Sinä joka et usko löytäväsi kumppania

minä vaan kirjoitti:

Olen työssä, joka viestii valtaa - julkinen sektori, titteli "hyvä" ja työn puolesta välillä pitää näkyä paikallislehdissä tms. - ja asun isossa talossa yksin. Nainen, jolla on rahaa jaa valtaa ei ole kovin houkuttava parisuhdemarkkinoilla, ei ainakaan jos ei viihdy siinä "teatteri-illallisia ja oopperajuhlia"-kuplassa vaan on henkisesti perusduunari.

Tykkään työstäni, en ensisijaisesti rahan vaan sen sisällön takia - olen hyvä työssäni ja siitä satutaan maksamaan enemmän kuin keskimäärin. Mutta tuntuu, että työn takia uhraan parisuhdehaaveet - ihastun harvoin ja yleensä ihan perusmieheen, ja järjestään kaikki säikkyy ennemmin tai myöhemmin työrooliani ja sen näkymistä elämässä esim. juuri isona omakotitalona. Olen ollut muutamassa pidemmässä parisuhteessa kyllä, ensimmäinen pitkä teinirakkaus josta tuli avioliitto ja eron jälkeen lyhyt avoliitto. Jälkimmäinen suhde oli tuhoon tuomittu exän vallankäytön ja lopussa esiin tulleen väkivaltaisuuden takia, mutta tässäkin suhteessa valta töissä oli alussa hyvä juttu, mutta myöhemmin näki ihan selvästi, että se ahdisti ja paljon. Olen niin monta kertaa törmännyt siihen, että kiinnostava mies pakittaa vain koska luulee, etten voisi kiinnostua hänestä. Ja koska tunnen itseni, olen turhan vahvaksi ja pärjääjäksi oppinut, minun kanssa ei pärjää, jos ei uskalla tehdä aloitteita ja päättää. Oikeastaan ainoa syy avioeroon teinirakkauden kanssa -väsyin vakuuttelemaan, että tykkään ja toinen pärjää, niissä ihan elämän perusasioissa.

Ironisinta tässä on siis se, että haluaisin parisuhteen perinteisin roolein - minua ei haittaa yhtään, jos mies haluaa päättää arjen pikkujutut (tärkeissä asioissa haluan tulla kuulluksi, työni puolesta osaan myös pitää puoleni - pienemmissä asioissa sitten ihan päinvastoin). En myöskään ole rahan perään, parhaimmat asiat elämässä syntyy arjen hetkissä ja tykkään vapaa-ajalla eniten ns ilmaisista harrastuksista - piknik, kävelyretki metsässä, sauna ja leffa sen jälkeen. On mulla harrastuksia, joita en ilman työtäni voisi harrastaa tässä laajuudessa ja haluamallani tavalla, koska ne vaatii rahaa - mulle tää on silti enemmän elämäntapa kuin rahakysymys.

Olen kasvanut ns. duunari/yrittäjäperheessä, jossa on koettu konkurssia, alkoholismia ja suvun mustana lampaana olemista. OLen perheen ainut akateeminen, itse asiassa isossa suvussa yksi niistä harvoista, ja olen aina kokenut sen niin, että olen "luvattomasti" halunnut enemmän kuin taustani perussteella olisi saatavissa. Vanhempani elää nytkin vähävaraisina - isä tuhlaa kaiken mitä saa irti ja enemmänkin, on siis luottotiedoton ja äiti taas on huonopalkkaisessa työssä, mutta on tyytyväinen elämäänsä. Tein monta vuotta töitä itseni kanssa, etten häpeäisi menestystäni, jonka olen ihan itse saavuttanut. Toisaalta ymmärrän hyvin, mitä on elämä kun kortit vaan on jaettu huonosti. Vaihtaisin heti nykyisen rahallisesti huolettoman elämän onnelliseen parisuhteeseen pienillä tuloilla, raha ei ole niin tärkeää elämässäni. Ei varsinkaan, kun juuri raha ja itselleni hyvä työ (statuksineen) näyttää olevan juuri se syy, miksi olen ollut sinkkuna/muka-sinkkuna 7 vuotta. On-off "suhde" siis 7 vuotta sielunkumppanin kanssa, ja ainoa ongelma tuntuu olevaan minun rahat ja työ - mitä muut ajattelee. 7 vuotta jaksoin ja ymmärsin, viime syksynä oli pakko lyödä liinat kiinni. Jos ei 7 vuoden jälkeen tunne minua niin hyvin, että uskoisi rahan olevan oikeasti no big deal (raha-asiat sössinyt ja kuntoon saanut tapaus siis, taipumusta jatkossakin sössiä raha-asiansa - tässä mielessä oikein ideaali suhde siis olisi ollut, rahaa ja rahaton) - en enää hajota itseäni "ollaan kavereita" - ja enemmän aina kun muu elämä kolhii liikaa-..

