Lue keskustelun säännöt.
Naisten sosiaalinen paine meikata... Onko sitä oikeasti?
14.05.2018 |
Suomalaisista naisista noin puolet kulkee pääosin ilman meikkiä lähes joka paikassa. Silti puhutaan siitä, että naisilta edellytettiin meikkaamista. Voiko se todella pitää paikkansa silloin, jos iso osa naisista on yleensä lähes koko ajan ilman meikkiä? Vai ovatko nämä meikittömänä olevat naiset niitä rohkeita oman tiensä kulkijoita, jotka käytöksellään murtavat ahtaita sukupuolirooleja?
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sanoisin että on ammatteja joissa tulee olla huoliteltu, koskee myös kasvoja. Itse en ainakaan töihin voi mennä suoraan sängystä.
Vapaa-aika on eri asia.Huoliteltu ei todellakaan tarkoita meikkaamista.
huoliteltu
siisti, sliipattu, hyvin pukeutunut, hyvinpukeutuva.
https://www.suomisanakirja.fi/huoliteltu
Huoliteltu tarkoittaa, että olet puhdas, pessyt kasvosi jne. ja kammannut hiuksesi, sekä sitä, että vaatteesi ovat järjestyksessä.
Tätähän huoliteltu tarkoitti pari vuosikymmentä sitten. Nykyään se tarkoittaa sitä, että on edellisten lisäksi hoikka ja ainakin kevyesti ehostettu. Näkyviä sääri- ja kainalokarvoja ei myöskään saa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väittäisin, että suomessa on enneminkin sosiaalinen paine olla meikkaamatta. Meikkaavia ja vähääkään enemmän pukeutimiseensa huomiota kiinnittäviä naisia katsotaan helposti kieroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko oikeesti tosissanne, että kaikkien naisten tulisi meikata?? Tai että se on toisten huomioon ottamattomuutta, jos ei meikkaa?? Olen kyllä aivan hämmentynyt nyt.. koko elämäni 26 vuotta olen kulkenut kaupungilla, juhlissa, koulussa, töissä, baareissa jne ilman meikkiä, eikä KUKAAN KOSKAAN ole kysynyt miksi en meikkaa, tai ihmetellyt sitä. Päinvastoin, olen kuullut runsaasti kehuja luonnonkauneudesta, jota ei meikillä tarvitse pilata. En ole koskaan oppinut meikkaamaan, enkä aio opetellakaan. En ole mikään hippityttö, vaan pukeudun klassisen tyylikkäästi. Hiukset ovat myös omaa alkuperäistä väriä, ehkä juuri siksi en kaipaa tehosteita kasvonpiirteille. Monesti kun hiukset on värjätty liian tummaksi, niin omat kulmat ja ripset ovat sitten liian valjut.. itse ihmettelen näitä sotamaski naamalla kulkevia naisia, ja oikeasti ihmettelen kuka mies kiinnostuu feikistä ulkonäöstä? Aamulla vierestä herää aivan erinäköinen mörökölli, jonka naaman voi pestä pois..
Vaikket itse meikkaa, niin ole kovin mukavaa käytöstä noin suoraan dissata niitä, jotka tekevät toisin kuin sinä meikkaamalla kasvonsa.
Anteeksi, ei ollut tarkoitus. Ihmettelen vain sitäkin, minkä kuvan ihmiset antavat tyttölapsilleen. Lähtökohtako on se, että tyttö/nainen on ruma, jota pitää keinotekoisesti kaunistaa..? Toki kun tämä iskostetaan pienestä pitäen lapsen päähän (lapsi katsoo vierestä, kun äiti meikkaa ja laittaa itseään), niin ei ole mikään ihme, että 90%:lla on huono itsetunto ainakin jossain kohtaa elämää.
En ikinä kokenut äitini laittautumista tuolla tavoin. Heität aivan hatusta noita näkemyksiäsi.
Se vaikuttaakin alitajuntaan...
Nyt tekisi mieli kirjoittaa rumasti. Ei, hajuvettä ennen kotoa lähtöä laittanut ja huulet punannut äiti ei ole heikentänyt tällä toiminnallaan itsetuntoani tipan tippaa. Päinvastoin, tätä laittautumista oli lapsena kiva seurata. Laittoi isäkin juhliin lähtiessä paremmin päälle, ajoi parran yms.
