Lue keskustelun säännöt.
Uskotko oikeasti, että lihavat ovat lihavia siksi etteivät tiedä mitkä ruuat lihottaa, tai että pitäisi kuluttaa sen mitä syö?
30.05.2018 |
Tähän asiaan törmää täällä jatkuvasti, että lihavat ovat niin tyhmiä kun eivät tiedä ravitsemuksesta mitään.
Kuitenkin sanotaan että suurin osa lihavista on jatkuvalla laihdutuskuurilla, vetävät ties mitä kaalisoppaa tabaskolla.
Vai olisko kuitenkin niin, että lihavuus ei liity älykkyyteen millään lailla?
Ja nyt puhutaan siis oikeasti lihavista, ei pikkuisen ylipainoisista.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole kiinni älykkyydestä.
Se on kiinni itsekurista.
Itsekurilla ei painoa hallita.
No hallitaanhan. Itsekurilla ei laita niitä mättöjä suuhun ja lähtee lenkille.
-eri
Ei muuten hallita. Jos tarvitset itsekuria siihen, ettet söisi jotain mättöä, niin tarkista ruokavaliotasi. Ratkaisu löytyy siitä, ei itsekurista.
Kun sitä itsekuria tarvitsee siihen ruokavalion tarkastamiseen. Itsekuria tarvitsee siihen, että valitsee ne terveelliset vaihtoehdot. Itsekuria tarvitsee siihen, ettei lapa sitä *askaa kurkusta alas.
Minulla sitä itsekuria ei ole. Tiedän, miten pitäisi syödä lahtuakseen ja pysyäkseen terveenä, mutta minulla ei ole itsekuria estämään itseäni lappaamasta karkkia ja jäätelöä suuhuni.
Mikä se juttu sitten sulla henkisesti on, että miksi sulla ei ole sitä "itsekuria", mitä saat siitä henkisesti että lapat karkkia ja jäätelöä?
Dopamiinit tai jotkin muut ilomömmöt aivoissa liikkeelle. Hetken ilon ja joskus myös lohdun.
Tiedostan, että voisin paljon paremmin pitkässä juoksussa, jos en söisi noita. Silti syön. Lopettaminen vaatisi itsekuria, jota minulla ei ole.
Eli oikeasti se itsekuri ei riitä jos et puutu siihen syyhyn miksi tarvitset ruuasta saatavaa mielihyvähormoniryöppyä. Johonkin tarvitset sen ilon ja lohdun ja jostain se on saatava. Siksi monet addiktit vaihtuu toisiin, alkoholisti tulee vahvasti uskoon jne.
Niin no, olen diagnosoitu vaikeasti masentuneeksi ja onpa kaksisuuntaistakin väläytelty, jolloin masennus olisi osa loppuelämää. Silti en viitsisi syyttää masennusta tästä. Ihan itse lapan sen kaiken suuhuni ja nielen, ei masennus. Tiedän paremmin, en vain jaksa tai viitsi. Karkkipussi on helpompi kuin itsetehty wokki, esimerkiksi. Nopeaa ja vaivatonta. Jos olisi sitä itsekuria, voisin pakottaa itseni tekemään ruokaa ja syömään terveellisesti. Se auttaisi masennuksenkin kanssa. Nyt on itsesyytökset ja itseinho aina, kun syö noita herkkuja... Ja sitten tarvitseekin lohtua taas niistä herkuista. Itsekurilla tämän oravanpyörän saisi pysäytettyä.
Oletko sinä sitä mieltä, että niin kauan kuin minulla on masennus, en voi laihtua? Vai miten voisin laihtua masennuksen kanssa?
Kyllä se niin vaan on että koska olet masentunut niin et jaksa etkä viitsi. Mitä muuta se masennus aiheuttaa kuin juuri sitä että ei jaksa, viitsi, ei kiinnosta vaikka haluaisikin? Ja valmista salaattiakin saa kaupasta, yhtä helppo syödä kuin karkkipussi, silti ostat kaupasta sen karkkipussin. Totuus on se, että vaikka sulla olis sielä kaapissa se salaatti, niin sun tekee mieli syödä se karkkipussi. Sun aivot sanoo että syö karkkia, tulee parempi mieli. Ja itsesyytökset ja itseinho on vielä salakavalampi niinkuin itsekin kerrot, ne johtuu myös siitä että olet masentunut, jos olisit "normaali" ymmärtäisit ettei se itseinho mitään auta, vaan se että seuraavalla kerralla et syö karkkia vaan tekaiset sitä vokkia joka tulee viidessä minuutissa valmiiksi.