liian kiltti, tyhmä ja tietyissä asioissa henkisesti rikki - ikisinkku

Minusta kuulostat oikein hyvältä kumppanilta. Itsekin toimin vastaavassa tehtävässä julkisella. Veikkaan kyllä että monikin mies minun lisäkseni olisi kiinnostunut.

M35

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain pitäisi tosissaan olla joku ikisinkkujen deittipalsta, missä kaikki tietäisivät olevansa saman tyyppisessä tilanteessa eikä omaa kokemattomuutta/tietämättömyyttä tarvitsisi hävetä.

Sillä palstalla olisi mies/naisjakauma vieläkin surkeampi kuin tavallisilla palstoilla. Miehiä olisi n. 99,5% ja loput naisia tai jotain muuta.

Mutta myös esim. pettäjämiehiinsä kyllästyneet naiset voisivat etsiä sieltä uutta ja kiltimpää miestä.

Arostavat ehkä parisuhdettakin enemmän.

Ja kyllä vain niitä ikisinkkunaisiakin on, mutta heistä ei juuri puhuta - koska eivät samalla tavalla syrjäydy kuin osa miehistä, vaan ulkoiset kulissit pysyvät paremmin kunnossa.

Niinikään 32-vuotias mies, en ole koskaan ollut parisuhteessa enkä missään intiimissä kontaktissa vastakkaiseen sukupuoleen. Lisäksi en omista lihava nainen- fetissiä. Se hyllyvä ihra on äärimmäisen vastenmielistä ja epäseksikästä, ei kulli nouse vaikka ottaisi säkkikaupal viagraa. Mutta sitten jos en saa ikäistäni tai nuorempaa perussievää itsestään huolta pitävää neitiä, tyydyn pornon katsomiseen ja käteen vetämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Jo useamman vuoden kaikki tapailut ovat loppuneet siihen, että mies kertoo kuitenkin haluavansa lapsia, vaikka tapailun alussa on sanonut, ettei lapsia halua. Olen 35 vuotias ja lapseton, joten koen että moni mies myös haluaa tutustua minuun vain siksi, että olettaa minun haluavan perustaa perheen nopeasti. Muutamista tällaisista miehistä on tullut hyviä ystäviä, mutta koska minun ei ole mahdollista saada lapsia edes minkään hoidon avulla, niin yksin pysyn varmaan jatkossakin. -Varsinkin kun miehet, joilla on lapset tehty valmiiksi sanovat etsivänsä äiti-ihmistä, sillä lapseton nainen ei kuulemma voi isyyttä ja perhe-elämää ymmärtää...

Reilusti vanhemmista miehistä saattaisi löytyä aidosti kiinnostuneita?

- mutta tosiaan lapsettomuudesta kärsivät sekä 4-kymppiset lapsettomat naiset ovat väliinputoajia...

Vierailija kirjoitti:

En kelpaa edes itselleni, niin tuskin tulen kellekään muulle kelpaamaan.

