Mikksi sairaanhoitajista ainakin osaaa ei voitaisiin kouluttaa lääkäreiksi?
Jos 4 vuotisen sairaanhoitajakoultuksen omaaava tahtoisi koulutttautua lääkäriksi niin ko päteevydeestä huolimatta koulutus kestää sen 6 vuotta.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaan ne kouluttaa lääkäreiksi, kun hakevat yliopistoon ja opiskelevat sen mitä lääkäreiden pitää. Sairaalaympäristön tuttuudesta voi olla hyötyä harjoittelussa.
Ehkä siellä myös oppiikin jotain sellaista tosielämäntietoa sairauksista.
Minusta ihan kannatettava idea. Osa opinnoista voisi hyvittää.Tuo tuttuus tuntui aluarvioivalta. Usein potilaan tilan tajuaa paremmin häntä jokaisena päivänä näkevä ja hoitava henkilö.
Jos tähän vielä lisää lääkärin osaamisen niin hyvä.
Kuullostaa hyvältä.
Sairaanhoitajat voivat pyrkiä ja jotkut pääsee opiskelemaan lääketiedettä.
Onhan sitä muuntokoulutusta kokeiltu, mutta susihan siitä tuli, kun opiskelijoiden älylliset resurssit eivät riittäneet.
Lääkäri on lääketieteen asiantuntija ja sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija. Ja nämä ovat tietysti todella tiiviisti yhteistyössä ja pitääkin olla, jotta potilas saa parhaimman mahdollisen avun.
Vierailija kirjoitti:
Meidän osastolla sairaanhoitajat on yleensä välkympiä kuin lääkärit. Melkeen pelottaa sanoa ääneen tämä, mutta ihan totta on. Lukuisia kertoja sairaanhoitajat ihmettelee toden teolla lääkärin antamia määräyksiä jatkohoidosta tai esim. Uusista lääkkeistä. Saattaa olla aivan uskomattomiakin tapauksia. Onneksi sairaanhoitajilla hälytyskellot yleensä soi.
T: ft
Meidän osastolla sht kaltoinkohtelee potilaita. Jättää syöttämättä, juottamatta, vessattamatta, lääkehoito on mitä sattuu->antibiootteja jätetään antamatta, labravastauksia heitetään roskiin tai vääristellään. yms yms. Ja sitten lopuksi merkitään ylityötunteja, kun on muka niin kiire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän osastolla sairaanhoitajat on yleensä välkympiä kuin lääkärit. Melkeen pelottaa sanoa ääneen tämä, mutta ihan totta on. Lukuisia kertoja sairaanhoitajat ihmettelee toden teolla lääkärin antamia määräyksiä jatkohoidosta tai esim. Uusista lääkkeistä. Saattaa olla aivan uskomattomiakin tapauksia. Onneksi sairaanhoitajilla hälytyskellot yleensä soi.
T: ft
Meidän osastolla sht kaltoinkohtelee potilaita. Jättää syöttämättä, juottamatta, vessattamatta, lääkehoito on mitä sattuu->antibiootteja jätetään antamatta, labravastauksia heitetään roskiin tai vääristellään. yms yms. Ja sitten lopuksi merkitään ylityötunteja, kun on muka niin kiire.
Voisiko olla että kuvaamasi epäkohdat ovat seurausta kiireestä?
Melko harva sairaanhoitaja haluaa kouluttautua lääkäriksi. Jos he haluavat jatkaa opintoja he jatkavat mieluummin niitä hoitotieteen puolella tai opiskelevat esim. opettajiksi (hoitotyöhön).
Lääkäriopintoihin vaaditaan yleensä pitkämatikka ja vahva fyysiikan ja kemian osaaminen. Tämä useimmilta sairaanhoitajilta puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on lääketieteen asiantuntija ja sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija. Ja nämä ovat tietysti todella tiiviisti yhteistyössä ja pitääkin olla, jotta potilas saa parhaimman mahdollisen avun.
Muttta saavatko todella kaikki potilaat parhaimman mahdollisimman avunn vai loppuvatko lääkäreiltä kädet kesken? Minkää takia politiikassa he ovat niin kovin innokaita ykistyistämistä ajatellen?
Sairaanhoitajuus on hoitamista ts hyvin käytännönläheitä työtä. Lääkärin työ diagnostiikkaa, tutkimusten ja lääkehoidon suunnittelua. Eli teoriapainotteista.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriopintoihin vaaditaan yleensä pitkämatikka ja vahva fyysiikan ja kemian osaaminen. Tämä useimmilta sairaanhoitajilta puuttuu.
Pitkässä matematiikassa ei ole kuin muutama kurssi jotka tukevat sisällöltäään pääsykokeita. Laskurutiini on se juttu varsinkiin lääkelaskuja koskien koska ne on kyetttävä ratkaisemaan ja perustelemaan mahdollismman nopeasti rajatussa ajassa. Yleisestikkin varmaankin logiikka ja kyky yhdistelllä erinäisiä havaitsemiaan yksityiskohtiaan käsityyksiinsä ja elimistöön tuntemiseeensa perustuen siitä mitä ihmisen tarveessä psykofyysisessäelimistöössä on viallla ja kykyy tehdä johtopäätelmiä sen perusteella millä toimeenpitein asiaa kyetäään parantamaan.