Anna tulla vaan :)
Miten kukaan voi kieltää sen, että meikkaamisen perusidea on se, että ihminen luonnollisena on ruma ja sitä pitää meikillä kaunistaa?! Vai mikä muu on idea? Kertokaa? Kuka haluaa meikillä maalata itsensä rumemmaksi?Meikillä korostetaan hyviä puolia ja peitetään huonompia, esim näppyjä tai tummia silmänalusia. Tämä ei tarkoita sitä että on luonnollisena ruma. Jos suhtautuu noin hysteerisesti johonkin ihon virheisiin, kannattaisi harkita terapiaa.
Et tainnut lukea koko ketjua, johon vastasit. Itse en siis meikkaa lainkaan, koen itseni kauniiksi ilman meikkiä. En siiskään missään tapauksessa suhtaudu hysteerisesti ihon "virheisiin". Olen kriittinen sitä ajatusta kohtaan, että tyttöihin ja naisiin iskostetaan jo ihan pienenä juurikin nuo "virheet" ja niitä pitää sitten jollain keinotekoisilla kemikaaleilla peittää ja maalata kauniimmaksi.
Onko miehesi lapista? Tiedätkö mikä peili on?
Mieheni ei ole lapista, vaan etelä-suomesta. Tiedän mikä peili on ja pidän näkemästäni. En ole se lapin nainen, joka kertoi meikkaamattomuudestaan, vaan toinen. Lue koko ketju johon vastaat. Saan usein kehuja luonnonkauneudestani, jota ei meikillä tarvitse peittää ja pilata.
Kukas se kissan hännän nostaa, ellei kissa itse!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sanoisin että on ammatteja joissa tulee olla huoliteltu, koskee myös kasvoja. Itse en ainakaan töihin voi mennä suoraan sängystä.
Vapaa-aika on eri asia.
Tässä viestissä se sosiaalinen paine kiteytyy hyvin. Eli naiset määrittelevät itse huonommaksi sellaisen naisen, joka ei halua meikata. Pidetään yllä käsitystä, että maalattu naama on jotenkin "siistimmän" ja "huolitellumman" näköinen kuin ei-maalattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sanoisin että on ammatteja joissa tulee olla huoliteltu, koskee myös kasvoja. Itse en ainakaan töihin voi mennä suoraan sängystä.
Vapaa-aika on eri asia.Tässä viestissä se sosiaalinen paine kiteytyy hyvin. Eli naiset määrittelevät itse huonommaksi sellaisen naisen, joka ei halua meikata. Pidetään yllä käsitystä, että maalattu naama on jotenkin "siistimmän" ja "huolitellumman" näköinen kuin ei-maalattu.
Mielestäni tässä ketjussa käy hyvin selväksi se, että naiset suhtautuvat meikkaamiseen hyvin erilaisin tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse miellän että vaikutan töissä ammatimaisemmalta kun en meikkaa tai ehosta itseäni sen kummemmin, minulla on kyllä hillityt ripsienpidennykset koska olen muuten niin vaalea että näytän olmilta vaaleine ripsineni. Joskus jos jaksan laitan vähän kulmakynää myös, mutta siinäpä se. Hiuksetkin on aina vain ponnarilla tai letillä töissä. Itse kokisin hassuksi esimerkiksi lääkärin vastaanotolla jos lääkäri on tosi laitettu ja viimeisen päälle rajaukset silmissä ym. Ehkä se on vaan todella tyhmä ennakkoluulo siitä että meikkaaminen ja itsensä ehostaminen on tyhjäpäisten hommaa.
Alapeukuttaneille sellainen kysymys että herättääkö teissä luottamusta lääkäri jolla on Kylie Jenner -meikki, huulitäytteet ym.? Kyllä minulla ainakin tulee sellainen olo että jos siihen omaan päästään käytetään tunteja päivässä niin prioriteetit ei ole ihan kunnossa. Nykyisin kun katsoo porukkaa niin ei ihan 15 minuutissa tule se contourmeikki..
Kuinka paljon näet kaupungilla noin tällättyjä ihmisiä? Harva meikkaa noin raskaasti, ei ainakaan kovin usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse miellän että vaikutan töissä ammatimaisemmalta kun en meikkaa tai ehosta itseäni sen kummemmin, minulla on kyllä hillityt ripsienpidennykset koska olen muuten niin vaalea että näytän olmilta vaaleine ripsineni. Joskus jos jaksan laitan vähän kulmakynää myös, mutta siinäpä se. Hiuksetkin on aina vain ponnarilla tai letillä töissä. Itse kokisin hassuksi esimerkiksi lääkärin vastaanotolla jos lääkäri on tosi laitettu ja viimeisen päälle rajaukset silmissä ym. Ehkä se on vaan todella tyhmä ennakkoluulo siitä että meikkaaminen ja itsensä ehostaminen on tyhjäpäisten hommaa.
