Miten suhtautua teini-ikäisiin? Ovat niin ärsyttäviä.
Yritän suhtautua lempeästi ja ymmärtäväisesti. Muistan kyllä itsekin hieman sitä, minkälaista oli olla teini. Jotenkin vaan kiristää hermoja niin paljon välillä, kun sitä niin kuvitellaan olevansa. Tosin olen huomannut että teinit vaan innostuvat jos huomaavat jonkun ärsyyntyvän heidän kettuiluistaan, ja raivostuvat siitä jos joku onkin rauhallinen kuin viilipytty, vaikka soittavat suutaan. Miten te kestätte?
Kommentit (18)
Mun teini sai samanlaisen kohtelun kuin 1:llä, rauhallisena ihmisenä yritin aina lähtökohtaisesti järkiperäistää, ymmärtää ja keskustella. Väärin, temperamenttista umpiluupäätä olisi ilmeisesti pitänyt kouluttaa kuin koiraa, tai näin ainakin jälkeenpäin ollaan kaikki kolme (!) todettu. Onneksi se tarvitsi käydä vain kerran läpi, pahimman temppuilun aikaan (mukana virkavallan edustajia) luulin puristuvani paineessa timantiksi. Hyvä tuli kuitenkin.
Mulla on kaksi teiniä. Pientä mielenosoitusta oli kuudennella. Sen jälkeen ei mitään. Töissä olen teinien kanssa. Viihdyn tosi hyvin
Tykkään nuorista
Kyllä teinit pitäisi sulkea johonkin laitokseen tai vankilaan pariksi vuodeksi. Ne kuitenkin tötöilee ja ovat epäkunnioittavia.
Pitkämielisyys, rauhallisuus ja kuunteleminen aidosti. Mihinkään vääntöihin ja huutomatseiihin ei kannata lähteä mukaan, mutta keskustellaan sitäkin enemmän. Tietyt rajat ja säännöt elämälle, mutta turhaa on pikkujutuissa nipottaa. Itseni on kasvatettu kiltiksi kympin tytöksi tiukalla kontrollilla ja kurilla. Omat lapseni ovat saaneet kasvaa vapaammin. Ovat paljon minua rohkeampia, aloitekykyisimempiä, itsenäisempiä ja vastuullisempia.
Meillä on kaksi teinityttöä ja pääosin menee oikein hyvin. Joskus on pientä rähinää ja vääntöä, mutta niin pitääkin olla. En ole koskaan hyväksynyt huonoa käytöstä, esim. asiatonta kiroilua, kettuilua tai kiusaamista, joten en sitä nytkään kuuntele sekuntiakaan. Rajat ovat olleet aina selkeät ja jokainen hoitaa omat hommansa enempiä vartioimatta. Vapaata aikaa on sopivasti jokaisella ja tällä tavoin arki rullaa ihan mukavasti. Vanhoja ei muistella ja pyrimme pitämään elämän mukavana ja asiallisena ihan niin kuin vaikka töissä ja parisuhteessakin, eli eteenpäin mennään.
Eilen kysyin lähteekö joku kanssani illalla kävelemään yhden mukavan parin kilsan reitin ja mukaan lähti koko perhe, myös 15 ja 17 vuotiaat. Ja mukavaa oli. Tytöt lähtevät myös hyvin mielellään kanssani vaikka kauppaan ja autossa on hyvä jutella.
Oman teinin kanssa halusin säilyttää keskusteluyhteyden. Välillä oli mäkötystä, mutta tilanteen rauhoituttua aina puhuttiin asia selväksi.
Joskus tuli sanottua puolin ja toisin tyhmästi. Pyydettiin anteeksi.
Myös oman tilan ja ajan tärkeyden muistin hyvin omilta teiniajoilta. Kuinka tärkeää oli välillä saada sulkeutua omiin oloihinsa. Annoin näin tehdä ja lapsi esim.oli aina kohtelias ja ystävällinen sukulaisillemme ja ystäväperheille ja tuli juttelemaan vieraanvaraisesti kanssaan.
Pojan kaverit olivat myös mukavaa sakkia.
Nyt poika on 19 ja meillä on läheiset hyvät välit.
Keskustele, perustele ja kuuntele. Ole käytettävissä, välitä ja rakasta. Osoita kiinnostuksesi teinien maailmaan, sillä se on erilainen maailma kuin oma maailmasi teini-ikäisenä. Kysele teinin kiinnostuksen kohteista (musiikista, liikunnasta, ruokavaliosta, ympäristönsuojelusta, politiikasta tai mikä ikinä häntä kiinnostaakaan). Lisää vapauksia samassa suhteessa kuin vastuitakin (esim tiskivuoro kaksi kertaa viikossa pidentää kotiintuloaikaa tunnilla). Vaihda viikkoraha kuukausirahaan ja siitä teinin pitää itse maksaa esimerkiksi kännykkälaskunsa sekä huvituksensa (leffaliput, karkit, limsat yms) ja jos haluaa kalliimmpia vaatteita tms kuin mitä itse olet valmis maksamaan, säästämään kuukausirahastaan puuttuvan osan. Älä hyväksy rumaa kielenkäyttöä, mutta muista, että et itsekään saa sellaista käyttää. Kohtele teiniä aikuismaisesti kuten kohtelisit nuorta työkaveriasikin. Kannusta ja rohkaise asioissa, jotka ovat teinille tärkeitä. Muista, että teini-ikä on vaihe, jossa vanhemmistaan riippuvaisesta lapsesta kasvaa itsenäinen aikuinen. Tsemppiä!
t. Äiti, joka poikansa teinivuosina sai mahtavan tietopläjäyksen Yhdysvaltojen presidentinvaaleista
Ap:n pitää tehdä täydellinen asennemuutos, eli peilistä löytyy syy teinien "ärsyttävyydelle". Tottakai teinit ovat ärsyttäviä, jos itselleen asiaa koko ajan valittaa. Teineillä on hyvä tapa myös iskeä sinne missä heikointa on, joten taistelu on ap:n asenteella loppumaton.