Sehän se on se kulunut viisaus, että pitäisi ensin tykätä itsestään ennenkuin voi tykätä toisesta. Onnee sitten siinä jos tekee mieli raivoten syöksyä hävittämään kaikki toisten ottamat kuvat itsestään kun omasta mielestään näyttää niin vastenmieliseltä.

Olen liian ujo ja välttelen kontaktia ihmisten kanssa. En käy ikinä missään baareissa tms, koska en käytä alkoholia ja yksin tuntuisi tosi ahdistavalta mennä sinne vain istumaan. Kavereitakaan ei ole, ja olen työtön, niin ei myöskään ole ketään jonka kautta voisi tutustua joihinkin tutun tuttuihin jne. Olen myös hyvin ennakkoluuloinen ja luulen että monikaan mies ei haluaisi samoja asioita parisuhteelta, tai jaksaisi yrittää tutustua kunnolla. Tutustuminen nimittäin vie paljon aikaa ja alussa en tahdo saada sanaa suusta. Luulen olevani kaikin puolin tylsä tyyppi.

N25

Vierailija kirjoitti:

Olen liian ujo ja välttelen kontaktia ihmisten kanssa. En käy ikinä missään baareissa tms, koska en käytä alkoholia ja yksin tuntuisi tosi ahdistavalta mennä sinne vain istumaan. Kavereitakaan ei ole, ja olen työtön, niin ei myöskään ole ketään jonka kautta voisi tutustua joihinkin tutun tuttuihin jne. Olen myös hyvin ennakkoluuloinen ja luulen että monikaan mies ei haluaisi samoja asioita parisuhteelta, tai jaksaisi yrittää tutustua kunnolla. Tutustuminen nimittäin vie paljon aikaa ja alussa en tahdo saada sanaa suusta. Luulen olevani kaikin puolin tylsä tyyppi.

N25

Mene terapiaan, lue psykologisia itsehoito-oppaita yms.

- ja hakeudu esim. vapaaehtoistyöhän tai muihin harrastuksiin, seurakuntaan tms. -  joissa voisit tavata ihmisiä ja saada rohkeutta.

Jos haluat kumppanin, niin ryhdy toimeen. Olet vielä nuori ja ehdit hyvin.

Vierailija kirjoitti:

En kelpaa edes itselleni, niin tuskin tulen kellekään muulle kelpaamaan.

Tämä on monen ikisinkun perimmäinen syy sinkkuutensa ja se ohjaa myös vääränlaista käytöstä ts. passiivisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Minä löysin puolison, vaikka en käy itsekkään baareissa tai yökerhoissa ja samoin käyn useimmiten vaan kaupassa ja lenkillä. Löysin itselleni samanlaisen puolison, joka viihtyy kotona.  Löysin siis mieheni tinderistä, mutta sulle voisi sopia jokin muu nettisivukin. Tinderiä pidetään hyvin ulkonäkökeskeisenä, mutta kyllä sieltä voi löytää jotain aitoakin. Harmi, että olet saanut pakkeja :/ Osaatko yhtään sanoa, että mistä nämä pakit johtuisivat? Ovatko naiset olleet varattuja vai ei muusta syystä kiinnostuneita?

En ole kokeillut Tinderiä. Netin kautta olen yrittänyt viestitellä puolitutulle, mutta se ei ole tuntunut oikein yhtä luontevalta kuin kasvokkain jutusteleminen. He eivät vaan ole ollut kiinnostuneita jostakin syystä. Voi olla, että yksi netin ulkopuolisista turn-offeista on ollut minun hieman mumiseva puhetyylini, josta ei saa aina selvää (mikä on kuitenkin tahatonta, koska pyrkimykseni on että nimenomaan saisi selkoa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kelpaa edes itselleni, niin tuskin tulen kellekään muulle kelpaamaan.

Sehän se on se kulunut viisaus, että pitäisi ensin tykätä itsestään ennenkuin voi tykätä toisesta. Onnee sitten siinä jos tekee mieli raivoten syöksyä hävittämään kaikki toisten ottamat kuvat itsestään kun omasta mielestään näyttää niin vastenmieliseltä.

