Graduntekijät ja vastavalmistuneet: miltä teistä tuntuu, kun jengi ihan tosissaan kehuskelee kaikkien gradujen olevan plagioituja?
Ja että kuka muka olisi kirjoittanut gradunsa itse?
Juuri puolen vuoden kurimuksesta selvinneenä ja plagiaatinesto-ohjelman läpäisseen vitosen gradun kirjoittajana olen itse ihan hiton triggeröitynyt tästä keskustelusta.
Menee tosi pahasti ihon alle, kun on itse juuri tehnyt valtavan työn, ja some-keskustelussa taas puhutaan siitä, että kyllähän kaikki nyt plagioi.
Kommentit (69)
Yleensä ne terävät osaa luovia työt valmiiksi. Ne vähän pökömmät näkee aikaa ja vaivaa suunnattomasti töihinsä.
Ps. Niitä ns.10 oppilaita ei halua töihin kukaan.
On olemassa työ ihmisiä ja kouluihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Graduissa on kuitenkin suuuri osa eri tutkimuksista otettua tietoa. Ei siinä niin suurta taitoa vaadita kirjoittaa, että Möttönen (2000) kirjoitti sitä ja tätä. Turha tällaisista koosteista on niin kovin ylpeä olla.
Se on sillä tavalla hassu tuo tiedemaailma, että aiemman tutkimuksen referointi on aina se pohja, miltä lähdetään. On kuitenkin eri asia viitata muihin kuin varastaa. Nämä kaksi ovat nyt tässä keskustelussa sekaisin: maailmassa tuskin on ainuttakaan gradua, jossa ei olisi viitattu jonkun toisen työhön, koska tutkimusta ei voi lähteä tekemään omasta päästään.
Meillä jokainen essee käy plagiaatintunnistuksen. Olenko siis suurempi sankari?
Lauran tapauksessa plagioinnista ei ole epäilystäkään, koska neropatti kopioi myös kirjoitusvirheet. Että niin fiksu ja filmaattinen.
Sikäli aika monikin varmaan plagioi, että Turnitin tai Urkund herjaa pienestäkin määrästä. Itselleni sanottiin 2013, että jotain pientä oli, mutta ei tarvi välittää. Olisi kiinnostanut tietää, mitä ohjelma urputti.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ne terävät osaa luovia työt valmiiksi. Ne vähän pökömmät näkee aikaa ja vaivaa suunnattomasti töihinsä.
Ps. Niitä ns.10 oppilaita ei halua töihin kukaan.
On olemassa työ ihmisiä ja kouluihmisiä.
Öh, tuossa Lauran tapauksessa olisi kyllä parempi olla täsmällinen ja tunnollinen KOULUihminen, onhan hän ammatiltaan opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Lauran tapauksessa plagioinnista ei ole epäilystäkään, koska neropatti kopioi myös kirjoitusvirheet. Että niin fiksu ja filmaattinen.
Aika ymmärrettävää jos kävi 3 tutkintoa samaan aikaan.
1. erittäin suuri osuus graduista ON jollakin tasolla kopioituja
2. graduilla ei ole mitään merkitystä millekään
3. oma tai muiden gradu ei kiinnosta ketään, kun homma on tehty
-> aivan sama, onko joku plagioinut niin huonosti, että se paljastuu vai niin taitavasti että se ei paljastu
Jos joku haluaa helpoimman tavan palgioida laillisesti, niin suosittelen seuraavaa. Menetelmä perustuu siihen, että tutkijat itse plagioivat itseään.
Lähteiksi valitaan tutkijalta artikkeli tai kirja, jossa on lähteinä hänen itsensä artikkeli tai kirja.
LÄHTEISIIN merkitset tutkijan uusimman tuotoksen (koska on "arvokkaampaa" käyttää tuoretta lähdettä). TEKSTIIN kopioit tutkijan vanhemmasta setistä muotoilut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ne terävät osaa luovia työt valmiiksi. Ne vähän pökömmät näkee aikaa ja vaivaa suunnattomasti töihinsä.
Ps. Niitä ns.10 oppilaita ei halua töihin kukaan.
On olemassa työ ihmisiä ja kouluihmisiä.
Öh, tuossa Lauran tapauksessa olisi kyllä parempi olla täsmällinen ja tunnollinen KOULUihminen, onhan hän ammatiltaan opettaja.
En viitannut lauraan vaan edelliseen kirjoittajaan ja hänen 10 suoritukseensa.
Plagioinnin helppous riippuu hyvin paljon siitä mitä alaa opiskelee. Esim. meidän laitoksella gradut pohjautuvat useimmiten omaan tutkimusaineistoon josta sitten lasketaan tuloksia ulos. Plagiointi on käytännössä mahdotonta. Samoin voisi kuvitella että olisi esim. kemiassa ja fysiikassa, joissa joutuu laskemaan itse -> ei voi huijata.
Kun taas esimerkiksi kasvatustieteissä voi helposti halutessaan tarinoida mitä vaan, mistä vaan.
Väitöskirjojen suhteen ollaan usein kaveriporukalla pohdittu että matemaattis-luonnontieteelliset tutkimukset painivat ihan eri sarjassa kuin että joku olisi tutkinut vaikkapa luokkakoon vaikutusta 8-vuotiaan kehitykseen. Aika paljon helpommalla pääsee jos osaa valita ns. oikean alan.
Vierailija kirjoitti:
Graduissa on kuitenkin suuuri osa eri tutkimuksista otettua tietoa. Ei siinä niin suurta taitoa vaadita kirjoittaa, että Möttönen (2000) kirjoitti sitä ja tätä. Turha tällaisista koosteista on niin kovin ylpeä olla.