Alapeukuttaneille sellainen kysymys että herättääkö teissä luottamusta lääkäri jolla on Kylie Jenner -meikki, huulitäytteet ym.? Kyllä minulla ainakin tulee sellainen olo että jos siihen omaan päästään käytetään tunteja päivässä niin prioriteetit ei ole ihan kunnossa. Nykyisin kun katsoo porukkaa niin ei ihan 15 minuutissa tule se contourmeikki..
Alapeukutin viestiäsi siksi, että yleistit meikkaamisen tarkoittamaan "tosi laitettu, viimeisen päälle rajaukset silmissä" tai kuten asian nyt ilmaisit Kylie Jenner meikkinä huulitäytteineen.
Minusta sosiaalinen paine ehostaa itseään ei tarkoita sitä, että pitäisi näyttää Kylie Jenneriltä tai käyttää pärstäänsä tunteja päivässä. Sosiaalinen paine muodostuu jo siitä että pitäisi ehostaa itseään edes vähän, vaikka juurikin sen verran miten sinä itseäsi kerroit ehostavasi. Sinä et ehkä pidä ehostamisena sitä, että käytät ripsienpidennyksiä ja kulmakynää. Minusta taas juuri tuossa kuvailit hyvin nimenomaan sitä sosiaalista painetta ehostaa: tunnet että ripsesi ovat liian vaaleat ja näytät olmilta jollet ehosta itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirakka kirjoitti:
En ole koskaan meikannut. En koskaan enkä minnekään. En baariin, en juhliin, en edes omiin maistraattihäihini.
Toki olen kokeillut teini-iässä kaverin luona esim. huulipunaa, mutta se tuntui inhottavalta, maistui pahalta ja näytti typerältä. Joten ei sitten tehnyt mieli kokeilla toistamiseen.
Olen kotoisin Lapin perukoilta, eikä sukulaisnaisistani edelleenkään meikkaa kuin ehkä pari ja hekin vain erikoistapauksissa. Karvojen ajelukaan ei tunnu sukulaisiani pahemmin kiinnostavan, tosin eipä se kiinnosta minuakaan.
En ole mikään luonnonkaunis nainen, en edes nätti. Mutta poikaystäviä on ollut ja puoliso löytyi suhteellisen vaivatta. Ja sama juttu muilla sukulaisnaisilla: jokainen heistä on onnellisesti naimisissa. Tuntuukin, että meilläpäin arvostetaan enemmän persoonallisuutta pakkeloinnin ja tälläämisen sijaan.
Ja ei, en ole koskaan kuullut mitään negatiivisia kommentteja meikkaamattomuudestani. Ei siinä, että edes piittaisin, jos joku alkaisi aiheesta minulle suutaan soittamaan. Selän takana puhujatkaan eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Jos en kelpaa tällaisena kuin olen, niin tervemenoa.
löytyikö oikein kunnon poromies
lapsetkin ovat varmasti kuin pöllöäidin poikaset:)
Tuosta tulikin mieleeni, kuinka kauheus... tarkoitan kauneusleikkaukset ovat jo liki arkipäiväistyneet esimerkiksi Etelä-Koreassa (ja toki muuallakin maailmassa), mikä on johtanut siihen surkuhupaisaan tilanteeseen, että vaikka oman nenänsä, leukansa, luomensa tai korvansa saakin "korjattua", moni näistä erityispiirteistä periytyy aikanaan lapsille.
Toisin sanoen korealainen nuori aikuinen ei välttämättä enää tiedä, millaista ulkonäköön vaikuttavaa perimää se leikelty puoliso todellisuudessa kantaa, ja joillekin voi tulla yllätyksenä, että vaimon sievä nökönenä olikin aiemmin komea kyömy, joka putkahtaa sitten uudelleen esiin seuraavassa sukupolvessa (ja taas on kirurgille töitä).
Eli yllä olevaan kommenttiin voin vain todeta, että mikäli olisin tehnyt (koodari)mieheni kanssa lapsia, olisi ainakin ollut jotakuinkin selvää, minkä sortin pöllönpoikasia sieltä olisi todennäköisimmin putkahtanut. XD
Vierailija kirjoitti:
No mitä tuumitte meikittömästä pankkivirkailijasta tai hotellin respasta? Entäs meikitön kosmetiikkaosaston myyjä? Miehillä varmaan ok, mutta naisten osalta moni kummeksuisi.
