Mitkä asiat ihmisten kotona ovat mielestäsi köyhien juttuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vallilan ikkunaverhot, joissa ei ole edes vuorikangasta.

Meillä on keittiössä ja makkarissa. Keittiön verhot maksoi 80e kpl ja makkariin sain tarjouksesta 55e kel.

Mikä ihmeen vuorikangas? Verhoissa?

Vuorikangas verhoille ryhtiä, joten ne putoavat kauniimmin ja ovat ihanan ylelliset (mitä ei tietenkään koskaan boi sanoa Vallilan halpiskankaista). Lisäksi voi käyttää pimentävää vuotikangasta, mikä on hyvä idea Suomen kesäöinä.

Mitä hintaan tulee niin naurettavan halpojahan nuo ovat. Meidän kalleimmat verhomme maksoivat 2300€. Tilauskangas, ompelu ja asennus. Nyt tilasimme samaan ikkunaan vielä 700€:n laskosverhon.

Tuo on sinun tapasi sijoittaa itsellesi tärkeisiin asioihin. Joku toinen taas sijoittaa johonkin muuhun ja on aivan onnellinen Vallilan kanssa. Kivoja kuoseja niillä muuten. En edes kehtaa sanoa paljonko on mennyt kosmetologille tänä vuonna, mutta kodinelektroniikka on vuosikymmenien ikäistä.

Jos joku taas ryhmittelee ja luokittelee ihmisiä pahantahtoisella mielellä ja halveksuen (ei silkasta kiinnostuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen) sen mukaan paljonko mihinkin menee rahaa on kyseessä huonokäytöksinen juntti, oli rahaa tai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Rikkailla on varaa ostaa nykyainainen pyykinpesukone, jossa on kuivaustoiminto. Ei tarvitse pyykkejä olohuoneessa pyykkitelineessä kuivattaa.

Paitsi, että kalliita teknisiä urheilu/harrastusvaatteita ei kannata rumpukuivata. Kuivausteline on usein takkahuoneessa, kun kodinhoitohuone ei ole kovin iso. Rumpukuivausta käytetään puuvillavaatteisiin, lakanoihin ja pyyhkeisiin.

Kirjahylly jossa ei ole kirjoja

Tummat nahkakalusteet ja viilutasot

Mulla on skandityyliin sisustettu kaunis kattohuoneisto ja omistan noin kymppitonnilla suomalaista designia korujen, lasitavaran, vaatteiden jne muodossa (jos mitään huonekaluja ei lasketa).

Tällä hetkellä olen kyllä suht köyhä, kun teen tosi onnettomalla palkalla osa-aikatyötä ja maksan opiskeluajan velkoja, eli elän ihan kädestä suuhun, rehellisesti sanottuna tosi tiukkaa tekee. Ei tämä ulospäin näy.

Olen myös perustellut kalliiden ostosteni kohdalla sitä, että ne ihan oikeasti kestävät aikaa JA käyttöä, plus kalliit ostokseni ovat aina harkittuja. Mielummin pieni määrä laatutavaraa, kuin 200 hennesin heräteostoksena hankittua halpistoppia joita käyttää kerran vuodessa jos sitäkään. Tällä hetkellä koen että minulla on aikalailla kaikki mitä tarvitsen, joten ei ole sellaista shoppailuhimoa mitä ennen.

Tiedostaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kitch, lastulevyhuonekalut (tai sitten naarmuista halpaa mäntyä). Liika tavara, ja kaikki esillä. Pienet halvat koriste-esineet, joissa ei ole mitään teemaa tai ideaa, usein pölyssä. Tyhjät pullot tai tölkit "koristeena". Muovikukat.

Eniten kertoo kyllä se osoite. Jostakin lähiön elementtikuutiosta ei saa kaunista vaikka kuinka laittaisi uutta keittiötä ja lattiaa, ne mittasuhteet vaan on väärin (esim liian matalat huoneet tuntuvat tunkkaisilta, vaikka olisivat ihan siistit).

