Miksi lasten "pitäisi antaa välillä tylsistyä"? esimerkkitapaus junasta

6-7-vuotiaan ei ole pakko räplätä kännykkää koko ajan. 45 min on lyhyt matka. Äiti olisi voinut osallistua

maisemien bongaukseen ja keskustella tuon 45 min poikansa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja poika 6-7v istuivat samassa junassa kanssani. Kuulin kuinka poika kärtti äidiltään puhelinta useaan kertaan mutta äiti sanoi aina "ei tällä reissulla, katsele maisemia" Matka oli kuitenkin aika pitkä, n. 45min. Millä tavalla esimerkiksi tuo edellä mainittu käytös hyödytti ketään?

Oppi tarvetyydytyksen siirtoa. Taito, joka puuttuu lähes kaikilta maksuhäiriöisiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja poika 6-7v istuivat samassa junassa kanssani. Kuulin kuinka poika kärtti äidiltään puhelinta useaan kertaan mutta äiti sanoi aina "ei tällä reissulla, katsele maisemia" Matka oli kuitenkin aika pitkä, n. 45min. Millä tavalla esimerkiksi tuo edellä mainittu käytös hyödytti ketään?

Oppi tarvetyydytyksen siirtoa. Taito, joka puuttuu lähes kaikilta maksuhäiriöisiltä.

Itse asiassa juuri tuollaisen rajoittamisen seurauksena ihmiselle voi vanhempana tulla kova halu osoittaa, että nyt hän pystyy tekemään mitä haluaa. Ei tuo pelkkä kieltely opeta mitään tervettä itsesäätelyä.

Se puhelin, SE PUHELIN!!!

Aina täytyy olla PUHELIN, muuten ei matka suju yhtään????

45 minuuttia eikä lapsi kykene olemaan ilman puhelinta?

Ei ole lapsessa vika, vaan vanhemmassa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi junassa ei saisi tuijottaa ruutua? Eihän siellä muutakaan tekemistä ole. Mitä jos lapsi olisi lukenut kirjaa, tuskin kukaan sitä kieltäisi, vaikka yhtä lailla siihenkin uppoutuu niin ettei huomioi ympäristöä.

Eri asia sitten sellaiset tilanteet joissa pitää huomioida ympäristöä ja muita ihmisiä.

Itsekin ihmettelen tätä nykymeininkiä, jossa ruudulta juttujen lukeminen vie tuhoon, mutta fyysisten lehtien/kirjojen lukeminen on suotavaa

Vierailija kirjoitti:

Aika moni vanhempi pitää kuitenkin jonkinlaista ruutuaikaa. Ei katso sekuntikellolla vaan intuitiolla. Ehkä se ulkopuolisesta kuulostaa mielivallalle sitten mutta ainakin me on lasten kanssa sovittu että kännykkää käytetään vaan luvan perästä ja me reippaasti rajoitetaan sitä.

Plus että jos sulla on just kouluun lähtevä lapsi eikä kaikik valmiudet oo vielä ihan kohillaan niin ehkä se on ihan hyvä opetella hieman sietämään 45 minuutin istumahetkiä ilman viihdykkeitä. Sitähän se koulukin on. Harva jaksaa koko ajan seurata mitä luokassa tapahtuu mutta paikallaan pitää kyetä olemaan. Ja todellakin esim. tuo juna on paras paikka siihen vai pitäskö vanhemman teennäisesti istuttaa lasta kotona keittiön pöydän ääressä??!

Ei kai yhtään missään tarvi teennäisesti pakottaa lasta istumaan hiljaa ilman tekemistä.

Mutta kotona ei vanhempien tarvitse koko ajan lasta viihdyttää ja siksi juuri kotona voi tulla niitä pitkästymisiä.

Silloin voi rauhassa antaa lapsen silloin tällöin itse keksiä tekemistä.

Samoin esim näin kesällä mökillä yms.

Ja jos on ( niin kuin tulisi olla) rajoitettu kännykkä ja peliaika, niin väistämättä lapsi joutuu itse olemaan luova ja aktiivinen jos ei kaikkea kanneta eteen valmiiksi.

Levottomia lapsista tulee sillä että pelätään hysteerisesti lapsen pitkästymisiä ja siksi hiki päässä kannetaan viihdykettä eteen.

Mutta junamatkasta tulee ihan kaikille mukavampi jos silloin sitä viihdykettä on.

Vierailija kirjoitti:

No, mun lapsuudessa piti pienessä autossa matkustaa Lappiin ilman viihdettä. Aikuiset tykkää niistä maisemista. Ne oli painajaisreissuja.

Oon antanut lasten pitää viihdelaitteet autossa ja lentokoneessa.

En ymmärrä miksi lomamatkan pitäisi olla kärsimys. Itse katson maisemia.

