Sanoja, joita usein käytetään (väärin) kun keskustelija yrittää vaikuttaa älykkäältä
-Omata: usein vain huonoa suomea, tulisi usein korvata sanalla "on." Ilmeisesti seurausta käännöskielestä ja englannin have-sanasta (olla, omistaa.) Esiintyy etenkin treffi-ilmoituksissa.
-Implikoida: voisi useimmiten vain jättää pois, jollei keskustella tieteenfilosofisista paradigmoista etc. Arkipuheessa voidaan helposti korvata ymmärrettävämmillä, paremmin sopivilla ja oikeakielisemmillä ilmaisuilla ja lauserakenteilla.
-Oikeuttaa: usein käytetään väärin sanan perustella sijasta. "Hän oikeuttaa oman appelsiinimehun juontinsa sillä, että siitä saa C-vitamiinia" vrt. "Hän perustelee..." Oikeuttaminen viittaa johonkin moraaliseen ongelmaan ja sen ratkaisuun. Esimerkiksi joku voi oikeuttaa ruumillisen kurituksen vetoamalla siihen, että on itsekin saanut vitsaa ja silti kasvanut hyväksi ihmiseksi.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liene/lienee. "Ei liene ole", eihän se tarkoita mitään.
Tämä! Muutenkin ihme versioita näkyy nettikeskusteluissa, yleisin varmaan "liekkö" tai "liekkö olla" kun pitäisi olla "lieneekö".
Liekkö onkin murretta. Liekkö näin?! Huudahti vanha mummoni.
Lie on potentiaalimuoto olla-verbistä, ei murreilmaus. Siksikin raivostuttaa kaikki "se lienee on valmis" tai "lienee alkaa sataa vettä" muodot, kun nuo voisi kirjoittaa "se lienee valmis" ja "alkanee sataa vettä".
Kaikkien pahin mielestäni kuitenkin on "ollenee" (eli lienee).
Älä käytä potentiaalia, jos et osaa...
Tulee mieleen myös "olevinaan tekee", "olevinaan harjoittelee". Valitettavan yleistä.
P.o. "on tekevinään", "on harjoittelevinaan". "Olevinaan" on varattu vain "olla"- verbille. Ja nimenomaan "on olevinaan" eikä "olevinaan on"😖
Vierailija kirjoitti:
Liene/lienee. "Ei liene ole", eihän se tarkoita mitään.
Jep. Lie liian vaikeaa useimmille.
Vierailija kirjoitti:
Nihilisti. Googleta jos et tiedä mitä se tarkoittaa.
Lienee. Tämä siis kirjoitetaan väärin, mikä antaa kirjoittajasta täysin sivistymättömän kuvan. Kissa lienee tulee kotiin illalla. Aivot meinaa räjähtää.
Sosialisointi. Siis kun vaikkapa koiranpentua sosialisoidaan. -> googleta mitä on sosialisointi, ei ainakaan sosiaalistamista.
Sosialisointia käytetään väärin myös, kun puhutaan sosiaalisesta elämästä. "Lauantaina kaupungilla sosialisoimassa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liene/lienee. "Ei liene ole", eihän se tarkoita mitään.
Jep. Lie liian vaikeaa useimmille.
Mutta tässä kohtaa voisi kuin voisikin sanoa "Lie on liian vaikeaa useimmille"😆
Ongelmatiikka = problematiikka!
Sekstailu ei ole seksin harrastamista, vaan pussailua.
Harjakaiset ei tarkoita harjannostajaisia, vaan viinaryyppyä hevoskaupan vahvistukseksi.
Korkkarit ovat koripallokengät, ei korkokengät! (vrt. tennarit = tenniskengät)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liene/lienee. "Ei liene ole", eihän se tarkoita mitään.
Tämä! Muutenkin ihme versioita näkyy nettikeskusteluissa, yleisin varmaan "liekkö" tai "liekkö olla" kun pitäisi olla "lieneekö".
"Liekkö" on puhekieltä ainakin Itä-Suomessa. Ei mitään fiksumman esittämistä siis.
Jonkun asian "alasajo".
Tätä käytetään nykyään hyvin usein tarkoittamaan vähentämistä esim. säästösyistä. Esim. terveydenhuoltoa tai hyvinvointivaltiota "ajetaan alas" monien mukaan silloin kun budjettia leikataan.
Kyseessä on kuitenkin teollisuudessa käytetty termi joka tarkoitti kokonaisen tehtaan tai sen jonkun prosessin pysäyttämistä kokonaan esim. huoltoa tai vastaavaa varten. Se ei siis tarkoita vähentämistä.
Sarkasmi ja ironia. Esimerkiksi wikipedia auttaa asian suhteen.
Aina kun joku kotiuttaa ihanuuksia en tiedä mitä ajattelisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kognitiivinen dissonanssi
Kasvatustieteissä käytetty termi, jota hyvin harvat käyttäjät ymmärtävät.Ja jota varmasti hyvin harvat myöskään käyttävät, noin arkielämässä.
