Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
Vierailija kirjoitti:
Voisimmeko saada jotenkin sen tapaamisen aikaiseksi? En jaksa enää odottaa. Haluan saada selvyyden mitä tunnet minua kohtaan oikeasti. Omat tunteet tiedän, rakastan sinua.
Ai "me" vai? Kenelle tämä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisimmeko saada jotenkin sen tapaamisen aikaiseksi? En jaksa enää odottaa. Haluan saada selvyyden mitä tunnet minua kohtaan oikeasti. Omat tunteet tiedän, rakastan sinua.
Ai "me" vai? Kenelle tämä on?
Kyllä, juuri ”me”. Sinä ja minä. Miehelle menee siis tämä.
Oletko muuten tyytyväinen suhteeseesi? Rakastatko häntä?
Näistä ei minulla ole minkäänlaista käsitystä. Ihan ok, jos olet.
Tavallaan vaan haluaisin tietää.
Mies, haluatkohan vielä joskus palata takaisin yhteen? Kaipaatko mua koskaan?
Sinä tiedät missä olen nainen töissä, eikä kukaan tunne sinua siellä. Jos tulisit huomenna klo 17 parkkipaikallemme, niin ajaisimme johonkin mukavaan paikkaan ja "me" puhuisimme kaikesta. Minä olen siellä joka tapauksessa silloin ja toivottavasti sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko muuten tyytyväinen suhteeseesi? Rakastatko häntä?
Näistä ei minulla ole minkäänlaista käsitystä. Ihan ok, jos olet.
Tavallaan vaan haluaisin tietää.
En. Kyllä kai. En minäkään tiedä, miten sulla menee. Kysy suoraan, niin kerron kyllä kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä kysymyksiä ja samoja on tullut itsekin mietittyä. Salasuhteeseen, johon kuuluisi seksi, ei minusta olisi. Sen tiedän. Mielestäni olemme jo kuitenkin henkisessä salasuhteessa, vaikka emme tunteista puhukaan, ja sen kanssa pystyn elämään.
Minusta ainoa oikea tapa meille päätyä kumppaneiksi, olisi tavata kun olemme molemmat tahoillamme eronneet ja niin, että ero ei johtuisi siitä, että haluamme toisemme, vaan siitä että suhteet olivat huonoja.
Silloin meillä olisi hyvät, ehkä jopa parhaat, mahdollisuudet onnistua ja olla hyvin onnellisia yhdessä.
Hieman pelkäsinkin, että sieltä tärähtää viisas ja jalo vastaus. En ole huono ihminen, mutta kuitenkin epätäydellinen ja juuri tällä hetkellä myös heikko. Jos hän ja minä keskustelisimme oikeassa elämässä tästä asiasta ja sopisimme, että odotamme kuusi kuukautta, minä kykenisin siihen.
Vierailija kirjoitti:
Sinä tiedät missä olen nainen töissä, eikä kukaan tunne sinua siellä. Jos tulisit huomenna klo 17 parkkipaikallemme, niin ajaisimme johonkin mukavaan paikkaan ja "me" puhuisimme kaikesta. Minä olen siellä joka tapauksessa silloin ja toivottavasti sinäkin.
Kerro vielä tarkemmin että mihin sinne parkkeeraat autosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko muuten tyytyväinen suhteeseesi? Rakastatko häntä?
Näistä ei minulla ole minkäänlaista käsitystä. Ihan ok, jos olet.
Tavallaan vaan haluaisin tietää.
En. Kyllä kai. En minäkään tiedä, miten sulla menee. Kysy suoraan, niin kerron kyllä kaiken.
Mikset ole tyytyväinen? Haluatteko eri asioita? Jos kuitenkin rakastat häntä, voi kai kaiken saada vielä toimimaan?
Mulla on katkeruutta, joka syö tunteita. Vaikea enää unohtaa monia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä kysymyksiä ja samoja on tullut itsekin mietittyä. Salasuhteeseen, johon kuuluisi seksi, ei minusta olisi. Sen tiedän. Mielestäni olemme jo kuitenkin henkisessä salasuhteessa, vaikka emme tunteista puhukaan, ja sen kanssa pystyn elämään.