Ulkonäköään voi inhota, vaikka olisi ns. kohtuullisen nättikin - jos itsetunto ja itsearvostus on hukassa. 

Naisillahan myös ikä iskee vastoin kasvoja nuorempana ja vie loputkin mahkut, kun vihdoin on päässyt itsensä kanssa tasapainoon.

Ja kuten tälläkin palstalla todistellaan, niin 40v. naiset ovat jo kaatopaikkakamaa ja tilanne vain huononee päivä päivältä.  Naisen arvo on ulkonäössä tai äitiydessä - kun on tullut 40v. mittariin , niin ikisinkkunaisella ei ole mitään arvoa tai tehtävää.

Numero 87 vielä jatkaa, kun oikein innostuin nyt asiasta ja on vähän tylsää.

Jos pitäisi oma lista ihan pakolla tehdä niin se voisi olla tällainen ( sori nimimerkki aaaaarghhh, kun otin listastasi mallia) Olen siis nuori nainen.

1. Minulle ei ole mitään väliä kouluksellasi, työpaikallasi, omaisuudellasi, autollasi ( jos auto ei satu olemaan eräs ja ainoa lempiautoni, joka on on yksi nimeltä mainitsematon vanha ja halpa, monen mielestä varmaan aika "rähjä" ja epäilen, että tätä ei monelta löydy). Autosta kuitenkin plussa sillä minulla ei ole nyt autoa ( jaksatko kuskata) Mutta asiaan :) Toisaalta toivon, ettet kuitenkaan ole tyhmä sillä itse "ylennän" itseni kuitenkin vähän viisaammaksi ( tai sitten en ole). Haluaisin, että olisit kuitenkin fiksu ihminen, vaikka tietysti hulluttelu myös sallitaan ja en etsi mitään "jäykkää" ihmistä.

2. Minulle on tärkeää, että kohtelet muita ihmisiä hyvin ja olet oma aito itsesi, etkä esitä mitään ( huomaan tämän helposti). En todellakaan etsi mitään todella vahvaa ihmistä. Sellaisista on kokemusta ja he jyräävät minut. Olen mielummin se joka kannustaa toista, eikä se joka jää hänen varjoonsa. Tasa-arvoisuus myös minulle tärkeää. Ihminen saa olla herkkä (  varmaan kirosana monelle), en etsi mitään kovista. Itse en varmaan heti pysty olemaan ihan "rento" ja paljastamaan itsestäni kaikkea ja en vaadi sitä sinultakaan. ( No, nyt jo puhuin itseni pussiin vaatimalla "aitoa persoonaa" ja olemalla silti itse "piilossa" aluksi)

3. Kaikenlainen erikoisuus on vaan plussaa minulle. Jos pidät mielestäsi oudoista jutuista ja muut eivät yleensä ymmärrä sinua niin meissä voi olla jotain samaa.

4. Minulla ei ole suuria kriteerejä ulkonäölle. Entiset ihastukseni olisivat "todella sekava joukko" ulkönäön suhteen. Tietysti on minullakin jonkinlaiset linjat mikä kiinnostaa ja mikä ei, mutta ei mitään "ennakkoasetuksia". Tai jos  haluan olla "ilkeä" niin ne tyypillliset eli mieluiten pidempi kuin minä, ei hirveän ylipainoinen ( toisaalta aina voi laihduttaa) ja parta on ollut sellainen asia mikä ei oikein innosta (no, siitäkin pääsee eroon, jos joku haluaisi sen vuokseni pois ajaa, nyt olen idiootti :)  ). Mutta jos omaat pitkät hiukset, sinulla on tatuointi tai jopa lävistys niin tänne vaan ( nämä pikkuseikat eivät haittaa yhtään). Toisaalta voit olla myös ihan "tavallinen" ihminen niin kuin minäkin. Oma ulkonäkö on ihan tavis ja itseltäni ei noita edellämainittuja koristuksia löydy. Ja toivon myös ettet olisi näitä vastaan itsekään sillä jos itse joskus innostun niin en haluaisi, että ne olisivat sinusta ihan kamala juttu ( toisaalta varmaan epätodennäköistä, sillä minua ei esim. tatuoitavaksi saisi maksustakaan pelkoni takia) Nyt joku on jo tässä vaiheessa varmaan ärsyyntynyt ja kyllästynyt tähän jaaritteluun :)