Siis mitään muita tapoja välttää tuo "kärsimys" pitkillä matkoilla ei ole, kuin ne älyttömät älylaitteet 10h putkeen? Itse en kärsinyt pitkillä automatkoilla vaikkei älylaitteita ollutkaan, vaan luin lehtiä ja kirjoja, nukuin, leikin sanapelejä vanhempien kanssa, söin eväitä, piirsin. Välillä oli myös oltava vaan paikoillaan maisemia katsellen, mutta kyllähän sellainen pysähtyminen ihan hyvää tekee välillä.

Nykyään meilläkin räplätään padia osa matkasta, mutta välillä pitää tehdä muutakin. Muksuista tulee ihan hirveän levottomia ja kiukkuisia myöhemmin, jos katsovat liian pitkään päivän aikana videoita tai pelaavat tuntitolkulla jotain pallonpoksuttelupelejä. Kokeiltu on.

Hyvä tietysti, jos teillä ei tällaista oireilua ole havaittavissa. Meidän lapsille selkeästi tekee hyvää, kun rajoittaa ruudun tuijottamista. Välillä jotain kehittävämpää ja vähemmän stimuloivaa aktiviteettia, niin pysyy homma kontrollissa. Varmaan monilla muillakin näin.

Hirveää, kun lapsi joutuu olemaan ilman kännykkää 3 tuntia.

Apua, soitetaan poliisi ja lastensuojelukset paikalle!!!!!!!!

--

Sekä minua että tyttöäni naurattaa moinen idioottimaisuus.

45 minuuttia on aika häviävän pieni ihmiselämässä.

--

Hah.

Kärsimys?

Se on sitä, kun jompi kumpi vanhemista kuolee, sisarus kuolee, joku lähi-ihminen kuolee.

Surraan ja kärsitään.

Syystä.

Kärsimystä ei ole joku pikkukielto junamatkalla.

Huonoksi menee, jos ei pientä kärsimystä edes ymmärrä.

Ihan pienenä vinkkinä: ruutuajan säätelyn lisäksi aikuinen voi myös valita, mitä siihen padiin lataa. Jos lapsi menee ylikierroksille räiskinnöistä ja poksautteluista, miksi kerjätä hankaluuksia?

Meillä on padissa tasan yksi peli, jossa järjestellään kirjaimista sanoja. Sitten on kirjoja ja Youtube, josta lapset katsovat lähinnä lego-videoita. Mikään näistä ei saa lapsia ylikierroksille, ja he yleensä lopettavat padin käytön matkoilla omasta aloitteestaan, lukeakseen esim. sarjakuvia.

Vierailija kirjoitti:

Opettelis lapsi ajattelemaan ja käyttämään aivojaan. Idiootti siitä tulee tolla älylaite menolla. On ne omat ajatukset niin ahdistavia.

Kyllä ne on... Mulla ei tosin lapsuudessa ollut älylaitteita, eikä teininä. Telkkaa/tietsikkaa en koskaan saanut katsoa. Joten olin aina omien ahdistavien ajatusteni kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Itse oon huomannut, että näillä tylsyyden sietäjillä menee aikuisena elämässä aika paljon huonommin. Sen sijaan virikkeitä vaativat ovat paljon produktiivisempia ja he pärjäävät elämässä

Hah, itse ainakin tiedän yhden jolla oli lapsena aina tylsää eikä mitään tekemistä. Nyt hän on nuori alle 30 vuotias menestyjä, arvostettu ammatti, varakas ja menestyy myös urheilussa mm-tasolla. Hän totisesti keksi itselleen vanhempana tekemistä eikä ole enää tylsää :D

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa olen melkein ajanut älylaitezombin yli, kun eivät ympärilleen katso koskaan. Yks kaks vain loikkaavat auton eteen. Ja sama pyörällä kulkijatkin: napit korvilla ja se pahuksen älyvekotin liimattuna kädessä.

Lapset eivät leiki enää, istuvat rivissä älylaitteen kanssa.

Ei ihme että on kaiken maailman keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia jne. kun ei aivot pääse kehittymään, kun niitä ei tarvitse käyttää enää ollenkaan.

Älylaitteet tekevät tyhmäksi.

Mikähän musta sitten teki "tyhmän" oppimishäiriöisen, jolla oli/on muitakin vaikeuksia, kun ei ollut älylaitteita, tietsikalla/pleikkarilla en saanut pelata, telkkaria en saanut katsella, ja muutenkin todella kova kuri? (toisinkuin mun nuoremmat sisarukset, heillä ei mitään ongelmia)

Vierailija kirjoitti:

Ihan pienenä vinkkinä: ruutuajan säätelyn lisäksi aikuinen voi myös valita, mitä siihen padiin lataa. Jos lapsi menee ylikierroksille räiskinnöistä ja poksautteluista, miksi kerjätä hankaluuksia?

Meillä on padissa tasan yksi peli, jossa järjestellään kirjaimista sanoja. Sitten on kirjoja ja Youtube, josta lapset katsovat lähinnä lego-videoita. Mikään näistä ei saa lapsia ylikierroksille, ja he yleensä lopettavat padin käytön matkoilla omasta aloitteestaan, lukeakseen esim. sarjakuvia.

