Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei saa kutsua synttäreille..
25.05.2018 |
Mitä teen? Mitä sanoa kun lapsi kysyy, että miksi kukaan ei kutsu minua? Äidin sydän on ihan palasina :(
Lapsella on kyllä kavereita ja näyttävät aina leikkivän mukavasti yhdessä, koskaan ei ole tullut mitään negatiivista palautetta. On sosiaalinen, mutta hieman arka ja herkkä. Leikkii noin viiden lapsen ryhmässä yleensä, jotka siis samoja ollut koko vuoden.
Kaikilla näillä lapsilla on ollut syntymäpäivät eikä kukaan kutsunut minun lasta, vaikka hän pitää näitä parhaina ystävinään ja puhuu näistä kavereista joka päivä :( Hän ei siis saanut yhtään kutsua koko vuonna ja nämä muut porukasta ovat sitten käyneet kaikki samoilla synttäreillä. Me pidimme myös isot synttärit, mutta vastakutsuja ei tullut.
Lapsi on nyt eskarissa ja surun murtama, näitä on ehditty pohtia usein kun kutsuja on päiväkodissa jaettu.. :(
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
En lisää lapsen pahaa mieltä, en edes puhu hänelle koko asiasta. Avauduin vaan täällä palstalla, koska oli niin paha mieli lapsen puolesta. Nyt on tosin vielä pahempi mieli ja tunnen itseni aivan surkeaksi äidiksi, kun en ole tarpeeksi jaksanut panostaa kaverisuhteisiin päiväkodin ulkopuolella. Kun siellä töissäkin pitäisi ehtiä käymään. No ei auta kun yrittää lämmitellä näitä suhteita.
-Ap
Ihan vinkkinä: kavereita kannattaa olla muualtakin kuin päiväkodista. Ei nimittäin ole mitenkään varmaa, että kaverit eskariryhmästä olisivat samalla luokalla koulussa tai tulisivat edes samaan kouluun. Ei ole mitenkään harvinaista sekään, että lapsiperhe muuttaa isompaan asuntoon juuri ennenkuin lapsi menee ekalle luokalle. Näissä olosuhteiden pakosta muodostetuissa ryhmissä on aina se ongelma, että kun ryhmä väistämättä jossain vaiheessa hajoaa, voivat myös kaverisuhteet päättyä. Jos siis kaverisuhteen syntyminen ja säilyminen on ollut vain ja ainoastaan ryhmän ansiota, ryhmän lakatessa lakkaa hyvin helposti myös kaveruuskin. Paras eskarikaveri, vaikka tulisikin samalle luokalle kouluun, voi löytää uuden parhaan kaverin jostain toisesta lapsesta, joka on ollut eri eskarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamista on niin kauan kuin vanhemmat sen mahdollistavat. Se ettei kutsuta synttäreille, on yksi kiusaamisen muoto, eristäminen, ulkopuolelle jättäminen.
Neljäsluokkalainen tyttäreni jätettiin ainoana kutsumatta synttäreille. Kaikki muut saivat kutsun. Synttärisankarin äiti päätti, että minun lastani ei kutsuta. Syytä on turha hakea lapsesta, en avaa tätä sen enempää, kyse on arvoista.
Itse toimin toisin. Kutsun kaikki (pieni luokka).
Ap:n kohdalla tilanne on kuitenkin eri, koska ilmeisesti hänen lapsensa ei ollut eskariryhmän ainoa, joka jätettiin kutsumatta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pitänyt itsestäänselvänä että ne ainakin kutsutaan kenen synttäreillä on itsekin ollut?? Eikö se olekaan niin?
No ei se ole :(
Mun kuopus sai just tämän lukuvuoden ekan( ja vikan) synttärikutsun. Onneksi on jo 10-vuotias, niin alkaa tämä piina olla kohta ohi. Ja onneksi on aiemmin saanut kivasti kutsuja, mutta vuosi vuodelta vähemmän kuitenkin. ON myös muuten joutunut vähän syrjityksi, koska on erilainen kuin muut.
Omille juhlilleen kutsui 10 ystävää.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamista on niin kauan kuin vanhemmat sen mahdollistavat. Se ettei kutsuta synttäreille, on yksi kiusaamisen muoto, eristäminen, ulkopuolelle jättäminen.
Neljäsluokkalainen tyttäreni jätettiin ainoana kutsumatta synttäreille. Kaikki muut saivat kutsun. Synttärisankarin äiti päätti, että minun lastani ei kutsuta. Syytä on turha hakea lapsesta, en avaa tätä sen enempää, kyse on arvoista.
Itse toimin toisin. Kutsun kaikki (pieni luokka).
Meillä taas lapsella oli tuossa vaiheessa luokkakavereita 24, harrastuskavereita noin 15, naapuruston kavereita noin 10 ja lisäksi rinnakkaisluokilla, ylemmillä ja alemmilla luokilla kavereita 11. Jos kaikki kutsuisi, vieraita olisi 60. Tästä syystä luokalta on kutsuttu vain muutama, harrastuskavereista muutama, naapurustosta muutama sekä noista muista muutama. Eli vain ne parhaat kaverit. Silti on pitänyt mahduttaa lähes 20 lasta kotiin, joka ei ole mikään hulppea omakotitalo puutarhoineen ja paviljonkeineen vaan tavallinen kerrostaloasunto. Jo 20 lasta on minusta liikaa, koska on erittäin vaikea keksiä lapsille viihdyttävää ohjelmaa. Tuollainen määrä kun ei mahdu edes samalla kertaa lapsen huoneeseen leikkimään. Nuoremmalla onkin pidetty huomattavasti pienempiä synttäreitä ja uskoisin , että myös lapset ovat viihtyneet paremmin, koska synttärisankari on pystynyt jakamaan huomiotaan kaikille tasapuolisesti ja kaikki ovat voineet omaa vuoroaan odottamatta osallistua siihen, mitä tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsumattomuudesta voi päästä yli vielä.
