Parisuhde ei etene
Taustaa: Ollaan miehen kanssa taaplattu yhdessä jo 10 vuotta(!?), josta saman katon alla 8. Lapsia ei ole, niistä puhuttu säännöllisesti ja vaimo on sitä mieltä, että oma koti pitää olla ennenkuin niitä aletaan yrittää. Ollaan siis asuttu vuokralla kaikki nämä vuodet... Tällä hetkellä rivitalo kansiossa, joka meille kahdelle juuri sopiva, mutta perheenlisäystä ei salli tilan puolesta. Mies on aina ollut halukkaampi lasten hankintaan ja haluaisi isäksi mielellään. No nyt ikää meillä jo niin paljon, että tuskin edes enää onnistuisi vaikka alkaisi yrittää. Talon rakentamisesta puhuttu melkein 5 vuotta, mies lupaa kerta toisensa jälkeen, että nyt aloitetaan, mutta joka kerta vaimo joutuu pettymään. Tuntuu että elämä ei etene ja koko loppu elämä kuluu samaa rataa. Lastenhankinta ikäkin alkaa tässä jahkatessa olla ohitettu. Mitä tässä on tehtävissä, kun ei päästä näistä elämän suurista kysymyksistä samoille linjoille!? Taloudellinen tilanne sallisi talon rakentamisen aivan helposti eli rahasta tämä ei ole kiinni. Molemmat hyväpalkkaisissa asiantuntijatöissä. Muutoinkin parisuhteessa arkielämä sujuu hienosti, eikä ole ollut alkon, pettämisen tms suhteen ikinä mitään. Onnellinen en tosin voi enää sanoa olevani vaan katkeruus siitä, että elämän suurimmat haaveet lipuu ohitse, on istunut sydämeen. Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa? Mistä tässä tilanteessa ulkopuolisen silmin kiikastaa? En enää keksi muuta konstia kuin erolla uhkailun, jos asiat ei etene. Sitä en ole uskaltanut vielä kokeilla.. Enkä oikeastaan edes haluaisi. Mutta tiedän että oman mielenterveyteni takia en voi kovin kauaa jatkaa elämää näin. Oma talo on kuitenkin elämäni suurin haave, joka toteutuessaan mahdollistaisi paljon haaveilemiani asioita. Nyt pelkään että ne kaikki jää minulle vain haaveiksi sillä välin kun masennun ja katkeroidun tyhjiin lupauksiin. Auttakaa.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisiko sulle valmis talo? Vai pitääkö miehen nimenomaan rakentaa sulle talo? Onko miehesi rakennusalan ammatitlainen eli osaisiko hän edes rakentaa taloa? Varsin usein talonrakennusprojekteissa kustannusarviot eivät pidä eivätkä aikataulutkaan. Pahimmassa tapauksessa rahat loppuvat kesken ja talo jää keskeneräiseksi. Ehkä miehellä ei ole mitään taloa vastaan, mutta sen rakentamista vastaan on. Oletko kysynyt, mitä mieltä hän olisi valmiin talon ostamisesta?
Minulle ei kenenkään tarvitse rakentaa taloa, vaan Meille, että yhdessä rakentaisimme oman talon ja veisimme samalla parisuhdetta ja yhteistä elämäämme eteenpäin. Pointti aloituksessani oli se että kuinka päästä eteenpäin tilanteessa kun minä haluaisin oman kodin ja mies lupaa, lupaa ja vielä kerran lupaa, mutta ei suostu kuitenkaan suunnittelemaan asiaa kanssani. Jos ei koe asiaa omakseen niin miksi ei voi sitä sanoa suoraan vaan uskottelee toisin...
Oletko sinä ap ihan todella sanonut miehelle, että talo on sinulle tärkeämpi asia kuin lapsi/lapset hänen kanssaan?
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisiko sulle valmis talo? Vai pitääkö miehen nimenomaan rakentaa sulle talo? Onko miehesi rakennusalan ammatitlainen eli osaisiko hän edes rakentaa taloa? Varsin usein talonrakennusprojekteissa kustannusarviot eivät pidä eivätkä aikataulutkaan. Pahimmassa tapauksessa rahat loppuvat kesken ja talo jää keskeneräiseksi. Ehkä miehellä ei ole mitään taloa vastaan, mutta sen rakentamista vastaan on. Oletko kysynyt, mitä mieltä hän olisi valmiin talon ostamisesta?