Teineissä nyt ärsyttää eniten se jatkuva kyseenalaistaminen, ja vastaanvänkäys typeristä asioista, esim: Laitahan päällesi, kello on jo vartin yli 8. -No ei se nyt vielä ole vartin yli, ku vasta 12 yli, tarkkuutta please!
:D :D
Minä taidan opettaa teineistä sanavalmiita, kun vastaan noihin aina samalla, vähän vielä paremmalla mitalla.
Ne teinihuudot ja ovien paiskonnat silloin tällöin eivät kuormita minua, mutta tämä jatkuva päänaukominen ottaa pattiin. Noin muuten olen kyllä asiallinen, mutta meillä ainakin teinit tuntuvan oppivan että typeriin kommentteihin vastataan niiden ansaitsemalla arvokkuudella.
Vierailija kirjoitti:
Teineissä nyt ärsyttää eniten se jatkuva kyseenalaistaminen, ja vastaanvänkäys typeristä asioista, esim: Laitahan päällesi, kello on jo vartin yli 8. -No ei se nyt vielä ole vartin yli, ku vasta 12 yli, tarkkuutta please!
:D :D
Minä taidan opettaa teineistä sanavalmiita, kun vastaan noihin aina samalla, vähän vielä paremmalla mitalla.
Ne teinihuudot ja ovien paiskonnat silloin tällöin eivät kuormita minua, mutta tämä jatkuva päänaukominen ottaa pattiin. Noin muuten olen kyllä asiallinen, mutta meillä ainakin teinit tuntuvan oppivan että typeriin kommentteihin vastataan niiden ansaitsemalla arvokkuudella.
Ihan sama! :) Meillä näsäviisastelu on välillä ihan molemminpuolista viihdettä, josta seuraa hersyvää naurua ja hyvää mieltä pitkäksi aikaa! Yleensä aiheet eivät ole niin vakavia, että niistä kannattaisi paineita nostaa tai jos sitä nousee, niin oppivat pa pitämään puoliaan.
T. kahden teinin äiti
Teinit on ihania! Tykkään poikani jokaisesta kaveristakin, on mahtavaa kun saa seurata heidän kasvuaan kunnollisiksi miehiksi.
Usein ärsyttävä käytös laantuu hyväksi keskusteluksi, kun malttaa vaan kestää sen rasittavan hetken. Siellä on nuoria, herkkiä ihmisiä tolloilun takana. Pitää vaan malttaa mielensä ja olla rähjäämättä tai pakenematta niissä hankalissa tilanteissa. Teinit usein myös testaavat aikuisen luotettavuutta hölmöilyllä. Kun aikuinen todetaan luotettavaksi, tulee toinen vaihde silmään ja päästään oikeaan keskusteluun.
Muistat hieman? Kuinka jumalattoman kauan sun nuoruudesta on kun olet jo lähes kaiken unohtanut?
Vierailija kirjoitti:
Yritän suhtautua lempeästi ja ymmärtäväisesti. Muistan kyllä itsekin hieman sitä, minkälaista oli olla teini. Jotenkin vaan kiristää hermoja niin paljon välillä, kun sitä niin kuvitellaan olevansa. Tosin olen huomannut että teinit vaan innostuvat jos huomaavat jonkun ärsyyntyvän heidän kettuiluistaan, ja raivostuvat siitä jos joku onkin rauhallinen kuin viilipytty, vaikka soittavat suutaan. Miten te kestätte?
Mistä asioista nostat kierroksiasi? Ei teini halua sinun nostavan kierroksia, vaan sen, että huomaat heidät tavalla tai toisella. Yritä olla enemmän läsnä ja unohda se kännykkä, kun lapsillesi puhut. He eivät ole sinun kanssasi enää kauan, joten ole nyt se mutsi mitä halusit olla silloin kun lapsista haaveilit.
Minulla on kaksi poikaa teini-iässä. Rakastan heitä ja olen kasvattanut heistä upeita nuoria, joille ei tulisi mieleenkään rähistä minulle epäasiallisuuksia. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Kestän teinejä oikein hyvin - he ovat pääasiassa hauskoja, nokkelia ja mukavia tyyppejä. Suurin osa erittäin hyväkäytöksisiäkin. Paljon pahempia ja ärsyttävämpiä ovat ikäiseni - eli keski-ikäiset tantat, jotka tuhahtelevat kaikelle ja marmattavat kaikesta. En todellakaan haluaisi enää olla teini, mutta kyllä nykyajan teinit ovat pääasiassa oikein mukavaa sakkia!
Kohtelet asiallisesti ja ystävällisesti.
Et ota itse vastaan epäasiallisuutta eli kontakti on seis siinä vaiheessa. Teiniys ei ole mikään syy puhua toisille rumasti.
Minulla on ollut täysi nollatoleransssi minkäänlaiselle tiuskimisellekaan. Olen käskenyt olla hiljaa, jos sävy ei muutu. Tämä tuotti hyvin nopeasti tulosta ja mitään murrosikäisten ikävää käytöstä täällä ei ole nähty.
Pahin virhe on lähteä mukaan millään tasolla.