Minusta ainoa oikea tapa meille päätyä kumppaneiksi, olisi tavata kun olemme molemmat tahoillamme eronneet ja niin, että ero ei johtuisi siitä, että haluamme toisemme, vaan siitä että suhteet olivat huonoja.
Silloin meillä olisi hyvät, ehkä jopa parhaat, mahdollisuudet onnistua ja olla hyvin onnellisia yhdessä.
Hieman pelkäsinkin, että sieltä tärähtää viisas ja jalo vastaus. En ole huono ihminen, mutta kuitenkin epätäydellinen ja juuri tällä hetkellä myös heikko. Jos hän ja minä keskustelisimme oikeassa elämässä tästä asiasta ja sopisimme, että odotamme kuusi kuukautta, minä kykenisin siihen.
Täällä toinen, joka kykenisi. Pettää en haluaisi fyysisesti. Mutta erota voisin ja katsoa sen jälkeen mitä käy. Jos vain asioista puhuttaisiin ensin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kirjoittelisi tässä ketjussa, jos kaivattuni olisi sinkku ja lapseton. Ja pelkästä salasuhteesta en haaveile.
Rakkaani, kaivattuni ja minä olemme yksittäispakattuja ja lapsettomia, joten tämä on aivan oikea paikka meille.
Vierailija kirjoitti:
Oletko muuten tyytyväinen suhteeseesi? Rakastatko häntä?
Näistä ei minulla ole minkäänlaista käsitystä. Ihan ok, jos olet.
Tavallaan vaan haluaisin tietää.
Kenelle lie? Vastaanpa kuitenkin.
Suhteemme on tuhoutunut, mutta saattaa *ehkä* jatkua kaveripohjalta tarvittavat vuodet tai sitten ei. Kaikki voi olla ohi vaikka huomenna. Hän on sanonut, ettei rakasta minua eikä halua minua. Itse en kykene irtisanomaan rakkautta samalla tavalla, mutta en tietenkään kykene rakastamaan häntä enää niin kuin olisin halunnut rakastaa – kuolemaan saakka. Tämä on joka tapauksessa ollut elämäni surullisin vuosi ja siksi on tavattoman raskasta, että törmäsin juuri silloin toiseen naiseen. En olisi halunnut ihastua keneenkään enkä alkaa haaveilemaan kenestäkään. En vielä. Niin on kuitenkin tapahtunut. Surullisinta on, että hän ei ole edes päässyt näkemään minua puhtaimmillani, sillä mustat pilvet ilmestyvät taivaalleni aina jossain vaiheessa päivää.
Vierailija kirjoitti:
Minkä verran olet miettinyt jonkinlaista salasuhdetta, perheellinen nainen? Mitä se tarkoittaisi sinulle? Eli kuinka pitkälle menisit siinä? Ja kuinka kauan sen toisen miehen (vapaan/varatun) pitäisi odottaa lopullista päätöstäsi? Entä voisitko kunnioittaa itseäsi tai häntä, jos ryhtyisitte siihen ? Voisiko sellaisen pelin jälkeen rakentua luottamuksellinen suhde hänen kanssaan? Vai miettisittekö te molemmat, että tekeekö se toinen saman tempun jonkun toisen kanssa vaikkapa 10 vuoden kuluttua?
Mietin monenlaisia asioita, lähinnä lasten takia. Se, että mietin näitä, ei todellakaan tarkoita, että ryhtyisin salasuhteeseen kanssasi. Tai jos ryhtyisin, se saattaisi olla luonteeltaan enemmän henkinen. Vaikea sanoa. Seksuaalinen vetovoima on kuitenkin ollut kova pala purtavaksi jopa pyhimyksille.
Miten sen nyt ottaa. Ystävyyttä ja yhteydenpitoa kyllä, tunteiden paljastamista. Fyysistä en tässä vaiheessa niinkään ole miettinyt, vaikka tiedänkin, että houkutus siihen olisi varmasti suuri, jos siihen olisi tilaisuus. Oikeastaan näitä on turha miettiä etukäteen ja yksin, koska on niin paljon asioita, jotka vaikuttavat. On myös asioita, joita et tiedä. Jos tietäisit, se voisi muuttaa ajatuksiasi kaikesta. Luottamukseeni sinua kohtaan mikään meidän välisemme sähläily ei varmasti vaikuttaisi, koska se rakentuu muista asioista. Avoimuus olisi tärkeää.