Jatkuu alla  :)

Jatkuu

5. Itselle on myös luonto todella tärkeä asia ja jos on pakko valita niin olen mieluummin maaseutuihminen kuin se joka viettää koko ikänsä ydinkeskustassa. Pidän liikunnasta myös ( sinun ei silti tarvi olla huippu-urheilija) mutta en "verenmaku suussa". Myös kaikenlaiset ympäristöasiat, kierrätys, eläintensuojelu, kasvisruoka ovat tärkeitä, mutta en ole "tarkka" näiden suhteen ja en vaadi toiselta samaa. Ainoastaan en pidä siitä jos toinen on hirveä "hamstraaja" ja ostaa kaikkea turhaa. Itsekin syön niinkuin itse "pystyn" ja vältän lihaa, mutta joku voi tietysti olla vielä sata kertaa "parempi" ihminen tämänkin asian suhteen ja en edes jaksaisi sellaista joka esim paasaisi jotain mitä "saa" syödä ja mitä ei. Eli saat itsekin syödä mitä haluat ( suostutko itse kokkaamaan :) ) kuitenkin "terveellinen" ruokavalio plussaa.       Jatkuu vielä alla jos joku jaksaa lukea :)

6. Jos etsit aivan "perinteistä" naista ja jotain kodinhengetärtä niin en ole sellainen. En juurikaan pidä ruuanlaitosta siivoamisesta puhumattakaan ( voisi tulla tappelu kuka suostuu nämä hoitamaan) ja kotini ei todellakaan ole mistään sisustuslehdestä. Enkä myöskään arvosta sellaista. Tietysti joku raja tässäkin, mutta en ihaile mitään "hienoja" koteja tai sisustus ei ole muutenkaan minun juttuni. Oma kotini onkin "hieno" sekoitus omia juttuja kirppiksellä höystettynä ( toivon, ettet myöskään inhoa kirppiksiä)

7. Itse arvostan myös syvällisiä keskusteluja ja luottamus on minulle todella tärkeä asia. Läheisyys tärkeää ja toisen arvostaminen. Jos sinä olet minua kokeneempi niin otathan tämän huomioon, etkä vaadi minulta heti kaikkea. Aiemmassa viestissä käsittelin näitä omia "ongelmiani".

8. Kirjoitin viestissäni siitä, että olen aika varovainen aluksi ja minulla kestää aikaa tutustua toiseen. Jos tämä on sinulle ok niin hyvä juttu. Jos taas et voi ymmärtää tämän kaltaista ihmistä ja haluat jonkun todella itsevarman niin skippaa  minut. Huomaat varmasti heti, etten ole se kaikkien puheliain ja sosiaalisin ihminen. Sellainen löytyy varmasti taas sisältäni jos jaksat odottaa. Jos itse tunnistat näitä samoja asioita itsessäsi niin se ei haittaa. Minä ymmärrän miltä sinusta tuntuu ja se ei ole häpeä jos myöntää, että joku asia jännittää jne. Et "menetä kasvojasi" minun silmissäni tällaisissa asioissa. Ja et saisi mitään plussaa, vaikka olisit se porukain puhelijain ja tämä asia voisi olla mielummin miinusta.

9. Saisit olla myös tietyllä tapaa "hullu". Pidän matkustamisesta ( vaikka en ole missään oikein vielä käynytkään) ja toivon, että sinäkin. Voisit lähteä matkalle minne vaan ja tehdä kanssani "hullujakin" asioita. Tietynlainen spontaanisuus myös hyvä asia.