Ei masennuksen kanssa voi laihtua kuin ne joilla masennus aiheuttaa sen että lopettaa syömisen lähes kokonaan, ja siitä tulee se rauhoittava fiilis mielelle kun maha on tyhjä, syöminen inhottaa, eihän sekään ole tervettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavalle sanotaan, että laihduta. Alkoholistille ei koskaan sanota parannusohjeeksi, että ”no älä juo” tai narkkareille, että ”älä enää käytä huumeita” kaikilla näillä voi olla sama syy taustalla, se vain ilmenee eri tavoin. Ei ole itsekurista kiinni vaan taustalla on syvempiä asioita.
Mitäs jos vaan lopettaisit tämän iänikuisen paasaamisen lihavuudesta! Vetäisit pottua ja läskiä napaas, mieles tekee kuitenkin nälkäkurki, hautakives lukee ,et tässä lepää se laiha joka piti niin peruusteellisesti huolta omasta ja toisten painosta,ettei juur muuta elämässään ehtinytkään... Ja kuolla piti kuitenkin...
Vierailija kirjoitti:
Lihavalle sanotaan, että laihduta. Alkoholistille ei koskaan sanota parannusohjeeksi, että ”no älä juo” tai narkkareille, että ”älä enää käytä huumeita” kaikilla näillä voi olla sama syy taustalla, se vain ilmenee eri tavoin. Ei ole itsekurista kiinni vaan taustalla on syvempiä asioita.
Lihavilla ei sen kummenpaa syvällistä kuin vääränlainen ruoka.
Ja alkoholisteilla ja narkkareilla vääränlainen neste tai aine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavalle sanotaan, että laihduta. Alkoholistille ei koskaan sanota parannusohjeeksi, että ”no älä juo” tai narkkareille, että ”älä enää käytä huumeita” kaikilla näillä voi olla sama syy taustalla, se vain ilmenee eri tavoin. Ei ole itsekurista kiinni vaan taustalla on syvempiä asioita.
Lihavilla ei sen kummenpaa syvällistä kuin vääränlainen ruoka.
Tässä sinä olet 100% väärässä. Katso vaikka sarjaa Hengenvaarallisen lihavat tai vaikka Suurin pudottaja, jokaisella lihavalla on menneisyyden taakka ja/tai masennus. Ja addiktio on kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole kiinni älykkyydestä.
Se on kiinni itsekurista.
Itsekurilla ei painoa hallita.
No hallitaanhan. Itsekurilla ei laita niitä mättöjä suuhun ja lähtee lenkille.
-eri
Just tämä...lenkille? Suurin osa hoikista EI LENKKEILE KOSKAAN!!! Vaikk ois tien päällä alinomaan se ihmistä hoikkana pidä, enpä ole lenkillä laihoihin törmänny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole kiinni älykkyydestä.
Se on kiinni itsekurista.
Itsekurilla ei painoa hallita.
No hallitaanhan. Itsekurilla ei laita niitä mättöjä suuhun ja lähtee lenkille.
-eri
Ehdottomasti samaa mieltä!
Tänään oli hirveä nälkä kun olin liikenteessä ja tietty mieleen putkahti jäätelö ja munkkikahvit. Melkein kuola valui. Otin sitten pelkän kahvin ja banaanin ja olin tosi tyytyväinen. Sain vähän hiilareita mutta kaliumia ja magnesiumia mitä ehdottomasti tarvitsin.
Ihan vaan normi itsekurilla pystyn miettimään joka kerran mitä syön ja miten paljon. Ei se sen kummempaa vaadi (sairaus ja kortisonilääkitys eri asiat). Silti en ikinä jää mistään hyvästä paitsi, joinakin päivinä voin hyvin ottaa sen jätskin tai munkin mutta tänään se olisi ollut liikaa.
t hoikka/normaalipainoinen viimeiset 58v
Nimimerkkisi kertoo oleellisen. Olet ilmeisesti ollut koko elämäsi hoikka/normaalipainoinen. Painonhallinta ei siis ole sinulle koskaan ollut vaikeaa, jotain sellaista mikä vaatii jatkuvaa taistelua ja tuottaa jatkuvia epäonnistumisen tunteita. Et oikeastaan voi puhua niiden puolesta, joille juuri tämä elämän osa-alue ei ole koskaan sujunut niin luonnostaan ja kivuttomasti kuin sinulle. Tämä on sama kuin jos minä ihmisenä, joka ei ole koskaan juonut itseäni kunnolla humalaan enkä tuntenut edes tarvetta siihen, menisin alkoholistille kertomaan, kuinka helppoa on ottaa lasi vettä viinin sijaan ja jos ottaa silloin tällöin viiniä tai pari saunaolutta, se ei haittaa, koska eihän se mitään kummempaa itsekuria vaadi lopettaa juomista siihen.
