Lue keskustelun säännöt.
Äiti vauvan kanssa kotona, esikoinen päiväkotiin
05.05.2018 |
Tästä on paljon keskusteltu ja nyt se on itselle ajankohtaista. Meillä on 2-vuotias esikoinen ja 2kk-ikäinen kuopus. Nyt esikoinen on aloittanut osa-viikkoisena päiväkodissa. Saa ikäistensä seuraa, kun meillä ei ole tuttavapiirissä samanikäisiä lapsia. Alku ei vaan ole ollut kaikista helpoin, lapsi odottaa vaan koko päivän että pääsee kotiin. Välillä unohtaa ikävöinnin, mutta päivittäin sitä on. Pitäisikö keskeyttää päivähoito myöhemmin jatkuvaksi esim puolen vuoden päähän vai vain sitkeästi jatkaa ja toivoa, että hän tottuu? Kokemuksia?
Kommentit (41)
Onpa kurjaa lapselle tuo hoitoon joutuminen. Kesäkin juuri tulossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2-vuotiaan paikka on kotona, jos vanhempikin on kotona vauvan kanssa.
En laittaisi ainakaan alle 3-vuotiasta hoitoon jos olisin itse kotona, kun en laittanut muutenkaan (meillä 6v ikäero, ja molemmat lapset hoidettu 3v kotona).
Ellen olisi itse vakavasti uupunut tai masentunut.
Herranen aika!
Hoida lapset kotona.
Ihan oikeasti??? Kaksi vuotias on ihan vauva. Luuletko että sen ikäinen tarvitsee kavereita? Ei tarvitse, vaan äitiä. Minulla viisi vuotiaskin kotona kun olen itse äitiyslomalla. Käy pari kertaa kerhossa ja jumpassa. Tämäkin riittää "virikkeeksi" vallan hyvin nuinkin isolle. Kun vauvasi nukkuu, lähde puistoon niin isompi saa ulkoilla ja liikkua. Saat itsekkin raitista ilmaa. Mua surettaa kuinka uusavuttomiksi nykyajan vanhemmat ovat menneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä on paljon keskusteltu ja nyt se on itselle ajankohtaista. Meillä on 2-vuotias esikoinen ja 2kk-ikäinen kuopus. Nyt esikoinen on aloittanut osa-viikkoisena päiväkodissa. Saa ikäistensä seuraa, kun meillä ei ole tuttavapiirissä samanikäisiä lapsia. Alku ei vaan ole ollut kaikista helpoin, lapsi odottaa vaan koko päivän että pääsee kotiin. Välillä unohtaa ikävöinnin, mutta päivittäin sitä on. Pitäisikö keskeyttää päivähoito myöhemmin jatkuvaksi esim puolen vuoden päähän vai vain sitkeästi jatkaa ja toivoa, että hän tottuu? Kokemuksia?
Jatkaisin. Itsekin jaksat olla paremmin läsnä vanhempana, kun voit välillä keskittyä vain lepoon tai pienen vauvasi hoitamiseen.
Kysy ryhmän hoitajien näkemystä asiaan. Heillä on pitkä kokemus lapsista ja he osaavat ehkä neuvoa miten tässä tilanteessa kannattaisi toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on niin tyhmä 2v, että hän ei osaa kaivata kavereita. Jotkut psykologit väittävät, että vasta 3v iässä alkaa oma viiteryhmä kiinnostaa. Päiväkoti on silti hyvä paikka, koska siellä oppii pitämään puolensa, ikävöimään, lyömään, viemään toisen kädestä, karjumaan ja kokemaan, miltä tuntuu olla hylätty. Suosittelen ehdottomasti. Muista, että sinä et joudu kokemaan lapsen pahaa mieltä, ne päikyn tädit aina liitoittelevat.
Miksi tuollaiset edes lisääntyy?
Niin paljon lapsettomuudesta kärsiviä jotka ilomielin hoitaisivat omia lapsia 😢
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sen esikoisesi on hyvä olla pieniä aikoja hoidossa, sillä hän oppii siellä kommunikaatio- ja sosiaalitaitoja muitten lasten ja aikuisten kanssa ollessa. Mutta toisaalta tulee mieleen, että jos lapsi on noin nuorena jo jatkuvasti hoidossa hänelle saattaa tulla turvattomuuden tunne ja ristiriitaisia tunteita itsestään, koska ei noin pieni lapsi ymmärrä miksi vanhemmat hänet vie jatkuvasti vieraaseen paikkaan.
