseurassa.
Pankaa lapsi joihinkin eri urheiluseuroihin, nyt etenkin kun kesä tulee, niin varmasti alkaa numero nousemaan kun myös tulokset nousee sitten myös koulun liikuntatunneilla.
On niitä taulukkoja olemassa, mutta kaikki liikunnanopettajat eivät niitä käytä tai edes laita oppilaita tekemään kuntotestejä tai cooperia. Ainakaan minun liikunnanopettajani (olen syntynyt -96) eivät pitäneet kaikkia testejä. Lisäksi on ihan opettajasta kiinni, kuinka paljon testien tulokset vaikuttavat numeroon. Toiset esimerkiksi tekevät niin, että testien tuloksilla on korkeintaan korottava vaikutus, toiset taas antavat numeron lähes pelkästään testitulosten perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä liikunnanopettaja ei pitänyt ratsastusta urheiluna ja piti lähinnä naurettavana minun harrastusta ja kilpailemista. Ja siis ihan suoraan sen sanoi päin naamaa. Jos harrasti jotain ”oikeaa” urheilua vapaa-ajalla niin sai paremman numeron. Eikö sen numeron kuitenkin pitäisi tulla koulusuorituksesta eikä vapaa-ajalta?
Oppilaita arvostellaan kyllä liikaa pärstän perusteella ja mm vapaa-ajan ja vanhempien ammateilla.
Vierailija kirjoitti:
yleisurheilussa ainakin on ne ihan selvät rajat joihin tulee yltää, jotta suoritus olisi kiitettävä tai erinomainen.Sikihän esim. yleisurheilussa liikkatunnilla meillä ainakin mitattiin satasen nopeus, pituushyppy, maratooni, jne.
NO sitten meillä oli koulujen välisiä kisoja, ja oli vaikka koulun koripallo tiimi, jonne pääsi luokalta parhaat, sama jalkapallossa, pesiksessä, jne.
Oliko lapsesi missään noissa joukkueissa? Ani harva on hyvä kaikessa. Mutta 8 ei mikään huono ole. Pärstäkerroinkin vaikuttaa, onko harmaa rivijäsen siellä tunnilla, vai yltääkö joka lajissa erityisiin suorituksiin...Tai jos on vaikka korkeushypun suomenmestari niin kaipa sillä pitäisi 10 irrota.
Koulu on niin pieni, että koulujenvälisiä kisoja ei ole kuin sählyturnaus. Ja siihenkin sai osallistua kaikki, jotka halusivat.
Ap
Likkaopet on kummallisia. Sama meidän tytön kohdalla. Aina vaan kasi. Saman saa ne laiskat, pinnaavat, tarvikkeet kotiin välillä jättävätkin. Seiska on varattu sitten ihan nollille, jotka laiminlyö kaiken aina.
Tyttö on kaikessa aika hyvä, joissain lajeissa erinomainen. Asenteesta on Wilma täynnä plussaa, ei koskaan merkintää tavaroiden jättämisestä kotiin. Harrastaa voimistelua, voltit ja muut menee hienosti. Juoksee Cooperissa hienoja tuloksia, ui sujuvasti, osaa lyödä pesiksessä palloa jne. En ymmärrä. Taidot ja asenne pitäisi olla paikallaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on heillä ihan taulukot kai mitkä suoritukset täyttää 10 tai 9 kriteerit Esim. leuanveto. Muistan että meillä ainakin jokaisen piti yrittää, ja jos sai edes yhden, niin oli kai hyvä, kaksi oli jo erinomainen, kukaan ei tainnut saada.
No sitten taas cooperin testi, kyllä se liikunnallisuutta mittaa. On ihan selvät rajat, minkä numeron korkeintaan voi antaa jos lapsi kävelee koko matkan, tat ei jaksa juosta, jne. Turha näistä on kitistä, että "naamakertoimen mukaan". Toki uskon että se vaikuttaa ehkä yhden numeron heittoa. Tai jos joku valitaan aina koulujen välisiin yleisurheilukisoihin ja sieltä tuo tasaisesti useassakin lajissa kultaa, niin ei sille 6 voi antaa. Taas jos joku ei koskaan tulel valituksi, vaikea sille on 10 - 9 antaa.
Itse aika usein olin koulujen välisissä kisoissa, mitaleilla, ja useassa lajissa (ison) koulun joukkueessa, ja voittoja tuli, silti numero usen 9. Sm-kisoja koluttu, pm-kisoja koluttu koko nuoruus/lapsuus, useassakin eri lajin urheiluseurassa.
Pankaa lapsi joihinkin eri urheiluseuroihin, nyt etenkin kun kesä tulee, niin varmasti alkaa numero nousemaan kun myös tulokset nousee sitten myös koulun liikuntatunneilla.