Minä ihmettelin tuossa aiemmin että olenko ainoa jonka lapsi käy kärttyiseksi. Meidän lasten pelisisältö on Pikku Kakkosen pelit ja Ekapeli, ei siis erityisen räiskintää.

Lasten olisi hyvä oppia keksimään itse jotain ajankulua tai sitten tosiaan havainnoida ympäristöä. Tai hei, lapset voisi jopa jutella!

Vierailija kirjoitti:

Toki on myös joitakin vajaaälyisiä, jotka käyttävät käsitettä "ruutuaika" ja uskovat kaiken vuoden 1986 jälkeen keksityn olevan lapsille vahingollista, mutta luulisi sellaisten idioottien olevan hyvin pieni vähemmistö.

 Vajaaälyisiäpä hyvinkin ja vieläpä köyhiä.

 Google:

Interviews with Bill Gates, Steve Jobs, and other tech elites consistently reveal that Silicon Valley parents are strict about technology use.

A new book suggests the signs may have been clear years ago that smartphone use should be regulated. Independent.co.uk

 Liika ruutuaika sopii vain vajaaälyisten lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti näiden äityleiden mielestä on hyvä opettaa lapselle, että vahvemmassa asemassa olevan vanhempi voi ihan huvikseen mielivaltaisesti keksiä rajoituksia, joita on sitten noudatettava. Tällä reissulla ei räpältä puhelinta. Mamma kyllä voi omaansa räpeltää, koska on aikuinen. Tällä reissulla ei istuta käytäväpaikalla, tällä reissulla ei pueta punaista paitaa päälle, tällä reissulla ei leikitä sitä vaan tätä.

Nämä vanhemmat jostain käsittämättömästä syystä kuvittelevat, että lasten tekemisiä pitää määräillä ihan pelkästä määräilemisen ilosta, ilman minkäänlaista perustetta tai tarkoitusta. Tai ehkä he nauttivat siitä vallasta, kun kerrankin elämässään pääsevät päsmäröimään toisen heistä täysin riippuvaisen ihmisen elämää omaksi huvikseen.

Toki on myös joitakin vajaaälyisiä, jotka käyttävät käsitettä "ruutuaika" ja uskovat kaiken vuoden 1986 jälkeen keksityn olevan lapsille vahingollista, mutta luulisi sellaisten idioottien olevan hyvin pieni vähemmistö.

Sattaisit vaikuttaa fiksulta ellet jaarittelisi. Ja jos sanavarastoosi kuuluisi enemmän sanoja. Hoet idioottia hitusen liikaa ollaksesi muuta kuin se.

Vierailija kirjoitti:

Sadistiäidit ideologineen ovat oma ihmisryhmänsä.

Heitä ei vanhainkodissa käy kukaan katsomassa.

Lapsenlapsia ei heille anneta kiusattaviksi.

Äitihullu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa olen melkein ajanut älylaitezombin yli, kun eivät ympärilleen katso koskaan. Yks kaks vain loikkaavat auton eteen. Ja sama pyörällä kulkijatkin: napit korvilla ja se pahuksen älyvekotin liimattuna kädessä.

Lapset eivät leiki enää, istuvat rivissä älylaitteen kanssa.

Ei ihme että on kaiken maailman keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia jne. kun ei aivot pääse kehittymään, kun niitä ei tarvitse käyttää enää ollenkaan.

Älylaitteet tekevät tyhmäksi.

Mikähän musta sitten teki "tyhmän" oppimishäiriöisen, jolla oli/on muitakin vaikeuksia, kun ei ollut älylaitteita, tietsikalla/pleikkarilla en saanut pelata, telkkaria en saanut katsella, ja muutenkin todella kova kuri? (toisinkuin mun nuoremmat sisarukset, heillä ei mitään ongelmia)

Add on geenivirheestä johtuva periytyvä neuropsykologinen häiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja poika 6-7v istuivat samassa junassa kanssani. Kuulin kuinka poika kärtti äidiltään puhelinta useaan kertaan mutta äiti sanoi aina "ei tällä reissulla, katsele maisemia" Matka oli kuitenkin aika pitkä, n. 45min. Millä tavalla esimerkiksi tuo edellä mainittu käytös hyödytti ketään?

Oppi tarvetyydytyksen siirtoa. Taito, joka puuttuu lähes kaikilta maksuhäiriöisiltä.

Itse asiassa juuri tuollaisen rajoittamisen seurauksena ihmiselle voi vanhempana tulla kova halu osoittaa, että nyt hän pystyy tekemään mitä haluaa. Ei tuo pelkkä kieltely opeta mitään tervettä itsesäätelyä.

Oletan, etteivät äiti ja lapsi elä koko elämäänsä junassa. Ap ilmeisesti arvelee saaneensa kattavan ja yleistettävän otoksen perheen arjesta yhdellä lyhyellä junamatkalla.