Entäs sitten jos työhaastatteluun menee meikittä tai juhliin? Entäs morsian, jolla ei ole meikkiä? Kyllä niitä paineita on.
Itselläni onneksi tummat kulmat ja ripset, niin säästyn meikkaamien vaivalta ilman suurempia ihmettelyjä. Voisin sanoa että toisin on vaaleakulmaisilla naisilla.
Minä en ainakaan katso ihmisiä sillä silmällä, ovatko he laitettuja vai ei. Enkä odota naiselta meikkaamista missään mainitsemissasi tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sanoisin että on ammatteja joissa tulee olla huoliteltu, koskee myös kasvoja. Itse en ainakaan töihin voi mennä suoraan sängystä.
Vapaa-aika on eri asia.Tässä viestissä se sosiaalinen paine kiteytyy hyvin. Eli naiset määrittelevät itse huonommaksi sellaisen naisen, joka ei halua meikata. Pidetään yllä käsitystä, että maalattu naama on jotenkin "siistimmän" ja "huolitellumman" näköinen kuin ei-maalattu.
Mielestäni tässä ketjussa käy hyvin selväksi se, että naiset suhtautuvat meikkaamiseen hyvin erilaisin tavoin.
Miksi tuo ensimmäinen kommentoija sitten näyttää kuvittelevan, että hänen tulee meikata, koska ilman sitä olisi huonompi työntekijä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä tuumitte meikittömästä pankkivirkailijasta tai hotellin respasta? Entäs meikitön kosmetiikkaosaston myyjä? Miehillä varmaan ok, mutta naisten osalta moni kummeksuisi.
Entäs sitten jos työhaastatteluun menee meikittä tai juhliin? Entäs morsian, jolla ei ole meikkiä? Kyllä niitä paineita on.
Itselläni onneksi tummat kulmat ja ripset, niin säästyn meikkaamien vaivalta ilman suurempia ihmettelyjä. Voisin sanoa että toisin on vaaleakulmaisilla naisilla.
Minä en ainakaan katso ihmisiä sillä silmällä, ovatko he laitettuja vai ei. Enkä odota naiselta meikkaamista missään mainitsemissasi tilanteissa.
Minä katson, koska kerään ideoita omaa meikkaamista varten. Harvoin silti toisten meikkaamattomuus ihmetyttää, jos olemus on muuten siisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirakka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirakka kirjoitti:
En ole koskaan meikannut. En koskaan enkä minnekään. En baariin, en juhliin, en edes omiin maistraattihäihini.
Toki olen kokeillut teini-iässä kaverin luona esim. huulipunaa, mutta se tuntui inhottavalta, maistui pahalta ja näytti typerältä. Joten ei sitten tehnyt mieli kokeilla toistamiseen.
Olen kotoisin Lapin perukoilta, eikä sukulaisnaisistani edelleenkään meikkaa kuin ehkä pari ja hekin vain erikoistapauksissa. Karvojen ajelukaan ei tunnu sukulaisiani pahemmin kiinnostavan, tosin eipä se kiinnosta minuakaan.
En ole mikään luonnonkaunis nainen, en edes nätti. Mutta poikaystäviä on ollut ja puoliso löytyi suhteellisen vaivatta. Ja sama juttu muilla sukulaisnaisilla: jokainen heistä on onnellisesti naimisissa. Tuntuukin, että meilläpäin arvostetaan enemmän persoonallisuutta pakkeloinnin ja tälläämisen sijaan.
Ja ei, en ole koskaan kuullut mitään negatiivisia kommentteja meikkaamattomuudestani. Ei siinä, että edes piittaisin, jos joku alkaisi aiheesta minulle suutaan soittamaan. Selän takana puhujatkaan eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Jos en kelpaa tällaisena kuin olen, niin tervemenoa.
löytyikö oikein kunnon poromies
lapsetkin ovat varmasti kuin pöllöäidin poikaset:)Tuosta tulikin mieleeni, kuinka kauheus... tarkoitan kauneusleikkaukset ovat jo liki arkipäiväistyneet esimerkiksi Etelä-Koreassa (ja toki muuallakin maailmassa), mikä on johtanut siihen surkuhupaisaan tilanteeseen, että vaikka oman nenänsä, leukansa, luomensa tai korvansa saakin "korjattua", moni näistä erityispiirteistä periytyy aikanaan lapsille.
