Graduntekijät ja vastavalmistuneet: miltä teistä tuntuu, kun jengi ihan tosissaan kehuskelee kaikkien gradujen olevan plagioituja?
Ja että kuka muka olisi kirjoittanut gradunsa itse?
Juuri puolen vuoden kurimuksesta selvinneenä ja plagiaatinesto-ohjelman läpäisseen vitosen gradun kirjoittajana olen itse ihan hiton triggeröitynyt tästä keskustelusta.
Menee tosi pahasti ihon alle, kun on itse juuri tehnyt valtavan työn, ja some-keskustelussa taas puhutaan siitä, että kyllähän kaikki nyt plagioi.
Kommentit (69)
Voin ihan rehellisesti sanoa, että omaan diplomityöhöni en ole mitään plagioinut. Referoinut kyllä, asianmukaisine viitteineen. Pointtihan on, että otetaan useita eri lähteitä, yhdistellään niistä soveltuvaa teoriaa ja sitten on se oma kokeellinen osuus (jonka laatu vaihtelee).
Jos tätä ei yliopisto/korkeakouluopintojen jälkeen pysty itse tekemään ja tuottamaan, niin aika heppoisesti mennään. Eihän se vaadi kuin vähän istumalihaksia, muutamien teosten läpikahlailua ja sitten sen keksimistä, millaisen kokeellisen osuuden tekee + sen raportointia.
Siksi plagioijaa on vaikea arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Otappa käteen muutama gradu sieltä yliopiston graduhyllystä ja tutki. Ne jotkai eivät ole suoraan plagioituja, ovat suoraan englanninkielisestä lähteestä suomeksi käännettyjä, pienin muutoksin. Todella harva osaa tuottaa itse tieteellistä tekstiä. Siksi siinä gradussa onkin kokeellinen osa, että jotain edes pitää otse osata tehdä.
Pehmotieteissä ei kokeellista osaa ole ja siitä syystä suurin osa todennäköisesti plagioiti tai vain käännetty suomeksi... Tämä on suomen yliopistojen taso.
Puhumattakaan sitten siitä opetuksen tasosta, esimerkiksi Tampereen yliopisto jotain aivan hirveää. Ei sitä touhua usko ellei otse ole kokenut.
Kaikkea ei voi kokeellisesti tutkia. Empiiristä tieteellistä tutkimusta on kahdenlaista: kokeellista ja ei-kokeellista. Ei-kokeellisessa tutkimuksessa voidaan havainnoida, haastatella, tehdä kysely tai testejä jne, analysoida tekstejä jne. Kyllä jokaisessa gradussa kuuluu olla itse toteutettu tutkimusosa, jossa ei voi mitenkään plagioida, ellei suorastaan valehtele toisen tutkimusta omakseen. Onpa surkeaa jos jossain yliopistoissa ja oppiaineissa näin ei ole.
No ei todellakaan plagioi suurin osa tai edes kovin suuri osa. En tunne ketään, jolla tulisi edes mieleen moinen, sen verran kuumottava se Urkund-tarkastus on. Sellaista tiedän usein tapahtuvan, että käytetään ns. toisen käden lähteitä väärin, eli ei tarkisteta alkuperäistä lähdettä vaan viitataan toisen viittaamaan kuin alkuperäiseen. Itse olen liian umpirehellinen (ja tyhmä) edes siihen..
En ota henkilökohtaisesti. Onhan niitä aivan luokattoman huonoja graduja. Oikeastaan koko opiskeluaikani ihmettelin, miten kehno taso yliopistossa oli. Omat arvosanat oli siitä parhaasta päästä, vaikka olin masentunut hullu, joka jaksoi panostaa opiskeluunsa vain satunnaisesti.
Minua ei kiinnosta, mitä joku ääliöpersu kirjoittelee hädissään puolustaessaan sankariaan. Minä tiedän, että minä en plagioi. Kyllä se minulle riittää.