Aika huono ajoitus teillä. Juuri vauva syntynyt ja samaan aikaan toinen iso muutos. Ei ihme, jos ei oikein suju! Miksi muutenkin päiväkotiin? Eikö kerho olisi riittänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on paljon keskusteltu ja nyt se on itselle ajankohtaista. Meillä on 2-vuotias esikoinen ja 2kk-ikäinen kuopus. Nyt esikoinen on aloittanut osa-viikkoisena päiväkodissa. Saa ikäistensä seuraa, kun meillä ei ole tuttavapiirissä samanikäisiä lapsia. Alku ei vaan ole ollut kaikista helpoin, lapsi odottaa vaan koko päivän että pääsee kotiin. Välillä unohtaa ikävöinnin, mutta päivittäin sitä on. Pitäisikö keskeyttää päivähoito myöhemmin jatkuvaksi esim puolen vuoden päähän vai vain sitkeästi jatkaa ja toivoa, että hän tottuu? Kokemuksia?
Jatkaisin. Itsekin jaksat olla paremmin läsnä vanhempana, kun voit välillä keskittyä vain lepoon tai pienen vauvasi hoitamiseen.
Itse olin uupunut mieheni kuoleman jälkeen ja taaperolle suositeltiin päivähoitoa. Ehkä kuitenkin parempi olisi ollut saada vinkkejä kotiin arjesta selviytymiseen. Kun lapsi oli pois päivät, vaati hän vielä ( esim.viikonloppuja) enemmän iltaisin.
Mutta tämä nyt vaan on yksi näkökulma.
Minä vasta odotan toista, lapsi tulee olemaan 2 v 8 kk kun saa sisaruksen. Tarkoitus olisi että lapsi jatkaa tutussa päiväkodissa, mutta tunteja vähennetään nykyisestä. En ole vielä päättänyt, mutta mahdollisesti 3-4 päivää viikossa noin 6 tuntia/päivä. Pitää vielä miettiä.
Syy tähän on että esikoinen on hyvin paljon seuraa, virikkeitä ja ulkoilua vaativa lapsi, joka lisäksi on alusta asti viihtynyt hyvin päiväkodissa. Raukka tulisi hulluksi, jos joutuisi kököttämään sisällä pitkien imetyssessioiden ajan. Tämä siis jos uusi tulokas on samanlainen maratonimijä kuin esikoinen itse oli. Meillä oli myös hyvin rankka vauva-aika esikoisen kanssa, koliikkia ja muuta vaivaa, ja uniongelmatkin olivat sen verran mittavia, että jouduimme sairaalaan, esim. minä lepäämään, ja myöhemmin lapsi opettelemaan nukkumista.
Varaudumme siis samanlaiseen, ja lapsen oman hyvinvoinnin takia hän jatkaa päiväkodissa. Toki jos kaikki menee yllättäen helpommin kuin ensimmäisellä kerralla, katsomme voisiko hoitotunteja vähentää. Onneksi paikkakunnalla ei ole pulaa hoitopaikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pidin 2-vuotiasta esikoista kahtena-kolmena päivänä vkossa (4 h/päivä) kun olin vauvan kanssa kotona. Lapsi tykkäsi ja on tätä nykyä fiksu ja sosiaalinen koululainen mutta itseäni hoitoonvienti ja sieltä haku kuormitti. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut ihana vain olla kotona. Jotenkin tuntuu, että olen menettänyt arvokkaita hetkiä lasteni elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on paljon keskusteltu ja nyt se on itselle ajankohtaista. Meillä on 2-vuotias esikoinen ja 2kk-ikäinen kuopus. Nyt esikoinen on aloittanut osa-viikkoisena päiväkodissa. Saa ikäistensä seuraa, kun meillä ei ole tuttavapiirissä samanikäisiä lapsia. Alku ei vaan ole ollut kaikista helpoin, lapsi odottaa vaan koko päivän että pääsee kotiin. Välillä unohtaa ikävöinnin, mutta päivittäin sitä on. Pitäisikö keskeyttää päivähoito myöhemmin jatkuvaksi esim puolen vuoden päähän vai vain sitkeästi jatkaa ja toivoa, että hän tottuu? Kokemuksia?
Jatkaisin. Itsekin jaksat olla paremmin läsnä vanhempana, kun voit välillä keskittyä vain lepoon tai pienen vauvasi hoitamiseen.
Itse olin uupunut mieheni kuoleman jälkeen ja taaperolle suositeltiin päivähoitoa. Ehkä kuitenkin parempi olisi ollut saada vinkkejä kotiin arjesta selviytymiseen. Kun lapsi oli pois päivät, vaati hän vielä ( esim.viikonloppuja) enemmän iltaisin.
Mutta tämä nyt vaan on yksi näkökulma.