Toisin sanoen korealainen nuori aikuinen ei välttämättä enää tiedä, millaista ulkonäköön vaikuttavaa perimää se leikelty puoliso todellisuudessa kantaa, ja joillekin voi tulla yllätyksenä, että vaimon sievä nökönenä olikin aiemmin komea kyömy, joka putkahtaa sitten uudelleen esiin seuraavassa sukupolvessa (ja taas on kirurgille töitä).
Eli yllä olevaan kommenttiin voin vain todeta, että mikäli olisin tehnyt (koodari)mieheni kanssa lapsia, olisi ainakin ollut jotakuinkin selvää, minkä sortin pöllönpoikasia sieltä olisi todennäköisimmin putkahtanut. XD
Toinen surkuhupaisa tilanne, mikä tuollaisesta seuraa, on se, että ihmisten täytyy leikkauttaa itsensä näyttääkseen "normaalilta", kun muutkin leikkauttavat.
Luin jonkin aikaa sitten artikkelin siitä, että Etelä-Koreassa on jo nyt vaikea saada töitä asiakaspalvelualoilta, ellei ole tehty jotain kosmeettisia korjauksia. Tuskin nyt ihan mäkkärin kassoja koskee, mutta silti pelottava ajatus. Esimerkiksi lentoemännän töihin on turha hakea luomuna. Silmien ja nenän korjaus lienee se yleisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sanoisin että on ammatteja joissa tulee olla huoliteltu, koskee myös kasvoja. Itse en ainakaan töihin voi mennä suoraan sängystä.
Vapaa-aika on eri asia.Tässä viestissä se sosiaalinen paine kiteytyy hyvin. Eli naiset määrittelevät itse huonommaksi sellaisen naisen, joka ei halua meikata. Pidetään yllä käsitystä, että maalattu naama on jotenkin "siistimmän" ja "huolitellumman" näköinen kuin ei-maalattu.
Mielestäni tässä ketjussa käy hyvin selväksi se, että naiset suhtautuvat meikkaamiseen hyvin erilaisin tavoin.
Miksi tuo ensimmäinen kommentoija sitten näyttää kuvittelevan, että hänen tulee meikata, koska ilman sitä olisi huonompi työntekijä?
Mistä minä sen tietäisin. Kissan- ja koirankarvat kuitenkin suosittelen enimmältä osin poistamaan vaatteista ennen työpaikalle saapumista. Ne antavat todella epäsiistin vaikutelman, samoin sekaisin oleva tukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua harmittaa miksi nuorena (ja oikeasti kohtuu nättinä) meikkasin paljon. Nyt keski-iässä vasta tajuan, ettei silloin sitä olisi tarvinnut. Nyt asia on eri, kun ennen aamun maskia peilistä katsoo haudasta nousseen zombien näköinen, masentava ja surullisen näköinen ilmestys.
Ei minua niinkään haittaa se etten ole enää nätti, mutta jotenkin työelämässä tuntuisi ikävältä näyttää niin väsähtäneeltä, vanhalta ja surulliselta kuin mitä nykyään näytän ilman kohottavaa meikkiä (reilusti varjostuksia ja korostuksia, silmämeikillä roikahtaneet luomet piiloon jne).
Vierailija kirjoitti:
Mä en meikkaa, koska mun silmät ei kestä jokapäiväistä ehostautumista. Tykkäisin kyllä pistää vähän ripsaria ja vähän jotain muutakin, mutta ne verestävät, kirvelevät silmät eivät ole ollenkaan mukava vaihtoehto.
Mä hankin tuon takia ripsienpidennykset, mun silmät ärty ripsarista tosi paljon ja ärsytti kun aina oli silmät mustana varisseesta väristä ja silmät vetisti. Oon valitettavasti alalla jossa ihan työnantajan toimesta on annettu ymmärtää että meikata pitää, tai ainakin muuten pitää ulkonäkö siistinä.
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta tässäpä minun tarinani:
Olen ulkomailla toimistotöissä. Aiemmin lähes kaikki naiset tälläytyivät ja meikkasivat, osa niin runsaasti, että olisivat voineet lähteä suoraan töistä yökerhoon. Itse joko en meikkaa, tai meikkaan hillitysti töihin. No, joku kerta sitten illanvietossa yksi pitkään talossa olleista naisista avautuu, kuinka 'rohkea' olen kun uskallan tulla töihin ilman meikkiä. Totesin, että ei se mitään rohkeaa ole, olen siellä tekemässä töitä enkä näyttämässä hyvälle, ja jos joku ei naamastanitykkää, niin katsokoot muualle. Kului kuukausi ja yli puolet toimiston naisista oli lopettanut meikkaamisen ja korkkaritkin on vaihtunut mukavampiin kenkiin.