Vierailija kirjoitti:
Lihavalle sanotaan, että laihduta. Alkoholistille ei koskaan sanota parannusohjeeksi, että ”no älä juo” tai narkkareille, että ”älä enää käytä huumeita” kaikilla näillä voi olla sama syy taustalla, se vain ilmenee eri tavoin. Ei ole itsekurista kiinni vaan taustalla on syvempiä asioita.
Mitä tarkoitat? Alkoholisteille ja narkomaaneille kaikkein yleisin apukeino mitä tarjotaan, on nimenomaan alkoholin ja huumeiden käytön lopettaminen kokonaan. Ei sen enempää lääkäritkään kuin aa-toimintakaan tue kohtuukäytön opettelua, vaan aina suositellaan täysraittiutta. Tämä perustuu siihen, että kun vieroittaa itsensä kokonaan siitä, mihin on riippuvuus, yleensä se pitkällä tähtäimellä edesauttaa itsekurin kehittymistä tälle osa-alueelle. Lihavalle taas ei voi sanoa että lopeta syöminen, koska ihminen tarvitsee ravintoa. Toisin kuin esimerkiksi alkoholismiin, lihavuuteen ei ole muuta ratkaisua kuin kohtuukäytön opettelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Addiktio on ilon etsintää, kerrottiin yhdellä kurssilla. Korvike korvaa, jos aitoa ei saa. Aidon voinee unohtaakin, esim. mistä sai lapsena iloa ja lohtua, mistä piti jne. Joku sanoi viisaasti että jos ukko hakkaa, suklaa saattaa olla pienin murhe.
Järkiasioita nämä eivät tosiaan ole. Silloin ei olisi vaikka lihavia lääkäreitä.
Hormoniepätasapainot ja lääkitykset saattavat myös ahdistaa ja lihottaa, tämän olen nähnyt kortisonia käyttävänä.
Tunnen myös ihmisiä joilla on ylös ulos ja lenkille lähtöön aitoja esteitä, vaikka sairaus. Siinä he ovat lihoneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavalle sanotaan, että laihduta. Alkoholistille ei koskaan sanota parannusohjeeksi, että ”no älä juo” tai narkkareille, että ”älä enää käytä huumeita” kaikilla näillä voi olla sama syy taustalla, se vain ilmenee eri tavoin. Ei ole itsekurista kiinni vaan taustalla on syvempiä asioita.
Mitä tarkoitat? Alkoholisteille ja narkomaaneille kaikkein yleisin apukeino mitä tarjotaan, on nimenomaan alkoholin ja huumeiden käytön lopettaminen kokonaan. Ei sen enempää lääkäritkään kuin aa-toimintakaan tue kohtuukäytön opettelua, vaan aina suositellaan täysraittiutta. Tämä perustuu siihen, että kun vieroittaa itsensä kokonaan siitä, mihin on riippuvuus, yleensä se pitkällä tähtäimellä edesauttaa itsekurin kehittymistä tälle osa-alueelle. Lihavalle taas ei voi sanoa että lopeta syöminen, koska ihminen tarvitsee ravintoa. Toisin kuin esimerkiksi alkoholismiin, lihavuuteen ei ole muuta ratkaisua kuin kohtuukäytön opettelu.
En tarkoittanut siinä vaiheessa kun ollaan saamassa apua vaan ”tavan tallaajien” kommentteja. Yleisesti tuntuu ihmisillä olevan ymmärrystä alkoholismin tai huumeriippuvuuteen muttei lihavuuteen. Sitten kun saadaan apua, niin lihavakin oikeasti tarvitsisi apua henkiselle puolelle eikä pelkästään mitään perseelle potkivaa personal traineria.. tällainen apu menee hukkaan pidemmällä aikavälillä, jos ei mielen asioita hoideta myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voinko minä nyt sanoa että minulla on aivan huippu huippu super hyper mahtava itsekuri, kun pystyn kieltäytymään viinasta, tupakasta, huumeista, pornosta, väkivallan käyttämisestä, seksistä, makeista herkuista ja sipseistä? (minun ei tee niitä mieli)
Olen kyllä ylipainoinen siitä huolimatta. En syö itseäni ähkyyn enkä ahmi höttöhiilareita. Toden näköisesti syön normaalisti, koska paino ei putoa eikä nouse.