10. Minulle ei myöskään ongelmasi ole mikään este. Jos olet masentunut tai paniikkihäiriöinen niin ymmärrän sen ja minulla on tällaisiä ihmisiä lähipiirissä ja he ovat ihan tavallisia ihmisiä. Tietysti joku raja tässäkin. Toivon myös ettet itsekään halveksu näitä ihmisiä joilla on ongelmia. Itsellä ei mitään sen suurempaa ongelmaa ole jos ei ujoutta lasketa. Itse olen empaattinen ihminen ja odotan sinulta samaa edes vähän. 

Jatkuu vieläkin (sori)

Jatkuu

11. Pidät eläimistä. Iso plussa.

12. Itse en pidä mistään "lässytyksestä" ja en halua olla kenenkään "kullanmurunen" enkä mikään muukaan "beibe" joten älä kutsua minua näin. Keksi mieluummin minulle jokin cool lempinimi. En myöskään suostu kutsumaan sinua miksikään kullaksi.Muuten olen aika pehmo monissa asioissa ja myös kiltti. Jos kiltteys huono juttu niin skippaa.

13. Toivon, ettei sinulla ole mitään tiettyä kaavaa elämälle. Sellainen ei minulle sovi ja itse olen toisaalta huono "haahuilija". Toisaalta toivon silti, että sinulla on elämä hallinnassa ilman esim. mitään juomista tai uhkapelaamista. Itsellänikin elämä ok.

14. Edelliseen viitaten toivon, että juominen joka viikonloppu ei ole sinun juttusi. Itse en juo juuri lainkaan alkoholia, joten toivon ettei tämäkään ole sinulle ongelma. Tupakkaa saat polttaa. Se ei ole este, muttei nyt mikään plussakaan.

15. Iän puolesta toivon, ettei ikäero olisi kovin suuri. 

16. Toivon, ettet odota minun olevan mikään missi ja sinulle riittää ihan "tavallisen näköinen" nainen. Toivon myös, ettet ole se joka pilkkaa jotain ulkonäön puolesta.

17. En varmaan koskaan halua omia lapsia ja toivoisin, että et sinäkään, koska vaikka tämä ei tulisikaan heti ilmi niin olisi kurjaa erota tämän takia joskus tulevaisuudessa. ( On varmaan hankala kohta täyttää)

18. Jos viestini numero 87 ärsytti niin ikävä kyllä minä olen sellainen. Vähän valitukseen taipuva (pahoittelut). Lisäksi kirjoitustyylini saattaa ärsyttää :) Onko kukaan enää mukana tässä vaiheessa?

Apua, jos nyt nolaan itseni tällä romaanilla.Suuret pahoittelut ( tähän meni muuten ihan hirveästi aikaa) On ainakin ollut hauskaa kirjoittaa tätä. Olenkohan ihan ulalla listani kanssa? Jaksoiko kukaan edes lukea :)

Koska olen muunsukupuolinen ja ulkomuotoni saa miehet yleensä kuvittelemaan että olen lesbo. Ihmiset eivät lähesty minua, ja introverttinä ja herkästi ahdistuvana en juurikaan uskalla itse lähestyä ketään. Joka kerta kun en saa ihmiseltä vastakaikua itsetuntoni latistuu ja kestää taas pitkiä aikoja ennen kuin viitsin edes katsoa ketään päin. Sitten on se kuuluisa friendzone jonne päädyn naispuolisten ihastuksieni kanssa, mutta mieluusti pidän ne ihmiset elämässäni ystävinä kuin olisin täysin yksin. Ei ole vaan koskaan klikannut kenekään kanssa samanaikaisesti ja vuosi vuodelta uskon yhä vähemmän siihen että niin tulisi koskaan tapahtumaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Koska olen muunsukupuolinen ja ulkomuotoni saa miehet yleensä kuvittelemaan että olen lesbo. Ihmiset eivät lähesty minua, ja introverttinä ja herkästi ahdistuvana en juurikaan uskalla itse lähestyä ketään. Joka kerta kun en saa ihmiseltä vastakaikua itsetuntoni latistuu ja kestää taas pitkiä aikoja ennen kuin viitsin edes katsoa ketään päin. Sitten on se kuuluisa friendzone jonne päädyn naispuolisten ihastuksieni kanssa, mutta mieluusti pidän ne ihmiset elämässäni ystävinä kuin olisin täysin yksin. Ei ole vaan koskaan klikannut kenekään kanssa samanaikaisesti ja vuosi vuodelta uskon yhä vähemmän siihen että niin tulisi koskaan tapahtumaankaan.