Mutta kauheinta on, jos kutsuu ja kukaan ei tule vieläpä oikein yhteispäätöksellä.
Tyttäreni luokalle (viidennellä) tuli uusi poika. Poika piti tutustujaisjuhlat kotonaan. Kukaan ei mennyt.
Kuulin tytöltä, että oli sellainen yhteispäätös. En eläisessäni ole ollut niin raivoissani ja pettynyt tyttäreeni. Sanoin, että tuo on TÖRKEIMMÄN luokan kiusaamista eli tässä tapauksessa vakava-asteista henkistä pahoinpitelyä.
Vaikka asiasta on jo viitisen vuotta, niin vieläkin sappi kiehuu tämän takia. Oman tyttäreni laitoin viemään pojalle lahjan ja pyytämään anteeksi. Ymmärsi kyllä itsekin, että oli ollut lammas joukon jatkona ja teki niin väärin kuin ihminen vain voi. Katui aidosti!
Kamalaa...
Wow, oot mahtava äiti ja tulet kasvattamaan tytöstäsi ihanan ihmisen!! ❤ Toivottavasti muut tekivät samoin, jos tiesivät asiasta.
Samaa olin tulossa laittamaan, ihan superupeesti hoidettu tilanne!
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pitänyt itsestäänselvänä että ne ainakin kutsutaan kenen synttäreillä on itsekin ollut?? Eikö se olekaan niin?
Ei ole. Lasten kaverisuhteet muuttuvat. Vaikka tammikuussa olisikin ollut eskarikaverinsa synttäreillä, on täysin mahdollista, että marraskuussa omien synttäreiden aikaan ollaan eri koulussa tai ainakin eri luokalla, ei asuta enää samalla alueella tai kesäkuun alun jälkeen ei olla oltu lainkaan yhteydessä tammikuiseen synttärisankariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te ylläpidätte niitä kaverisuhteita päiväkodin ulkopuolella? Onko harrastuksia, vapaa-ajan kavereita?
Kyllä on vapaa-ajan kavereita ja nämä ovat olleetkin nimenomaan ystävyyssuhteita. Pääsääntöisesti lapseni ovat hoitaneet kaverisuhteensa itse eli tehneet niinkin vanhanaikaisesti kuin käyneet soittamassa kaverin ovikelloa ja kysyneet, pääseekö tämä ulos leikkimään. Tai jos on sovittu, että kaveri saa tulla meille sisälle leikkimään, ovat käyneet kysymässä, pääseekö kaveri meille. Tämä on tietysti helppoa, kun asuu lähiössä ja lapsia on paljon. Jos asuu jossain syrjemmässä, vaatii tietenkin vanhemmilta enemmän, kun lasta joutuu kuljettamaan kaverin luokse. Eskari-ikäisillä ja sitä vanhemmilla lapsilla on ollut jo yökyläilyjäkin. Näitä tutuimmiksi tulleita lapsia olemme ottaneet mukaan Korkeasaareen, Seurasaareen, uimaan jne. Vanhempien luvalla tietenkin.
Meidän nyt kasilla oleva poikamme oli alakoulussa niitä, jotka sai vähän kutsuja synttäreille. Pääsi lähinnä vain niihin, mihin kutsuttiin kaikki luokan pojat. Kuitenkin hänellä oli aina kavereita vapaa-ajalla. En tiedä miksei häntä kutsuttu. Ei ollut ydinporukkaa kummassakaan kaverijengissä missä liikkui. Pari suosittua poikaa oli jotka oli kaikilla synttäreillä ja joilla oli paljon kutsuttavia omilleen. Sitten oli pari oman poikani kaltaista vähän vähemmän suosittua poikaa, mutta he eivät omani kanssa olleet samanhenkisiä eli olivat yhdessä porukassa mutta eivät koskaan kaksin. Siis ei riitaa eikä mitään, kokivat vain toisen vähän tylsäksi, ihan eri harrastukset.Lisäksi synttärit pienenivät koko ajan ja harrastuskavereita kutsuttiin myös.
Poikani sosiaalinen elämä on ollut ihan hyvää kaikki nämä vuodet, kavereita näkyy paljon. Pojat liikkuvat porukassa ja siellä on omanlaisensa kuvio.
Kiusaamista on niin kauan kuin vanhemmat sen mahdollistavat. Se ettei kutsuta synttäreille, on yksi kiusaamisen muoto, eristäminen, ulkopuolelle jättäminen.
Neljäsluokkalainen tyttäreni jätettiin ainoana kutsumatta synttäreille. Kaikki muut saivat kutsun. Synttärisankarin äiti päätti, että minun lastani ei kutsuta. Syytä on turha hakea lapsesta, en avaa tätä sen enempää, kyse on arvoista.
Itse toimin toisin. Kutsun kaikki (pieni luokka).