Olen joskus kokeillut "itsekuri" laihdutusta (järjetön liikunnan määrä ja ei minkään syöminen) enkä suosittele kenellekään.
Väitän että lihavilla ei ole sen vähemmän itsekuria mitä läpipaskoillakaan. Ylipainon saa aikaan kun monta vuotta syö ihan skidisti yli oman energian tarpeensa. Tämä on niiin mahdotonta joidenkin tajuta ja uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Josset pahasti sairas ole niin se on elämänvalinta. Jos olet sinut kroppasi ja rumemman ulkonäkösi kanssa niin eihän siinä sitten ole mikään ongelma. Siinähän vegehifistelijät marmattaa kun syöt maukkaampaa ja halvempaa ruokaa kuin ne.
Mutta jos haluat olla timmissä kunnossa tai haluat olla kaunis tai komea, silloin ei auta kuin vain mennä sille lenkille. Mitä epäterveellisemmin syöt niin sitä pidemmät juoksumatkat ja rajummat salikerrat. Jos oma lihavuus tuottaa itsetunto-ongelmia niin ei siihen ikävä kyllä ole muita vaihtoehtoja sitten. Joko laihdutat tai opit olemaan tyytyväinen nykykroppaasi. Ja jälkimmäistä et ole jos joidenkin ventovieraiden idioottien kommentit tuo sinulle pahan mielen.
Tässä tyypillinen väärinkäsitys. Epäterveellinen ruoka ei välttämättä lihota mutta tekee sairaaksi, yleensä vaan varsin hitaasti. Siihen ei rajummat salikerrat auta. Monet laihat syövät huomattavan yksipuolisesti ja ravinneköyhästi. Tiedän esim alipainoisia jotka jättävät ruoan väliin jotta voivat syödä irtokarkkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voinko minä nyt sanoa että minulla on aivan huippu huippu super hyper mahtava itsekuri, kun pystyn kieltäytymään viinasta, tupakasta, huumeista, pornosta, väkivallan käyttämisestä, seksistä, makeista herkuista ja sipseistä? (minun ei tee niitä mieli)
Olen kyllä ylipainoinen siitä huolimatta. En syö itseäni ähkyyn enkä ahmi höttöhiilareita. Toden näköisesti syön normaalisti, koska paino ei putoa eikä nouse.
Olen joskus kokeillut "itsekuri" laihdutusta (järjetön liikunnan määrä ja ei minkään syöminen) enkä suosittele kenellekään.
Väitän että lihavilla ei ole sen vähemmän itsekuria mitä läpipaskoillakaan. Ylipainon saa aikaan kun monta vuotta syö ihan skidisti yli oman energian tarpeensa. Tämä on niiin mahdotonta joidenkin tajuta ja uskoa.
Ei tarvitse myöskään kuin syödä ihan skidisti alle oman energian tarpeen, niin laihtuu, jos lähtötilanne on tuo ettei paino enää nouse. Se vain tapahtuu hitaasti. Ei se mitään täyskäännöstä vaadi, se vaatii jonkun muutoksen siihen mitä syö ja sen että tekee siitä tavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole kiinni älykkyydestä.
Se on kiinni itsekurista.
Itsekurilla ei painoa hallita.
No hallitaanhan. Itsekurilla ei laita niitä mättöjä suuhun ja lähtee lenkille.
-eri
Googlaa nyt aluksi vaikka muutama Tiede-lehden painoa käsittelevä artikkeli sekä Pertti Mustajoen artikkeleita.
Olet varmaan huomannut, että jokaisella ihmisellä on oma tapansa liikehtiä ja tehdä asioita. Yhdellä jalka alkaa vispaamaan kun musiikki soi, toinen elehtii puhuessaan ja kolmas vaikuttaa melkein vahanukelta heidän rinnallaan. Anorektikotkin kuluttavat väkisin syötetyt energiat osastolla vaikka hytkyttämällä itseään.
Vierailija kirjoitti:
No ei tähän ole yhtä ja oikeaa vastausta. Toki tyhmät ihmiset tekevät huonoja valintoja ymmärtämättä niiden huonoutta mutta eivät kaikki. Osa lihavista syö koska ei ole motivaatiota muuttaa ruokailutottumuksia - tietynlaisen ruuan makuelämys on heille tärkeämpää kuin sen haittavaikutukset. Tämä liittyy usein masennukseen joka tarkoittaa sitä, ettei ihminen tunne saavansa mistään muusta samanlaista mielihyvää kuin syömisestä. Masentunut ei myöskään juuri välitä omasta terveydestään koska ajattelee ettei terveellinen ravintokaan parantaisi häntä.