Eli kun oma isä kuolee, lasta rangaistaan pistämällä päiväkotiin? Eiköhän tuollaisen jälkeen lapsi nimenomaan tarvitse paljon hoivaa kuin meluista ryhmää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on paljon keskusteltu ja nyt se on itselle ajankohtaista. Meillä on 2-vuotias esikoinen ja 2kk-ikäinen kuopus. Nyt esikoinen on aloittanut osa-viikkoisena päiväkodissa. Saa ikäistensä seuraa, kun meillä ei ole tuttavapiirissä samanikäisiä lapsia. Alku ei vaan ole ollut kaikista helpoin, lapsi odottaa vaan koko päivän että pääsee kotiin. Välillä unohtaa ikävöinnin, mutta päivittäin sitä on. Pitäisikö keskeyttää päivähoito myöhemmin jatkuvaksi esim puolen vuoden päähän vai vain sitkeästi jatkaa ja toivoa, että hän tottuu? Kokemuksia?
Jatkaisin. Itsekin jaksat olla paremmin läsnä vanhempana, kun voit välillä keskittyä vain lepoon tai pienen vauvasi hoitamiseen.
Itse olin uupunut mieheni kuoleman jälkeen ja taaperolle suositeltiin päivähoitoa. Ehkä kuitenkin parempi olisi ollut saada vinkkejä kotiin arjesta selviytymiseen. Kun lapsi oli pois päivät, vaati hän vielä ( esim.viikonloppuja) enemmän iltaisin.
Mutta tämä nyt vaan on yksi näkökulma.
Eli kun oma isä kuolee, lasta rangaistaan pistämällä päiväkotiin? Eiköhän tuollaisen jälkeen lapsi nimenomaan tarvitse paljon hoivaa kuin meluista ryhmää?
no onneksi ( jos niin voi sanoa) lapsi ei ollut tavannut isäänsä. Hän kuoli raskausaikana. Mutta se aika oli pakko tsempata, pelkäsin menettäväni vielä lapsenkin jos ahdistun liikaa. Romahdus tuli vasta lapsen ollessa n.vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on paljon keskusteltu ja nyt se on itselle ajankohtaista. Meillä on 2-vuotias esikoinen ja 2kk-ikäinen kuopus. Nyt esikoinen on aloittanut osa-viikkoisena päiväkodissa. Saa ikäistensä seuraa, kun meillä ei ole tuttavapiirissä samanikäisiä lapsia. Alku ei vaan ole ollut kaikista helpoin, lapsi odottaa vaan koko päivän että pääsee kotiin. Välillä unohtaa ikävöinnin, mutta päivittäin sitä on. Pitäisikö keskeyttää päivähoito myöhemmin jatkuvaksi esim puolen vuoden päähän vai vain sitkeästi jatkaa ja toivoa, että hän tottuu? Kokemuksia?
Jatkaisin. Itsekin jaksat olla paremmin läsnä vanhempana, kun voit välillä keskittyä vain lepoon tai pienen vauvasi hoitamiseen.
Itse olin uupunut mieheni kuoleman jälkeen ja taaperolle suositeltiin päivähoitoa. Ehkä kuitenkin parempi olisi ollut saada vinkkejä kotiin arjesta selviytymiseen. Kun lapsi oli pois päivät, vaati hän vielä ( esim.viikonloppuja) enemmän iltaisin.
Mutta tämä nyt vaan on yksi näkökulma.
Eli kun oma isä kuolee, lasta rangaistaan pistämällä päiväkotiin? Eiköhän tuollaisen jälkeen lapsi nimenomaan tarvitse paljon hoivaa kuin meluista ryhmää?
no onneksi ( jos niin voi sanoa) lapsi ei ollut tavannut isäänsä. Hän kuoli raskausaikana. Mutta se aika oli pakko tsempata, pelkäsin menettäväni vielä lapsenkin jos ahdistun liikaa. Romahdus tuli vasta lapsen ollessa n.vuoden.
Hei, sun ei tarvitse vastata tuollaisiin.
Ja syvä osanottoni.
Mammat päiväkodissa eivät viitsi panostaa lapsesi hoitopäiviin. Varmaan juoruavat vaan. Kyllä päiväkodin pitää huolehtia että kaikkien päivä on mukava.
Meidän kohta 2v saa jatkaa 2-3pv viikossa päiväkodissa, vaikka kesällä syntyy pikkusisarus. Hän on siis puoli vuotta ollut hoidossa.
Syitä, no lähinnä se, että itse jaksan. Raskaus näin pian perään ei ollut suunniteltu ja olimme jopa lähellä tehdä abortin.
Jos syy hoitoon ei ole vanhempien ongelmat ( väsymys, masennus, yksinhuoltajuus, kykenemättömyys vanhemmuuteen ja hoivaan yms) keskeyttäisin hoidon.