Totta. Möttösellä saattaa jopa olla jotain ylpeyden aihetta, mutta kaikki hänen jälkeensä tulleet... ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graduissa on kuitenkin suuuri osa eri tutkimuksista otettua tietoa. Ei siinä niin suurta taitoa vaadita kirjoittaa, että Möttönen (2000) kirjoitti sitä ja tätä. Turha tällaisista koosteista on niin kovin ylpeä olla.
Se on sillä tavalla hassu tuo tiedemaailma, että aiemman tutkimuksen referointi on aina se pohja, miltä lähdetään. On kuitenkin eri asia viitata muihin kuin varastaa. Nämä kaksi ovat nyt tässä keskustelussa sekaisin: maailmassa tuskin on ainuttakaan gradua, jossa ei olisi viitattu jonkun toisen työhön, koska tutkimusta ei voi lähteä tekemään omasta päästään.
Näinhän se homma etenee. Turhalta tuntuu kuitenkin olla niin kovin tohkeissaan graduista kun niistä kuitenkin hyvin suuri osa on juuri tätä kirjallisuuteen viittaamista. Turhanpäiväistä toisten tutkimusten läpikäymistä ja sitten jokin oma pieni muka tutkimusosio perään. Aivan yhtä tyhjän kanssa koko puuhastelu.
Jäin kiinni plagioinnista, graduni hylättiin ja jouduin koko kansakunnan pilkan kohteeksi. Sitten heräsin ja tajusin että en ole Huhtasaari.
Omalla alalla on vaikea plagioida, kun tutkimus on kvantitatiivista, ja aiheetkin uusimman tutkimuksen parista.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ne terävät osaa luovia työt valmiiksi. Ne vähän pökömmät näkee aikaa ja vaivaa suunnattomasti töihinsä.
Ps. Niitä ns.10 oppilaita ei halua töihin kukaan.
On olemassa työ ihmisiä ja kouluihmisiä.
Ei taida olla epäselvää kumpaan kuulut :D
Vierailija kirjoitti:
On olemassa työ ihmisiä ja kouluihmisiä.
Miten sinä nyt noin mokasit? Tarkoitit varmasti, että "on olemassa työ ihmisiä ja koulu ihmisiä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graduissa on kuitenkin suuuri osa eri tutkimuksista otettua tietoa. Ei siinä niin suurta taitoa vaadita kirjoittaa, että Möttönen (2000) kirjoitti sitä ja tätä. Turha tällaisista koosteista on niin kovin ylpeä olla.
Se on sillä tavalla hassu tuo tiedemaailma, että aiemman tutkimuksen referointi on aina se pohja, miltä lähdetään. On kuitenkin eri asia viitata muihin kuin varastaa. Nämä kaksi ovat nyt tässä keskustelussa sekaisin: maailmassa tuskin on ainuttakaan gradua, jossa ei olisi viitattu jonkun toisen työhön, koska tutkimusta ei voi lähteä tekemään omasta päästään.
Näinpä. Ensin katsotaan, mitä muut ovat aiheesta tutkineet ja kirjoittaneet, ja raportoidaan se. Mainitaan kuka ja milloin. Sitten tehdään oma tutkimus ja raportoidaan sen tulokset. Se on omaa, siinä ei viitata kehenkään. Sitten kirjoitetaan johtopäätökset ja pohdinnat ja verrataan muiden saamiin tuloksiin. Siinä tarvitaan taas lähdeviitteitä. Näin se on tehty rehellinen gradu ennen plagiointiohjelmia, ja näin se tehdään edelleenkin. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kova homma se on useimmille saada aikaan tällainen siisti ja yksinkertainen gradu. Siksi kai syntyy joillekin kiusaus leikata ja liimata, jos löytää sopivan aiemman gradun. Ja jättää vielä lähdemerkinnät pois, koska graduja ei saa käyttää lähdemateriaalina...
Minäkin triggeröidyn. Jätin omasta gradustani jopa pois pari asiaa, joiden tiesin vanhan tietoni pohjalta olevan tosia, mutta en enää löytänyt niitä lähteitä mistä ne tiedot olen jo teininä lukenut. En voi ilman plagiointisyytöksiä niitä sinne laittaa, jos joku ne löytää ja en ole laittanut lähdettä. Onneksi ne eivät olleet niitä ihan oleellisimpia, olisivat vain tuoneet asiaan lisää syvyyttä.
Mä olen aikuisopiskelija, harrastegradua olen hionut omin pikku kätösin nyt 4,5 kk (aikaa vuoden loppuun). Ihan sama mitä puhutaan, en ole somessa enkä triggeröitynyt millään lailla.
Kyrsii kyllä, mutta lähinnä siksi, että nämä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, mitä plagioinnilla tarkoitetaan, eivätkä myöskään ymmärrä, mikä Huhtasaaren gradussa oli pielessä. Koko keskustelu kulkee aivan asian vieressä tai sitä yritetään tarkoituksellisesti sinne ohjata.
Takuulla ei ole plagiointi niin yleistä kuin väitetään, ja graduohjaajat ja tarkastajat ovat tarkkoja asiasta. Tässä nyt vain yhdistyi harvinaisen röyhkeä ihminen ja mahdollisuus huijaukseen aikana ennen plagioinnintunnistusohjelmia. Ja jotain vikaa oli tarkastajissakin, jotka eivät kiinnittäneet huomiota tekstin vaihtelevaan tasoon ja tyyliin.