Erään tutkimuksen mukaan suomalaisten ylipaino koostuu suurimmiten iloon syömisestä. Syödään paljon ja ennen kaikkea raskaasti kun ollaan yhdessä esim. sukulaisten tai ystävien kanssa.
Itsekuri kehittynyt vasta hyvin myöhään evoluutiossa. Riippuvuudet johtuu ylipäätään siitä, että aivojen palkitsemisjärjestelmä on vanha, evoluution tärkeä ja hyvin alkukantainen ominaisuus selviytymiseen, kun taas itsekuri eli kyky hallita mielihalujaan on vasta joitakin tuhansia vuosia vanha. Pitää olla keinot ja tukiverkko; pelkällä tahdonvoimalla ei tehdä elämäntapaan muutoksia. Terv Ex-narkomaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Josset pahasti sairas ole niin se on elämänvalinta. Jos olet sinut kroppasi ja rumemman ulkonäkösi kanssa niin eihän siinä sitten ole mikään ongelma. Siinähän vegehifistelijät marmattaa kun syöt maukkaampaa ja halvempaa ruokaa kuin ne.
Mutta jos haluat olla timmissä kunnossa tai haluat olla kaunis tai komea, silloin ei auta kuin vain mennä sille lenkille. Mitä epäterveellisemmin syöt niin sitä pidemmät juoksumatkat ja rajummat salikerrat. Jos oma lihavuus tuottaa itsetunto-ongelmia niin ei siihen ikävä kyllä ole muita vaihtoehtoja sitten. Joko laihdutat tai opit olemaan tyytyväinen nykykroppaasi. Ja jälkimmäistä et ole jos joidenkin ventovieraiden idioottien kommentit tuo sinulle pahan mielen.
Tässä tyypillinen väärinkäsitys. Epäterveellinen ruoka ei välttämättä lihota mutta tekee sairaaksi, yleensä vaan varsin hitaasti. Siihen ei rajummat salikerrat auta. Monet laihat syövät huomattavan yksipuolisesti ja ravinneköyhästi. Tiedän esim alipainoisia jotka jättävät ruoan väliin jotta voivat syödä irtokarkkeja.
Minä olen tuollainen aliravittu, olen vain 130 kiloinen. Saattaa mennä koko viikko niin että en syö "normaalia" ruokaa, koko päivä menee helposti etten syö mitään suolaista, suklaalla ja jugurtilla mennään hyvinkin pitkälle. En saa missään nimessä tarpeeksi vitamiineja, kuituja jne. Ei ole kivaa mutta kun on jatkuva stressi ja uupumus, niin ei vaan jaksa laitella mitään erikoista, eikä vaan tule syötyä mitään mitä ei tee mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tähän ole yhtä ja oikeaa vastausta. Toki tyhmät ihmiset tekevät huonoja valintoja ymmärtämättä niiden huonoutta mutta eivät kaikki. Osa lihavista syö koska ei ole motivaatiota muuttaa ruokailutottumuksia - tietynlaisen ruuan makuelämys on heille tärkeämpää kuin sen haittavaikutukset. Tämä liittyy usein masennukseen joka tarkoittaa sitä, ettei ihminen tunne saavansa mistään muusta samanlaista mielihyvää kuin syömisestä. Masentunut ei myöskään juuri välitä omasta terveydestään koska ajattelee ettei terveellinen ravintokaan parantaisi häntä.
Erään tutkimuksen mukaan suomalaisten ylipaino koostuu suurimmiten iloon syömisestä. Syödään paljon ja ennen kaikkea raskaasti kun ollaan yhdessä esim. sukulaisten tai ystävien kanssa.
Hmm. no mun lihavuus ei kyllä tuohon perustu. Aika harvoin näen sukulaisia ja ystäviä, eikä syödä yleensä mitenkään erikoisesti. En pysty ravintolassakaan syömään normaalia enenpää, en voi sietää ähkyä oloa. Kyllä mun lihavuus johtuu siitä että palkitsen iltaisin itseni suklaalla kun olen selvinnyt taas yhdestä päivästä hengissä, ja hyvä kirja tai telkkariohjelma kaipaa suklaata tai vastaavaa seurakseen ollakseen todella hyvä, sama juttu myös toisinpäin, kun mulla on hyvää syötävää, pitää olla hyvää lukemista tai katsomista sen kanssa.
Lihasten treenaaminen on yksilön oma valinta (ellei vamma tai sairaus estä). Bakteerikanta reagoi syötyyn ruokaan ja painoon, mutta päinvastaista vaikutusta ei ole voitu osoittaa.