Mihin asiaan intohimoisesti suhtautuvat ärsyttävät eniten?

Vierailija kirjoitti:

Omaan erinomaisuuteen intohimoinen keskittyminen

Juuri näin.

Lapsiin ja tanssimiseen. Kummastakin innostuneet eivät voi ymmärtää jos muita ei kiinnosta.

Liittyy varmaan yhteen tiettyyn kana-aivoon, mutta kun joku alkaa länkyttää ihmeellisestä kissastaan, nostan kytkintä.

Olen kuullut kyllikseni loppuelämän ajaksi.

Luonnonsuojelijat.

Somehullut, siis puolesta ja vastaan. Ne joille kännykkä on kasvanut kiinni käteen ja jotka raportoivat jokaisen kahvikupillisen ja grillatun makkaran ovat ihan yhtä ärsyttäviä kuin ne, koiden mielestä jokainen jolla on sometili automaattisesti kertoo siellä kaiken lapsensa kakan koostumuksesta oman seksielämän saloihin, monta kertaa tunnissa.

Autointoilijat, jotka eivät muusta puhukaan kuin autoista, niiden laittamisesta, eri malleista ja niiden eroista, auton osien myymisestä ja ostamisesta, omista projekteistaan ja siihen liittyvästä nippelitiedosta, joka hänelle on vuosien aikana kertynyt, kun ei ole muuta tehnytkään kuin rassannut niitä autoja. Työkavereina pari tällaista, enkä jaksaisi enää kuunnella, liika on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Matkailuhullut. Aina menossa jossain ja tuli polttaa maata jalkojen alla.

Tämä.

Hiilihydraatin, pastan, leivän, venhän yms. fanaattiset välttelijät. Olen urheilullinen ja kovakuntoinen nainen; liikun paljon ja myös syön paljon ja monipuolisesti. Pastaa, riisiä, puuroa, leipää, perunaa jne. menee monta kertaa päivässä. Tässä taannoin eräs löysässä kunnossa oleva työkaveri piti mulle lounastunnilla luennon aiheesta, miksi minun pitäisi lopettaa viljojen, perunan jne. käyttö. Kuulemma jaksaminen paranisi ja laihtuisi. Vastasin hänelle, että en enää tiedä miten mun jaksaminen voisi enää parantua kun lähes aamu herään klo 5:30 salille ja siitä eteenpäin paahdan päivän virkeänä klo 22 saakka. Laihtumiskommenttiin taas totesin, että kun tavoitteena on kova lihaskunto, on laihtuminen lähinnä kirosana. Järkytin häntä lisää kertomalla, että salin treenijuomaan oikein lisään tarkoituksella puhdasta hiilihydraattia, etten vaan pääsisi laihtumaan :D

Samoin maitotuotteiden fanaattiset välttelijät ärsyttää. Kaverin kaveri kerran vaahtosi mulle siitä miten maitotuotteet tekee finnejä ja ihon huonoksi. Kehui, että hänen iho on nyt niin hyvä kun ei ole vuosiin käyttänyt maitotuotteita. Olin että wtf, sillä hänen ihonsa oli oikeasti aika huonossa kunnossa, kun mulla joka käytän paljon rahkaa, heraa, juustoja jne. maitotuotteita iho taas oli sileä ja näppylätön. Ymmärrän, että on yksilöllisiä vaihteluita, ehkä osalle oikeasti maitotuoteet, viljat, hiilihydraatit  eivät sovi, mutta se ei todellakaan tarkoita että kaikilla muillakin olisi sama tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mikä tahansa juttu, jossa ihmisen ajatteluun ei enää mahdu juuri muuta kuin se yksi ja ainut asia. Esimerkkejä:

- golf. Pelaamaan on päästävä säällä kuin säällä, varusteet viimeisen päälle. Eniten ärsyttää kikkailevat inside-termit, joita golfissa on n. 95% sanastosta.

- koirat, hevoset tai muut eläimet. Elämään ei mahdu mitään muuta, eläimet nostetaan (vähintään) ihmisen rinnalle samoilla oikeuksilla varustettuna. Ei velvollisuuksia.

- pyöräily. Teryleenit, hiilikuiturungot ja huippuosat. Kysy hyvistä renkaista mummopyörään, saat kahden tunnin luennon siitä, miten ihminen ei yksinkertaisesti selviydy arkikäytössä ilman nanoteknologisia pyöränpinnoja.

- kalastus. Jotain vikaa on oltava ihmisessä, jos hän ei hereillä ollessaan tee mitään muuta kuin uistelee, pilkkii, onkii, perhostelee tai jollain muulla tavalla yrittää napata kalaa.

Kaikkea koskee sama: jos hourahtanut ei juuri sillä hetkellä harrasta, hän joko miettii sitä, tai miten sitä pääsisi tekemään mahdollisimman pian.

Et ole ymmärtänyt harrastamisen ja intohimoisuuden ydintä. Se on juuri tuota.

Rasittavaa sakkia on intohimoisesti "chillailuun" ja rupatteluun keskittyvät ihmiset joille koko elämä on yhtä ajankulutusta eivätkä ymmärrä intohimoilijoita kun itse ovat niin passiivisia.

Kyse on käytöstavoista, ei intohimon puutteesta. Esim. mulle itselleni intohimoja herättää mm. hyvin spesifin tanssin harrastaminen. Kysyttäessä kyllä kerron jotain, mutta ymmärrän ettei se teemana ole supermielenkiintoinen suurimman osan mielestä. Siten en jää jankkaamaan harrastukseen liittyvistä asioista ihmisten kanssa, jotka eivät jaa samaa intohimoa kanssani. Sen sijaan harrastusporukalla jossa kaikilla on sama kiinnostuksen kohde, voimme tuntikausia keskustella tähän liittyvistä asioista ja katsoa esim. tanssivideoita netistä.

Aikanaan mulla oli yksi työkaveri, kenen intohimo oli hevoset. Oli muiden keskustelunaihe mikä tahansa, hän aina otti esiin hevoset ja nimenomaan häneen liittyen. Kahvihuoneesta ihmiset pikku hiljaa kaikkosivat pois kun tämä hevoshullu rynni paikalle. Intohimoa hänellä kyllä riitti harrastukseensa, sosiaalista älykkyyttä ja tilannetajua ei sen sijaan ollenkaan.