On niitä taulukkoja olemassa, mutta kaikki liikunnanopettajat eivät niitä käytä tai edes laita oppilaita tekemään kuntotestejä tai cooperia. Ainakaan minun liikunnanopettajani (olen syntynyt -96) eivät pitäneet kaikkia testejä. Lisäksi on ihan opettajasta kiinni, kuinka paljon testien tulokset vaikuttavat numeroon. Toiset esimerkiksi tekevät niin, että testien tuloksilla on korkeintaan korottava vaikutus, toiset taas antavat numeron lähes pelkästään testitulosten perusteella.
kyllähän kai opetussuunnitelmaan kuuluisi käydä läpi kaikki lajit ja ainakin joitain tuloksia seurata? Tuntuisi oudolta ettei muka oikea liikntatieteiden maisteri niitä ottaisi...
ei kai mitään "testejä" tarvitakaan välttämättä, riittää että saat mitalin vaikka pm kisoissa ja nimeäsi hehkutetaan paikallislehdessä. Älkää nyt hyvät ihmiset tehkö asiaa vaikeaksi. Jos joku on aktiivi kilpaurheilija, niin se ei voi olla näkymättä muissakin suoritukissa edes jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Likkaopet on kummallisia. Sama meidän tytön kohdalla. Aina vaan kasi. Saman saa ne laiskat, pinnaavat, tarvikkeet kotiin välillä jättävätkin. Seiska on varattu sitten ihan nollille, jotka laiminlyö kaiken aina.
Tyttö on kaikessa aika hyvä, joissain lajeissa erinomainen. Asenteesta on Wilma täynnä plussaa, ei koskaan merkintää tavaroiden jättämisestä kotiin. Harrastaa voimistelua, voltit ja muut menee hienosti. Juoksee Cooperissa hienoja tuloksia, ui sujuvasti, osaa lyödä pesiksessä palloa jne. En ymmärrä. Taidot ja asenne pitäisi olla paikallaan...
ja siellä äiti tietää kaiken mitä suorituksia tytär on saavuttanut urheilutunnella, missäkin lajissa. Rauhoitutaanpas nyt, ei se äiti sieltä kotoa tiedä yhtään mitään. "Kaikessa aina hyvä. "Mitenkähän kun minusta tuntuu ettei kukaan vanhempi aina ole liikkatunnilla katsomassa että noin vaan se meidän Maiju taas päihitti kaikki muut. Lukisit sen aiemman viestin missä kerrottiin ettei suorituskia verrata toisiin luokalla oleviin vaan valtakunnallisiin tuloksiin ja vaatimuksiin.
"osaa lyödä pesiksessä palloa" , ""ui sujuvasti".Jos ei näitä tekisi niin olisi kai eeritysharjaantumis luokalla sitten. Nyt on suhteellisuudentaju kadonnut teiltä vanhemmilta kokonaan littyen lastenne erinomaisuuteen ja raakaan todellisuuteen.
Mutta tietysti aina teoriassa on virheen mahdollisuus olemassa joten jos se toistuu niin kysyisin onko virhettä arvosanassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin naisopettajien tytöille antamat numerot menevät täysin pärstäkertoimella. Pojista en tiedä, kun omassa perheessä on vain tyttöjä. Edustusjoukkueisiin niin yksilö- kuin joukkuelajissa kuulunut kilpaurheilija saattoi saada 7, "aktiivinen liikkuja" 9. Samassa todistuksessa oli tyttärelläni valinnaisesta liikunnasta 9, pakollisesta 8.
Mutta kun se vapaa-ajan toiminta ei vaikuta, eikä lapsi ihmisenä, vaan se, mitä tekee juuri sillä tunnilla. Vaikka olisi maailmanmestari, mutta joka ilmoittaa, ettei tee kuntotestiä, niin numero on sen mukainen. Tai ei tee kunnolla.
Liikunnanopettajilla on kaikista opettajista tarkimmin dokumentoitu oppilaan suoritukset, ja sieltä ne numerot tulee. Ihan sama, mitä iltaisin tekee, jos on kuukautiset aina kun pitäisi ottaa uinnissa mitatut suoritukset, ei kiitettävää tule.
näin entisenä kilpauimarina sanoisin että tamponit on keksitty. :) Kisat on sillon kun on, ja ei se tamponi estä mitään. Olympialaisetkin vamasti joskus joku voittaa kuukautisten aikana. Ei harkkoja jätetä väliin kuukautisten takia, misää lajissa.
Miten ne kuvistaidotkin sitten määritellään.
Itse osaan esimerkiksi mielestäni "askarrella" hyvin, suunnitella ja tehdä kauniita kortteja vaikka luonnon lehdistä yms. Piirtää en osaa liki yhtään mitään näköistä, olen kuitenkin töissäni tarkka.
Numero oli aina 7, kunnes opettaja vaihtui. Taiteilijaluonne. Hän antoi tehdä mitä kukin halusi. Kehui värisilmääni ja töitäni monet kerrat ja numeroksi 9.