Tähän on kyllä pakko tarttua. Tein nuorempana ovelta-ovelle myyntityötä ja pääosin juuri mainitsemillanne lähiöiden elementtikuutioissa. Et uskokaan miten hienoja ja erityisiä asuntoja sellaisista voi löytyä. Itselleni on esimerkiksi mieleen jäänyt kerrostalokämppä, joka ensimmäisestä väliovesta (upeasti kaiverrettu tammiovi) lähtien näytti keskiaikaiselta linnalta holvikaarein, tekotakkain ja monin muin upein yksityiskohdin.

Eivät kuulosta lainkaan upeilta nuo mainitut yksityiskohdat. Se tosin on totta, että kunhan on seinät ympärillä, asunnosta kuin asunnosta voi saada kauniin.

Eletään ja annetaan toistenkin elää, ja nähdään ihminen materian alla. Tuomitsemista ja lokerointia on puolin ja toisin, myös niille jotka panostavat kotiinsa. "Ei mulla vaan olis rahaa" - mutta kalliiseen autoon on, sillä ajellaan puolen kilsan työmatkat. Myös tupakkaa kuluu mainittavasti. Sisustaa voi muuten halvalla ja vanhallakin. Maku ja värisilmä ei riipu tulotasosta.

Kaikki halpa sisustuskrääsä mitä saa esim. Ikeasta. 

itsemurha avarassa olevien ihmisten ajattelu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha suolakurkkupurkki tuhkiksena.

Meillä on!

Ehkä halvan margariinin käyttö. Vaikea kysymys.

Meillä on halvinta margariinia mitä löytyy ja sillä ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Ostan sitä halvinta, koska olen ahne ja laihdutan. Jos ostan oivariinia niin se on niin hyvää että menee hetkessä.

Vierailija kirjoitti:

Sika-nauta jauheliha, betonikuutiossa asuminen lähiön laitamilla ja vanhemmat nukkumassa olkkarissa, että lapset saa asunnon ainoan makkarin. Hohhoi

Me elmme juuri noin. Myimme omakotitalon pois kun vanhemmat lapset lähtivät kotoa. Nuorinkin on armeijan jälkeen lähdössä, joten ostimme vain pienen kaksion. Paikka on ihana lähiö, jossa luonto on lähellä ja lenkkipoluille pääsee takapihalta. Ikinä en ole näin mukavassa paikassa asunut, vaikka niitä omakotitalojakin on ollut useita.

Mitä jos vain tykkää Vallilan verhoista? Ei ne nyt ihan halpikset olleet ja sattuvat sopimaan kivasti taloomme. Mielestäni laskeutuvat kauniisti, mutta en kyllä ymmärrä verhoista mitään. Rahaa olisi ostaa jotkut muutkin, mutta olkoon nuo nyt, vaikka tekisivät meistä ”köyhää wt-porukkaa”.

Onko se muuten niin, että ns. kalleimmat markettituotteet tekevät ihmisistä muka tyylittömiä? Esim mariskoolit, vallilat, yms. Olisko vain kateutta taas?

Ei meillä sentään suihkuverhoja ole, vaan kunnon spa-tilat. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha suolakurkkupurkki tuhkiksena.

Meillä on!

Ehkä halvan margariinin käyttö. Vaikea kysymys.

Meillä on halvinta margariinia mitä löytyy ja sillä ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Ostan sitä halvinta, koska olen ahne ja laihdutan. Jos ostan oivariinia niin se on niin hyvää että menee hetkessä.

Minäkin ostan mitättömän makuista margariinia. On olemassa yksi levite, josta pidän, mutta en uskalla ostaa sitä kotiini, olen aivan liian perso sille.

Väärin meni, todellisissa kulttuurikodeissa on edellisiltä sukupolvilta perittyjä kalusteita, astioita ja taidetta. Laadukkaita sellaisia.

Tuntemani kaverin kotona on pari esimerkkiä, ja hän todella on varaton. Kokkasimme joskus yhdessä, ja yritin "suunnistaa" hänen keittiössään omin nokkineni. Keittiön laatikostossa oli leikkuulaudan tai aterinten sijaan sätkäpapereita. Astioita oli eriparisia aina ikean muovisista kukkalautasista lahjatavarakauppojen kliseisiin kissapiirrosmukeihin. (Tähän ilmiöön törmää usein.)