Etta sori pojat, pilasin silmänilonne! :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne joiden mielestä tällaista painetta on, miltä se siis tarkalleen ottaen tuntuu? Meikkaan päivittäin, mutta vuosi vuodelta kevyemmin. Kukaan ei ole ikinä sanonut tai antanut ymmärtää että pitäisi meikata enemmän. Uskoisin että naiset meikkaavat, koska tuntevat silloin itsensä varmemmaksi, en usko että kovin moni nainen meikkaa sen takia että muut odottavat hänen tekevän niin.
Ei jaksaisi keksiä ihmisille lisää ulkoisia paineita, ainakin silloin kuin sellaisia ei ole. Esim painostus olla täydellinen äiti on todellista, koska siitä puhutaan jatkuvasti ja naiset tuomitsevat toisiaan. Monet eivät kuitenkaan välitä siitä.Minkä takia sinä meikkaat päivittäin? Senkö takia että tuntisit olosi varmemmaksi? Tuotahan se paine meikata juuri on. Tuolta se tuntuu. Se on epävarmuuden tunnetta itsestään ilman meikkiä, tunnetta siitä että täytyy laittaa se ripsari ettei näytä olmilta tai peitepuikkoa silmänalusiin ettei näyttäisi pandalta. Tunne siitä, että meikattuna olet pikkuisen parempi.
No en kyllä todellakaan koe että kukaan olisi koskaan painostanut minua meikkaamaan. Tasoitan ihonsävyä, siistin kulmia ja laitan kerroksen ripsiväriä ilman taivutuksia. Teen sen etten näyttäisi omasta mielestäni niin väsyneeltä. Ei se että itse haluan näyttää raikkaammalta ole mitään ulkoista painetta, koska kukaan ei ole koskaan sanonut tai antanut ymmärtää että näytän väsyneeltä jos en meikkaa. Samoin käytän esim korollisia nilkkureita koska ne on kauniit, en sen takia että kokisin painetta naisena käyttää korkeita korkoja.
Sinä olet nyt jostain syystä mieltänyt, että sosiaalinen paine merkitsisi samaa kuin ulkoinen painostus. Eivät ne ole sama asia eikä tässä kai ole kovin moni väittänytkään kokevansa suoraan sanottua ulkoa tulevaa painostusta meikata.
Sosiaalinen paine on juuri sitä mitä kuvailit, meikkaat jotta et näyttäisi omasta mielestäsi väsyneeltä. Tämä ajatushan sisältää sen, että et koe näyttäväsi luonnontilassa pirteältä ja raikkaalta. Mistä tällainen mielikuva omasta ulkonäöstä syntyy, jollei tietyistä kulttuuriin liittyvistä oletuksista siitä, miltä näyttää pirteä ja raikas ulkonäkö?
Sosiaalisessa paineessa on tietenkin se aspekti myös, että ei se ole mikään automaatio, jota kaikki kokevat. On olemassa naisia joita ei oikeasti voisi vähääkään kiinnostaa meikata, on sellaisia jotka kokevat olevansa kauniita nimenomaan ilman meikkiä ja on olemassa niitä, jotka meikkaavat mutta nauttivat siitä. Tällöin siitä ei tietenkään tunne painetta, jos tekee sitä mistä nauttii vilpittömästi.
Mutta sitten on ihmisiä, jotka eivät pidä meikkaamisesta, jotka kokevat sen 10 minuuttiakin liian pitkäksi ajaksi käyttää meikkaamiseen, jotka eivät osaa meikata tai eivät yksinkertaisesti viihdy meikit kasvoilla, mutta samaan aikaan he tuntevat tarvetta meikata samoista syistä kuin sinäkin, koska pitävät itseään väsyneen ja tunkkaisen näköisenä ilman meikkiä. Sinä ilmeisesti tykkäät meikata tai et ainakaan koe että siitä olisi mitään vaivaa sinulle? Silloin on luonnollista, ettei koe siitä paineitakaan. Tilanne on ihan toinen ihmiselle, jolle meikkaaminen tuntuu lähinnä pakkopullalta.