Mä olen kerran kuullut käytettävän,jotakin kehotettiin miettimään puheitaan sitten kun kognitiivinen dissonanssi iskee.
Väärässä paikassa käytettyjä ovat mm. freudilainen lipsahdus ja lapsus. Ikäänkuin tarkoittaisivat eri asioita ja lapsus tarkoittaisi kaikkea kolariin asti.
Organismi tai orgasmi,joillekin sama asia. Jo edellä mainittu lapsus voi olla flatus. En tiedä meneekö hieman yksinkertaisilla sanat sekaisin vai aiheuttaako mahdollinen lukihäiriö puheeseenkin ongelmia.
Exä sanoi orgasmia joskus organismiksi. Luulin hänen vitsailleen, nyt en ole varma.
Vierailija kirjoitti:
Sekstailu ei ole seksin harrastamista, vaan pussailua.
Sektailla tarkoittaa vanhassa slangissa juurikin pussailua, mutta uudessa slangissa silä on pari muuta merkitystä joista toinen on seksin harastaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liene/lienee. "Ei liene ole", eihän se tarkoita mitään.
Tämä! Muutenkin ihme versioita näkyy nettikeskusteluissa, yleisin varmaan "liekkö" tai "liekkö olla" kun pitäisi olla "lieneekö".
"Liekkö" on puhekieltä ainakin Itä-Suomessa. Ei mitään fiksumman esittämistä siis.
Jos tässä oli siis "vikana" tuo versio kahdella koolla.
Sosialisointi. "Lapsen pitää oppia sosialisoimaan" "En ole koskaan ollut hyvä sosialisoimaan" "Sosialisointi on on tärkeää työpaikalla"
AARRGHHH!!! Mistä tämmöinen täysin väärä termi on jäänyt teksteihin pyörimään? Näkyy melkoisen usein. Kannattaa vaikka wikipediasta katsoa, mitä termi tarkoittaa, jos ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nihilisti. Googleta jos et tiedä mitä se tarkoittaa.
Lienee. Tämä siis kirjoitetaan väärin, mikä antaa kirjoittajasta täysin sivistymättömän kuvan. Kissa lienee tulee kotiin illalla. Aivot meinaa räjähtää.
Sosialisointi. Siis kun vaikkapa koiranpentua sosialisoidaan. -> googleta mitä on sosialisointi, ei ainakaan sosiaalistamista.
Sosialisointia käytetään väärin myös, kun puhutaan sosiaalisesta elämästä. "Lauantaina kaupungilla sosialisoimassa".
No täällähän tämäkin jo on mainittu :)
Vähän ohiksena, mutta ärsyttävänä pidän kirjallisuuden suomentajien tavata-verbin käyttöä, kun pitäisi sanoa olla tapana.
Tulee melkein oksennus suuhun, kun joku tapasi käydä kaupassa kerran viikossa.
Mulla on lista kääntäjistä, jotka eivät tätä osaa ja on ollut pakko kartella heidän käännöksiään ja lukea alkuperäiskielellä.
Suomalainen osaa tavata eli lukea tavuttain tai sitten hän haluaa tavata jonkun henkilön.
Ihme, ettei kustantajat vaadi kääntäjältä oikeakielisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Sosialisointi. "Lapsen pitää oppia sosialisoimaan" "En ole koskaan ollut hyvä sosialisoimaan" "Sosialisointi on on tärkeää työpaikalla"
AARRGHHH!!! Mistä tämmöinen täysin väärä termi on jäänyt teksteihin pyörimään? Näkyy melkoisen usein. Kannattaa vaikka wikipediasta katsoa, mitä termi tarkoittaa, jos ei tiedä.
No noh, minusta on tosi hyvä idea totuttaa lapset ja koiranpennut sosialisointiin, ja työpaikoilla se on todellakin tärkeää.
Yst. terv. J. Stalin
Lähiaikoina on ollut paljon sateita.
Lähiaikoina viittaa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohiksena, mutta ärsyttävänä pidän kirjallisuuden suomentajien tavata-verbin käyttöä, kun pitäisi sanoa olla tapana.
Tulee melkein oksennus suuhun, kun joku tapasi käydä kaupassa kerran viikossa.Mulla on lista kääntäjistä, jotka eivät tätä osaa ja on ollut pakko kartella heidän käännöksiään ja lukea alkuperäiskielellä.
Suomalainen osaa tavata eli lukea tavuttain tai sitten hän haluaa tavata jonkun henkilön.
Ihme, ettei kustantajat vaadi kääntäjältä oikeakielisyyttä.
Aivan oikeaa käyttöä tuo on koska sanalla on kaksi merkitystä:
tavata (73-E) (taivutus)
kohdata, nähdä joku
tapaa minut lyhdyn luona
lyhdyn luona tavattiin
(+ infinitiivi) olla tapana
Äitienpäivänä tapaamme käydä suvun kesken lounaalla.
Niin, pitäis kyllä pitää pieni tuumaustauko.