Omituisin asia, minkä halusit lapsena (tai mitä joku tuntemasi lapsi on halunnut yms.)
Lapsethan saavat aina outoja päähänpistoja, muistatko omasta lapsuudestasi että halusit jotain outoa? Tai mitä oma lapsesi tai joku tuntemasi lapsi on halunnut?
Itse halusin joskus ala-asteikäisenä kopiokoneen. Joskus harvoin koulussa sitä pääsi käyttämään ja kirjastossakin sellainen oli. Minusta se oli aivan mahtava laite ja olisin halunnut sellaisen itsellenikin. Tätä kesti vuosia ja haaveilin, että aikuisena sitten ostan itselleni kopiokoneen. Kaikista parasta on, että tajusin itsekin etten sillä mitään tee, koska todella harvoin tuli kopioitua mitään. Mutta sellaisen olisin halunnut. :D
Kertokaa lisää!
Kommentit (1192)
Siskon lapsi halusi kananmunia että saa kuoria niitä. Ei herkkuja, leluja tms vaan raukka pieni pyysi vain kananmunia ja niitä kyllä myös sai ♥️
Halusin lapsena omistaa Ritari ässä-auton eli KITTin.
Auto joka juttelee minun kanssa ja jossa on automaattiohjaus ja paljon muutakin mukavaa sälää.
Ihmekös se etten omista autoa kun äiti sanoi jo lapsena, että tuollaiset on mielikuvituksen tuotetta vaikka toisaalta nythän autot jo alkaa tuollaista mallia olemaan.
Haluttiin veljen kanssa 80-luvulla mikroaaltouuni.
Meistä se oli niin siistiä.
Vanhemmat ostivat sen sitten harkinnan jälkeen. Tuskin ihan vaan meitä varten. Taisivat haluta sen möhkäleen itsekin.
No sulatus ja lämmityskonehan se oli, vaikka ensin luultiin että sillä pystyy tekemään ruokaa.
Matkassa tuli kyllä vihkonen jossa oli eri reseptejä.
60-luvulla näin kirjoitti:
Minä olin kateellinen avainkaulalapsille. Itse en ikinä saanut avainta. Asuimme puutalossa jonne oli keskiaikainen avain.
Sama, asuimme syrjässä ja ovia ei lukittu koskaan...
Halusin olla ainoa lapsi, vaikka pidin paljon sisaruksistani....
Haaveilin omasta Vicks-kurkkupastillirasiasta. En sanonut toivetta ääneen, joten en sellaista saanut.
Halusin muovikakan ja pierutyynyn, oikein palavasti.
En saanut.
Olisin halunnut, että vanhempani eroaisivat, koska olin tosi kateellinen kaverilleni, jonka vanhemmat olivat eronneet ja hänellä oli kaksi kotia. :O
Joululahjaksi tahdoin paketillisen keittokinkkua sekä hammastahnaa ja mukin johon tyhjätä koko tuubi.
Risaiset vaatteet ala-asteen alkupuolella! Mun yh-äitini oli tosi tarkka siitä silloin 80-luvulla, että olin ihan tiptop puettu, ettei kukaan vaan pääsisi sanomaan, ettei hän hoida mua hyvin. Kadehdin parhaan kaverini, nelilapsisen perheen kuopuksen, välillä vähän reikäisiä vaatteita, minusta ne olivat tosi cool :D
Halusin tekohampaat ja kuulolaitteen.
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi ala-asteen kaveri halusi silmälasit ja finnejä, koska hänen tädilläänkin oli (täti oli ehkä korkeintaan parikymppinen).
Eikä, olenkohan minä kyseessä? :D Halusin nimittäin ala-asteella silmälasit ja finnejä, koska tädillänikin oli (ja joo, tätini on minua vain kahdeksan vuotta vanhempi).
Halusin syövän tai muun vakavan taudin, ettei olisi tarvinnut mennä kouluun. Jouduin myöhemmin teininä pitkäaikaiseen sairaalahoitoon muista syistä, joten kävin sen ajan sairaalakoulua ja muistan miettineeni, että eipä se syöpä olisi minua matikantunneilta pelastanut. :D
Olisin halunnut "idiootin" pikkuvelipuolen jolle olisin näyttänyt kaapinpaikan meidän talossa ja olisin hakannut häntä.
Mutta vanhempamme oli aina onnellisesti yhdessä.
Päiväkotikaverini sairasti angiinaa. Kuulin hoitajilta, että tuo tyttö ei ole päiväkodissa, kun hänellä on angiina. Olin kateellinen siitä. Olisin halunnut itselleni angiinan, kun se kuulosti niin kivalta. :D (Kukaan ei selittänyt mulle mikä se angiina on. Se vaan kuulosti minusta niin hienolta!)
Vierailija kirjoitti:
Kun poikamme oli ensimmäistä kertaa lennolla kanssamme 12 vuotiaana niin toivoi kovasti ja aivan huokaili että lentokone putoaisi ja päästäisiin liukumaan niitä liukumäkejä alas!!
Minä toivoin samaa aina kun kesäisin matkustettiin äidin sukulaisten luokse Australiaan. Toivoin aina, että lentokone tippuisi mereen ja minä pääsisin laskemaan niitä mäkiä alas, oikein monta kertaa! En tiedä minkälaisessa Serenaksi kuvittelin lentokoneen hylyn. :D Muistan myös toivoneeni, että tulisi edes kova turbulenssi ja tippuisi edes ne happinaamarit (?) katosta.
Jotain toimintaa ja draamaa selvästi siis kaipailin lentomatkailuun.
Yksi kaveri käveli kepeillä ala-asteella. Minäkin halusin kepit.
70-luvulla nelivuotias ystäväni (tyttö) halusi pippelin ja vaati, että hänen isänsä tekisi sellaisen puusta.
Toivoin monta kertaa lapsena, että selviäisipä jossain vaiheessa vahinko, etten olekaan vanhempieni lapsi, vaan jossain olisi se oikea perhe joka tulisi hakemaan. Jossain vaiheessa myös toivoin että äitini ihana sisko olisi oikea äitini.
No, toivoin edelleen aikuisiässä että olisipa perheeni joiltain osin hyvin erilainen. Vakavia mielenterveysongelmia perheessä, taloudellisia ongelmia jne. En saanut kovin ongelmatonta lapsuutta ja sitä on pitänyt aikuisiällä käsitellä terapiassa, aloitan varmaan taas terapian jos saan kelakorvausta kun masennus uudelleen syventynyt enkä pysty tekemään koulua tai töitä täyspäiväisesti.
Myös siitä olin lapsena hyvin varma että jonain päivänä käyn avaruudessa, jossain vaiheessa kasvaessani tajusin että näin tuskin tulee käymään ja se oli hyvin vaikea hyväksyä. No, nyt minua ei saisi johonkin kuulennolle mistään hinnasta.