”Naisilla on sosiaalinen paine näyttää siltä, että ulkonäön eteen on nähty edes vähän vaivaa. Jotenkin koko homma tiivistyy aikoinaan Cosmopolitanista lukemaani ohjeeseen, joka meni jotenkin näin: mies haluaa naisensa karvattomana, mutta ei halua nähdä miten karvat poistetaan. Eli naisilla on vähän niin kuin velvollisuus poistaa karvoja ei-toivotuista paikoista, värjätä kulmia ja ripsiä ja hiuksia, huolehtia että hiukset ovat pehmeät ja kiiltävät, iho hyvässä kunnossa, oman vartalon parhaita puolia korostavat ja huonoja puolia peittävät vaatteet, vartalo pysyy ylipäätään mielellään tietyn mitta-asteikon sisäpuolella jne. Kaikki tämä pitäisi kuitenkin tehdä sopivan vaivihkaa, ettei tulisi paljastaneeksi turhamaisuuttaan. On samaan aikaan viestitettävä, että huolehtii ulkonäöstään (tai "itsestään", kuten usein kuulee sanottavan) ja että lopputuloksen saavuttaminen on aika vaivatonta.”
Aivan, kaksoisstandardi... täytyy olla luonnonkaunis, mutta ei näkyvästi meikattu. Onnistuu tosi monelta... Komppaan myös 138:aa.
Itse käytän kevyttä pohjustusta, peitevoidetta silmien alle ja punoittaviin nenanpieliin. Ihoni on aika kirjava, vanhoja aknearpia, melasmaa ja muuta epätasaisuutta. Siksi yritän edes vähän tasoittaa sitä. Näin keväällä-kesällä vain sävytetty sk50 ja kevyesti puuteria ettei iho kiillä niin pahasti. Muuten, jos ei ole työkokouksia tms., sipaisen vain väriä kulmiin ja rajaan silmät pehmeästi esiin sekä laitan vähän ripsaria. Todella peittavää meikkivoidetta en kaytä koskaan, korkeintaan puolipeittävää jos on iltameno tms. Huulipunaa harvoin, jos koskaan, usein värillistä huulirasvaa. Joskus olen laiska ja lähden ihmisten ilmoille ilman mitään (tai vaan sitä aurinkovoidetta), mutten tunne oloani kovin mukavaksi.
Kaikki tietysti tavallaan, mutta ainakin omasta kokemuksesta tuo sosiaalinen paine on aivan totta. On ihan eri asia olla nuori, kaunis ja/tai hyväihoinen, niinkuin ne jotka täälläkin kommentoi etteivät koe tarvitsevansa meikkiä koska ”mulla on hyvä iho” eivatkä ymmarrä miten muut viitsivät meikata. Onneksi olkoon, olette onnekkaita. Mutta jos ei ole mitään näista niin kummasti huomaa eron kun on vähän kaunistautunut, ihmiset suhtautuvat positiivisemmin. Kukaan ei ihmettele että näytät ”väsyneeltä” tms. Sama koskee tukkaa, se pitaisi jaksaa laittaa joka paivä että olisi ”huoliteltu”; omani on luonnostaan hirveä pörrö eikä asetu millään.
Olen myös huomannut sen, etta monet miehet eivät tunnista meikin määrää naisen kasvoilla, jollei sitä pakkelia ole huomattavan paljon. Eli kevyt ja luonnollinen meikki mielletään "luonnonkauniiksi". N46
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne joiden mielestä tällaista painetta on, miltä se siis tarkalleen ottaen tuntuu? Meikkaan päivittäin, mutta vuosi vuodelta kevyemmin. Kukaan ei ole ikinä sanonut tai antanut ymmärtää että pitäisi meikata enemmän. Uskoisin että naiset meikkaavat, koska tuntevat silloin itsensä varmemmaksi, en usko että kovin moni nainen meikkaa sen takia että muut odottavat hänen tekevän niin.
Ei jaksaisi keksiä ihmisille lisää ulkoisia paineita, ainakin silloin kuin sellaisia ei ole. Esim painostus olla täydellinen äiti on todellista, koska siitä puhutaan jatkuvasti ja naiset tuomitsevat toisiaan. Monet eivät kuitenkaan välitä siitä.Minkä takia sinä meikkaat päivittäin? Senkö takia että tuntisit olosi varmemmaksi? Tuotahan se paine meikata juuri on. Tuolta se tuntuu. Se on epävarmuuden tunnetta itsestään ilman meikkiä, tunnetta siitä että täytyy laittaa se ripsari ettei näytä olmilta tai peitepuikkoa silmänalusiin ettei näyttäisi pandalta. Tunne siitä, että meikattuna olet pikkuisen parempi.