Kaikki kodinkoneet olivat rikki: mikro ei toiminut, joten ei voinut syödä mitään, mitä ei voinut lämmittää uunissa tai hellalla, ja pakastin oli rikki. Kahvinkeitin sentään oli pitänyt uusi saada.

Likaa ja tahmeeta pintoja. Tunkkainen tuoksu ja bakteereita pinnoilla. Ovenkahvat himmeät. Naarmuja ja pieniä kolhuja mistä maalipinta on poissa. Valoa vasten näkee pölyn leijailevan ilmassa. Ikkunoissa ja peileissä raitoja. Sormenjälkiä keittiön tasoissa. Kuluneita asioita, ulostetta ja virtsaa, paksua limaa...

Varmaan home, huono eristys, kosteus, lutikat ja muut vastaavat. Siis sellainen koti, missä ei ole terveellistä asua, mutta se on parempi kuin ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Likaa ja tahmeeta pintoja. Tunkkainen tuoksu ja bakteereita pinnoilla. Ovenkahvat himmeät. Naarmuja ja pieniä kolhuja mistä maalipinta on poissa. Valoa vasten näkee pölyn leijailevan ilmassa. Ikkunoissa ja peileissä raitoja. Sormenjälkiä keittiön tasoissa. Kuluneita asioita, ulostetta ja virtsaa, paksua limaa...

Miksi yhdistät likaisuuden köyhyyteen?

Vierailija kirjoitti:

Muovinen suihkuverho

  Kyllä aitoa nahkaa oleva suihkuverho on paras. Mielellään hyljettä ja siinä saa olla karvat jäljellä, koska sehän hylkii vettä hyvin.

Minulle on saman tekevää, pidetäänkö köyhänä vai rikkaana. Tärkeintä on tietää, että talous on kunnossa. Meillä on vitivalkoinen nahkasohva ja puhdas. Vanhanaikainen kirjahylly. Keltaista vessapaperia. Telkkari on olohuoneessa. Asunto on oma ja velaton. Rahaa on tilillä. Mieluimmin ostan keltaista vessapaperia ja laitan pari euroa säästöpossuun. Yksi pieni tyttö kysyi kerran, että oletteko te köyhiä, kun teillä on xtran käsisaippuaa. Vastasin hänelle, että olemme varakkaita, kun emme ole tuhannet kalliiseen saippuaan. Suihkuverotkin löytyvät molemmista kerroksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikku kulutustuotteet aina loppu tai loppumassa, mitään ei osteta varastoon vaan käydään erikseen kaupasta just ne elintarvikkeet mitä sinä tai seuraavana päivänä tarvii.

Toi on totta, ja jos joskus saa vähän enemmän rahaa, se käytetään ravintolaan eikä siihen, että kotoa löytyisi edes ne perusruokatarpeet, jotta ei tarvitse kärsiä nälkää vaikka työttömyyskorvaus joskus myöhästyy hieman. Ei suunnitella eikä varauduta, eletään kädestä suuhun kaikessa.

Siksi sisustus on halpaa krääsää jota on liikaa, on mahdoton ajatus että säästäisi ja ostaisi harvemmin, mutta laadukkaampaa.

Jos olet köyhä ja tulet sitä olemaan jatkossakin ties kuinka kauan, ei ole varaa tehdä juuri mitään tai käydä missään. Se on stressaavaa,masentavaa,ainaista kituuttamista ja vierestä katsomista kun muut pitävät hauskaa. Jos joskus tulee enemmän rahaa,houkutteleeko enemmän ostaa puuroa ym.kituutustarpeita lisää pahan päivän varalle vai käydä ravintolassa,elokuvissa tms.ja saada harvinaisen,piristävän elämyksen? Aivan. Normituloinen ei aina hahmota sitä mielenmaisemaa,mikä köyhällä on kun köyhyys vaan jatkuu ja jatkuu. Se käy mielen päälle. Montako vuotta itse jaksaisit ostamatta koskaan herkkuja,käymättä koskaan vaatekaupassa,ravintolassa,elokuvissa,reissussa,kahvilassa,konsertissa jne.?