Sairaanhoitajien ja muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten muuntokoulutusta lääkäreiksi kokeiltiin 2000-luvun alussa. Tarkoitus oli, että lääkäriopinnot kestäisivät neljä vuotta, mutta käytäntö osoitti opintojen kuitenkin venyvän 5,5 vuoteen, joten ajansäästöä tuli vain puoli vuotta. Muuntokoulutus lopetettiin.
Minun lähiterveyskeskuksessani oli yksi tällainen sairaanhoitajasta lääkäriksi kouluttautunut lääkäri. Hän oli paras terv.keskuslääkäri jonka potilaana olen koskaan ollut! Muutkin potilaat olivat ilmeisesti huomanneet tämän, sillä hänelle oli erittäin vaikea saada aikoja. Nyttemmin lienee siirtynyt lukratiivisempiin hommiin, ei ole terv.keskuksessa enää.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajien ja muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten muuntokoulutusta lääkäreiksi kokeiltiin 2000-luvun alussa. Tarkoitus oli, että lääkäriopinnot kestäisivät neljä vuotta, mutta käytäntö osoitti opintojen kuitenkin venyvän 5,5 vuoteen, joten ajansäästöä tuli vain puoli vuotta. Muuntokoulutus lopetettiin.
Minun lähiterveyskeskuksessani oli yksi tällainen sairaanhoitajasta lääkäriksi kouluttautunut lääkäri. Hän oli paras terv.keskuslääkäri jonka potilaana olen koskaan ollut! Muutkin potilaat olivat ilmeisesti huomanneet tämän, sillä hänelle oli erittäin vaikea saada aikoja. Nyttemmin lienee siirtynyt lukratiivisempiin hommiin, ei ole terv.keskuksessa enää.
Usskon että varsinkiin suomalaiset läääkärit ovat motivoituneitaa mutta ne ongelmat ovaat sitten muuuualla että esiim varmastikkin väestön ikäääntyminen, lopun palaminen, fyysiset mm niveliiin liitttyvät ongelmat. Tämää on hyvin vaikeaa ongelma.
Jotkut sairaanhoitajat on todella todella tietoisia kaikesta. Siis jotkut esim. Päivystyksessä tai teholla vuosikausia työskennelleet hoitajat, anehoitajat ynnä muut. Siis tämmöset sairaanhoitajat, joilla on vuosien kokemus akuutista hoitotyöstä, heillä on kyllä hyvin paljon tietoa.
Lääkärin työ on tosiaan paljon enemmän koneella työskentelyä kuin itse potilastyötä.Paitsi jotkut kirurgit ym. Jotka ovat erikoistuneet ja tekevät paljon toimenpiteitä.
En ehkä itse jaksaisi jatkuvaa epikriisien sanelua, lääkityksen selvittämistä ja pohtimista, vaikeiden päätösten tekoa (kuten saattohoitopäätös). Hoitajana saa enemmän olla itse toiminnassa, antamassa niitä lääkkeitä, seuraamassa elintoimintoja, reagoimassa niiden muutoksiin ym. Toki konetyöskentelyä on nykyään myös paljon. Ja on siinä mielessä ”helpompaa” että voi aina kääntyä lääkärin puoleen jos tilanne sitä vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaalassa työskentelevänä huomannut että pääosin lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi hakeutuu hyvin erityyppiset ihmiset, eli on ns. lääkäri-tyyppiä ja sitten on hoitaja-tyyppiä olevia ihmisiä. Harvassa kohtaa nuo samat piirteet. Enkä tarkoita että toinen olisi toista parempi tai huonompi vaan että selkeä ero yleensä on.
Mitä ovat nämä "ominaispiirteet"? Kiinnostaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän osastolla sairaanhoitajat on yleensä välkympiä kuin lääkärit. Melkeen pelottaa sanoa ääneen tämä, mutta ihan totta on. Lukuisia kertoja sairaanhoitajat ihmettelee toden teolla lääkärin antamia määräyksiä jatkohoidosta tai esim. Uusista lääkkeistä. Saattaa olla aivan uskomattomiakin tapauksia. Onneksi sairaanhoitajilla hälytyskellot yleensä soi.
T: ft
Meidän osastolla sht kaltoinkohtelee potilaita. Jättää syöttämättä, juottamatta, vessattamatta, lääkehoito on mitä sattuu->antibiootteja jätetään antamatta, labravastauksia heitetään roskiin tai vääristellään. yms yms. Ja sitten lopuksi merkitään ylityötunteja, kun on muka niin kiire.
Labravastaukset tallentuvat potilastietojärjestelmään. Niitä ei voi muunnella tai heittää roskiin.
Todella hienoja tärkeitä ammatteja molemmat.