Minua ei keskustelu häiritse eikä loukkaa, kun tiedän tehneeni graduni alusta loppuun itse ja näin vieläpä enemmän vaivaa kuin keskimäärin.
Toisaalta taas yliopisto-opinnoissa törmäsin jatkuvaan toisten tekstien kopsaamiseen. Eräälläkin viestinnän verkkokurssilla joku Krista muistaakseni sumeilematta kopsasi minun kommenttini kurssin Moodle-keskustelusta ja liitti ne omaan työhönsä. Kristalla oli kiire fitnessharrastuksessaan, niin katsoi kai että tuossapa hyvää tekstiä, otan siitä.
Törmäsin plagiointiin myös graduseminaarissa, ja olin vaikeassa tilanteessa, kun vanha ja laiska proffa ei huomannut eikä ollut huomaavinaan mitään. Kun proffa sitten kysyi minulta mielipidettä graduluonnoksesta, sanoin suoraan, että tämä ja tämä on kopsattu sanasta sanaan sieltä ja sieltä. Ko. opiskelija tästä kauhistui, hän kun oli koko kirjoitustyönsä ajan noudattanut tuota metodia, ja jälkikäteen ei hänkään enä.ä muistanut, mistä kaikkialta oli kopsannut mitäkin. Hän tyytyi korjaamaan vain ne kohdat, jotka osoitin, ja gradu meni aikanaan läpi. Ilmeisesti Urkund ei vertaa kuin tieteellisiin teksteihin, opiskelija oli kopsannut gradutekstiään pitkälti ei-tieteellisistä lähteistä.
Sain tietysti ikävän maineen kun noin opiskelijatoverin suuren vaivannäön menin mitätöimään, mutta en välitä. Hankalat ihmiset on usein ainoita, jotka jotain muutosta saa aikaan. Hymistelemällä ei mikään muutu.
Juuri plagioinnin yleisyyden vuoksi en pistä keskustelua pahakseni, onhan omiakin tekstejäni härskisti varastettu ja tilanne mielestäni on yliopistoissa huolestuttava. Opiskelijoilla ei tunnu olevan eettistä selkärankaa.
Vierailija kirjoitti:
Otappa käteen muutama gradu sieltä yliopiston graduhyllystä ja tutki. Ne jotkai eivät ole suoraan plagioituja, ovat suoraan englanninkielisestä lähteestä suomeksi käännettyjä, pienin muutoksin. Todella harva osaa tuottaa itse tieteellistä tekstiä. Siksi siinä gradussa onkin kokeellinen osa, että jotain edes pitää otse osata tehdä.
Pehmotieteissä ei kokeellista osaa ole ja siitä syystä suurin osa todennäköisesti plagioiti tai vain käännetty suomeksi... Tämä on suomen yliopistojen taso.
Puhumattakaan sitten siitä opetuksen tasosta, esimerkiksi Tampereen yliopisto jotain aivan hirveää. Ei sitä touhua usko ellei otse ole kokenut.
Tampereen yliopisto on aika iso. Tuskin olet kaikissa tiedekunnissa ja kaikissa koulutusohjelmissa opiskellut. Tasoa varmaan löytyy monenlaista, joten informatiivisinta olisi mainita aina oppiaine, jonka opetusta kritisoi. Ei sinua silti täällä tunnisteta.
hyvältä tuntuu koska vain id-iootti viettää aikaansa kirjastossa lukemassa paskoja kirjoja ja tekemässä muka jotain tutkimusta ihan nonsenseä
Mun oma gradu oli sellainen räpellys, ettei tosikaan.
Onneksi kuitenkin meikkasin neuroottisesti jokaisen lähteen ja muokkasin sanajärjestystä, että vaikka gradu oli täysi paska (kuten ohjaajakin) ei sitä voi plagiaatiksi väittää. Ja onneksi gradu on ajettu urkundista läpi!