Oletko siis bi?

Mahdollisuutesi ovat paremmat kuin heterolla. Ei tarvitse etsiä kumppania ainoastaan pinnallisten miesten joukosta.

Olen huono tutustumaan ihmisiin, eli tutustun yhtä huonosti niin miehiin kuin naisiinkin. Olin parisuhteessa erään naishenkilön kanssa 11 vuotta, ja suhteen päätyttyä pidän uuden suhteen syntymistä epätodennäköisenä puhtaasti todennäköisyyksiä pohtimalla: tutustun harvoin ihmisiin, ja ihmisistä vain pieni osa voisi olla potentiaalisesti kiinnostuneita. Lisäksi itse tuskin pyytelen ihmisiä "treffeille", joten asiat yhteen vetämällä lopputulos vaikuttaa melko selvältä. Nyt olen 33-vuotias.

En tiedä. Sitä kysyn iteltä melkein joka päivä. Ehkä siks kun vapaa-ajalla en jaksa laittautua ja hengaan legginseissä, töissä kun pitää olla laitettuna ja puku päällä joka päivä. Tai siks kun en laukee yhdynnässä, pitää olla klita stimulaatiota. Tai koska en halua lapsia. En mä tiiä. Oudoks on sanottu useaan otteeseen mutta ei kerrottu millä tavalla.

Olen huomannut, että en ole perinteisellä tavalla naisellinen. Tai sellainen, mitä varmasti suurin osa miehistä toivoo. Olen kyllä herkkä luonteeltani, hyväsydäminen, luotettava, uskollinen, välittävä, äidillinen ja huolehtiva. Lisäksi olen äärimmäisen itsenäinen (koska on ollut pakko oppia olemaan yksin ja pärjätä), vahvatahtoinen, itsevarma ja omanarvontuntoinen, jääräpäinen, en siedä typeryyttä, sovinismia, huonoa huumoria, olen kropaltani hieman ylipainoinen ja lihaksikas, enkä todellakaan edusta monenkaan miehen naisihannetta ulkoisesti, vaikka on pitkät hiukset ja meikkaan. Olen liian roteva, että miehet kokevat minut epänaisellisena.

Kuvittelen miesten haluavan hennon, iloisen, puheliaan ja tyttömäisen naisen itselleen. Sellaista palautetta olen saanut. Treffeillä käyn, mutta ei ne suhteet etene. Olen lisäksi kiinnostunut oudoista ja synkistä jutuista, mikä ei kai sitten sovi toivottuun naiseuteen.

Enpä tiedä. Tuskin kukaan mies minua ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuu

11. Pidät eläimistä. Iso plussa.

12. Itse en pidä mistään "lässytyksestä" ja en halua olla kenenkään "kullanmurunen" enkä mikään muukaan "beibe" joten älä kutsua minua näin. Keksi mieluummin minulle jokin cool lempinimi. En myöskään suostu kutsumaan sinua miksikään kullaksi.Muuten olen aika pehmo monissa asioissa ja myös kiltti. Jos kiltteys huono juttu niin skippaa.

13. Toivon, ettei sinulla ole mitään tiettyä kaavaa elämälle. Sellainen ei minulle sovi ja itse olen toisaalta huono "haahuilija". Toisaalta toivon silti, että sinulla on elämä hallinnassa ilman esim. mitään juomista tai uhkapelaamista. Itsellänikin elämä ok.