No en kyllä todellakaan koe että kukaan olisi koskaan painostanut minua meikkaamaan. Tasoitan ihonsävyä, siistin kulmia ja laitan kerroksen ripsiväriä ilman taivutuksia. Teen sen etten näyttäisi omasta mielestäni niin väsyneeltä. Ei se että itse haluan näyttää raikkaammalta ole mitään ulkoista painetta, koska kukaan ei ole koskaan sanonut tai antanut ymmärtää että näytän väsyneeltä jos en meikkaa. Samoin käytän esim korollisia nilkkureita koska ne on kauniit, en sen takia että kokisin painetta naisena käyttää korkeita korkoja.
Sinä olet nyt jostain syystä mieltänyt, että sosiaalinen paine merkitsisi samaa kuin ulkoinen painostus. Eivät ne ole sama asia eikä tässä kai ole kovin moni väittänytkään kokevansa suoraan sanottua ulkoa tulevaa painostusta meikata.
Sosiaalinen paine on juuri sitä mitä kuvailit, meikkaat jotta et näyttäisi omasta mielestäsi väsyneeltä. Tämä ajatushan sisältää sen, että et koe näyttäväsi luonnontilassa pirteältä ja raikkaalta. Mistä tällainen mielikuva omasta ulkonäöstä syntyy, jollei tietyistä kulttuuriin liittyvistä oletuksista siitä, miltä näyttää pirteä ja raikas ulkonäkö?
Sosiaalisessa paineessa on tietenkin se aspekti myös, että ei se ole mikään automaatio, jota kaikki kokevat. On olemassa naisia joita ei oikeasti voisi vähääkään kiinnostaa meikata, on sellaisia jotka kokevat olevansa kauniita nimenomaan ilman meikkiä ja on olemassa niitä, jotka meikkaavat mutta nauttivat siitä. Tällöin siitä ei tietenkään tunne painetta, jos tekee sitä mistä nauttii vilpittömästi.
Mutta sitten on ihmisiä, jotka eivät pidä meikkaamisesta, jotka kokevat sen 10 minuuttiakin liian pitkäksi ajaksi käyttää meikkaamiseen, jotka eivät osaa meikata tai eivät yksinkertaisesti viihdy meikit kasvoilla, mutta samaan aikaan he tuntevat tarvetta meikata samoista syistä kuin sinäkin, koska pitävät itseään väsyneen ja tunkkaisen näköisenä ilman meikkiä. Sinä ilmeisesti tykkäät meikata tai et ainakaan koe että siitä olisi mitään vaivaa sinulle? Silloin on luonnollista, ettei koe siitä paineitakaan. Tilanne on ihan toinen ihmiselle, jolle meikkaaminen tuntuu lähinnä pakkopullalta.
Varmasti lähes jokainen on pienellä ehostuksella objektiivisesti katsottuna kauniimpi kuin ilman mitään. Ei siihen tarvita mitään sosiaalista painetta, jos asia ei olisi näin niin tuskinpa jo antiikin Roomassa tai Egyptissä olisi käytetty esim. silmämeikkiä. Toki on sosiaalinen paine näyttää jossain määrin hyvältä, siksi ihmiset pitävät huolta hyvienistaan, pukeutuvat siististi ja naiset meikkaavat ja miehet pitävät vaikka erilaista partaa. Eri asia on sitten nämä jotka eivät voi mennä lähikauppaan ilman meikkiä tai vaikkapa lähteä uimahallista kotiin ilman täyttä tälläytymistä. Itse käytän lähes aina töissä meikkiä ja samoin jos lähden vaikka kaupungille asioille, sen sijaan esimerkiksi urheillessa en käytä lainkaan meikkiä, ei tuota ongelmaa lähteä salin jälkeen meikittömänä ruokakauppaan tai kesällä rannalle ym. Jos kokisin voimakasta sosiaalista painostusta meikkaamiseen niin miksi se rajoittuisi vain tiettyihin hetkiin?
Mieheni ei ole lapista, vaan etelä-suomesta. Tiedän mikä peili on ja pidän näkemästäni. En ole se lapin nainen, joka kertoi meikkaamattomuudestaan, vaan toinen. Lue koko ketju johon vastaat. Saan usein kehuja luonnonkauneudestani, jota ei meikillä tarvitse peittää ja pilata.