Tällä hetkellä en edes kaipaisi sinulta mitään lupauksia tulevasta, en sitoumuksia, en muuta kuin katsettasi, ymmärrystäsi, ystävyyttäsi ja rakkauttasi jollain tasolla. Sitä tunnetta, jonka vain sinä saat minussa aikaan. Vaikka eihän tämä aloitus sinulta ollut, ainakaan minulle. Mutta hyvä ja syvällinen aloitus, joten leikin mukana.
Oliko sunkin mielestä meidän kemiikka epäkunnossa silloin kun viimeksi nähtiin?
Vierailija kirjoitti:
Sinä tiedät missä olen nainen töissä, eikä kukaan tunne sinua siellä. Jos tulisit huomenna klo 17 parkkipaikallemme, niin ajaisimme johonkin mukavaan paikkaan ja "me" puhuisimme kaikesta. Minä olen siellä joka tapauksessa silloin ja toivottavasti sinäkin.
Tämä kiinnostaisi todella, mutta en kestäisi sitä pettymystä kun menisin etsimään rakastani ja hän ei olisikaan siellä. Olisin koko tämän ajan vain luullut että rakkaani käy täällä. Mistä saisin sen varmuuden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko muuten tyytyväinen suhteeseesi? Rakastatko häntä?
Näistä ei minulla ole minkäänlaista käsitystä. Ihan ok, jos olet.
Tavallaan vaan haluaisin tietää.
En. Kyllä kai. En minäkään tiedä, miten sulla menee. Kysy suoraan, niin kerron kyllä kaiken.
Mikset ole tyytyväinen? Haluatteko eri asioita? Jos kuitenkin rakastat häntä, voi kai kaiken saada vielä toimimaan?
Mulla on katkeruutta, joka syö tunteita. Vaikea enää unohtaa monia asioita.
Oikeastaan suurin syy, miksi en osaa kuvitella eroavani, on se, että haluamme elämältä samoja hieman epätavallisia asioita ja tavallaan menee niin hyvin. Meillä on helppoa ja samanlaiset arvot.
Mutta minäkin olisin voinut kirjoittaa nuo samat viimeiset lauseet, jotka kirjoitit. Ja olemme täysin erilaisia tunneasioissa, sekä fyysisesti että henkisesti. En pysty rikkomaan itseäni enää enempää. Siksi en enää yritä.
Vierailija kirjoitti:
Oliko sunkin mielestä meidän kemiikka epäkunnossa silloin kun viimeksi nähtiin?
Et saanut minussa intohimoa herätetyksi ja se on huono juttu, siksi jätin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko muuten tyytyväinen suhteeseesi? Rakastatko häntä?
Näistä ei minulla ole minkäänlaista käsitystä. Ihan ok, jos olet.
Tavallaan vaan haluaisin tietää.
En. Kyllä kai. En minäkään tiedä, miten sulla menee. Kysy suoraan, niin kerron kyllä kaiken.
Mikset ole tyytyväinen? Haluatteko eri asioita? Jos kuitenkin rakastat häntä, voi kai kaiken saada vielä toimimaan?
Mulla on katkeruutta, joka syö tunteita. Vaikea enää unohtaa monia asioita.
Oikeastaan suurin syy, miksi en osaa kuvitella eroavani, on se, että haluamme elämältä samoja hieman epätavallisia asioita ja tavallaan menee niin hyvin. Meillä on helppoa ja samanlaiset arvot.
Mutta minäkin olisin voinut kirjoittaa nuo samat viimeiset lauseet, jotka kirjoitit. Ja olemme täysin erilaisia tunneasioissa, sekä fyysisesti että henkisesti. En pysty rikkomaan itseäni enää enempää. Siksi en enää yritä.
Oletko nainen?
Hieno kysymys, johon en malta olla vastaamatta, vaikka en suoranaisesti kohderyhmää olekaan. Itse otin kaivattuuni (tai mikä lie nykyään) yhteyttä kesken eroprosessini, liian aikaisin, vaikka peli olikin ns. selvä eksän kanssa.
Vaikka joskus tunteet voivatkin tulla ja viedä, niin uskon, että tuollaisesta salasuhteesta jää aina jokin “likainen” pohjavire suhteeseen, enkä sellaiseen koskaan olisi ryhtynyt. Enkä ryhtyisi.