14. Edelliseen viitaten toivon, että juominen joka viikonloppu ei ole sinun juttusi. Itse en juo juuri lainkaan alkoholia, joten toivon ettei tämäkään ole sinulle ongelma. Tupakkaa saat polttaa. Se ei ole este, muttei nyt mikään plussakaan.

15. Iän puolesta toivon, ettei ikäero olisi kovin suuri. 

16. Toivon, ettet odota minun olevan mikään missi ja sinulle riittää ihan "tavallisen näköinen" nainen. Toivon myös, ettet ole se joka pilkkaa jotain ulkonäön puolesta.

17. En varmaan koskaan halua omia lapsia ja toivoisin, että et sinäkään, koska vaikka tämä ei tulisikaan heti ilmi niin olisi kurjaa erota tämän takia joskus tulevaisuudessa. ( On varmaan hankala kohta täyttää)

18. Jos viestini numero 87 ärsytti niin ikävä kyllä minä olen sellainen. Vähän valitukseen taipuva (pahoittelut). Lisäksi kirjoitustyylini saattaa ärsyttää :) Onko kukaan enää mukana tässä vaiheessa?

Apua, jos nyt nolaan itseni tällä romaanilla.Suuret pahoittelut ( tähän meni muuten ihan hirveästi aikaa) On ainakin ollut hauskaa kirjoittaa tätä. Olenkohan ihan ulalla listani kanssa? Jaksoiko kukaan edes lukea :)

No minä jaksoin.

Mahtava kuvaus. Jospa teitä on kuin onkin olemassa? Kukapa tietää.

En täyttäisi listaamiasi toiveita, mutta jospa silti vastaisin:

1, 2, 3

- osuvat suorastaan erinomaisesti

4

- alle 175cm ja melko hoikka. Tavis?

5

- liikunta ja terveellinen ruokavalio täsmää. Mutta en ole kasvissyöjä tai eläinsuojeluaktivisti

6

- kuulostaa loistavalta

7, 8

- kts. vastaus yllä

9

- en välitä rantalomista, luksushotelleista tai shoppailukeskuksista. Muuten kyllä, myös kotimaasta löytyy mielenkiintoisia paikkoja

10

- ei ole mt-ongelmia. Olen ns. sosiaalinen introvertti

11

- sanotaan että kyllä, mutta koirahulluksi tms en voi itseäni kutsua

12, 13

- mainiota!

14

- en juo alkoholia usein. En polta

15

- mutta mutta olisin liian vanha sinulle :)

Ellei kaatunut pituuskysymykseen, niin aika pitkälle selvisin!

Kiitos tästä, Numero 87 :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska olen muunsukupuolinen ja ulkomuotoni saa miehet yleensä kuvittelemaan että olen lesbo. Ihmiset eivät lähesty minua, ja introverttinä ja herkästi ahdistuvana en juurikaan uskalla itse lähestyä ketään. Joka kerta kun en saa ihmiseltä vastakaikua itsetuntoni latistuu ja kestää taas pitkiä aikoja ennen kuin viitsin edes katsoa ketään päin. Sitten on se kuuluisa friendzone jonne päädyn naispuolisten ihastuksieni kanssa, mutta mieluusti pidän ne ihmiset elämässäni ystävinä kuin olisin täysin yksin. Ei ole vaan koskaan klikannut kenekään kanssa samanaikaisesti ja vuosi vuodelta uskon yhä vähemmän siihen että niin tulisi koskaan tapahtumaankaan.

Oletko siis bi?

Mahdollisuutesi ovat paremmat kuin heterolla. Ei tarvitse etsiä kumppania ainoastaan pinnallisten miesten joukosta.

Ja minusta taas naiset ovat niitä pinnallisia. Ja olen itsekin nainen, mutta silti tuntuu tältä.