Minulle ei kenenkään tarvitse rakentaa taloa, vaan Meille, että yhdessä rakentaisimme oman talon ja veisimme samalla parisuhdetta ja yhteistä elämäämme eteenpäin. Pointti aloituksessani oli se että kuinka päästä eteenpäin tilanteessa kun minä haluaisin oman kodin ja mies lupaa, lupaa ja vielä kerran lupaa, mutta ei suostu kuitenkaan suunnittelemaan asiaa kanssani. Jos ei koe asiaa omakseen niin miksi ei voi sitä sanoa suoraan vaan uskottelee toisin...
No oletko ottanut asian puheeksi sanomalla noin? "Minusta tuntuu että sinä et oikeasti halua sitä taloa ".
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisiko sulle valmis talo? Vai pitääkö miehen nimenomaan rakentaa sulle talo? Onko miehesi rakennusalan ammatitlainen eli osaisiko hän edes rakentaa taloa? Varsin usein talonrakennusprojekteissa kustannusarviot eivät pidä eivätkä aikataulutkaan. Pahimmassa tapauksessa rahat loppuvat kesken ja talo jää keskeneräiseksi. Ehkä miehellä ei ole mitään taloa vastaan, mutta sen rakentamista vastaan on. Oletko kysynyt, mitä mieltä hän olisi valmiin talon ostamisesta?
Minulle ei kenenkään tarvitse rakentaa taloa, vaan Meille, että yhdessä rakentaisimme oman talon ja veisimme samalla parisuhdetta ja yhteistä elämäämme eteenpäin. Pointti aloituksessani oli se että kuinka päästä eteenpäin tilanteessa kun minä haluaisin oman kodin ja mies lupaa, lupaa ja vielä kerran lupaa, mutta ei suostu kuitenkaan suunnittelemaan asiaa kanssani. Jos ei koe asiaa omakseen niin miksi ei voi sitä sanoa suoraan vaan uskottelee toisin...
Mistä ihmeen parisuhdeoppaasta luit, että talon rakentaminen vie parisuhdetta eteenpäin?
Eli sinä haluat ensisijaisesti talon. Tee se talo. Ala etsiä mallia ja suunnittele keittiönpöydällä pohjapiirustuksia levitellen. Ekaksi osta tontti. Jos miehesi ei ole kiinnostunut, hän jää rivariin kun sinä muutat omaan kotiisi. Ja se on sitten sillä selvä.
Sen jälkeen , sinä voit miettiä omaa elämääsi ja olla onnellinen.
Miehesi on siinä vaiheessa exä ja elelee vuokrarivarissaan yksin tai uuden naisen kanssa.
Miksi teet tästä niin vaikean asian? Talon voi ostaa avaimet käteen-systeemillä, ja saat olka mukana sen mitä haluat. Tai ostat jonkun vanhan talon, mistä tykkäät.
Elämä on niiiiin lyhyt ettei sinun kannata tuhlata aikaasi miettimällä mitä sinun mies haluaa/haluaako!! Jos ei halua jää kyllä varmasti mielellään asumaan vuokrarivariinsa.
Pistä rattaat pyörimään ja ota vastuu omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi.
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisiko sulle valmis talo? Vai pitääkö miehen nimenomaan rakentaa sulle talo? Onko miehesi rakennusalan ammatitlainen eli osaisiko hän edes rakentaa taloa? Varsin usein talonrakennusprojekteissa kustannusarviot eivät pidä eivätkä aikataulutkaan. Pahimmassa tapauksessa rahat loppuvat kesken ja talo jää keskeneräiseksi. Ehkä miehellä ei ole mitään taloa vastaan, mutta sen rakentamista vastaan on. Oletko kysynyt, mitä mieltä hän olisi valmiin talon ostamisesta?
Minulle ei kenenkään tarvitse rakentaa taloa, vaan Meille, että yhdessä rakentaisimme oman talon ja veisimme samalla parisuhdetta ja yhteistä elämäämme eteenpäin. Pointti aloituksessani oli se että kuinka päästä eteenpäin tilanteessa kun minä haluaisin oman kodin ja mies lupaa, lupaa ja vielä kerran lupaa, mutta ei suostu kuitenkaan suunnittelemaan asiaa kanssani. Jos ei koe asiaa omakseen niin miksi ei voi sitä sanoa suoraan vaan uskottelee toisin...
Et vastannut kysymyksiini.
Vierailija kirjoitti:
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisiko sulle valmis talo? Vai pitääkö miehen nimenomaan rakentaa sulle talo? Onko miehesi rakennusalan ammatitlainen eli osaisiko hän edes rakentaa taloa? Varsin usein talonrakennusprojekteissa kustannusarviot eivät pidä eivätkä aikataulutkaan. Pahimmassa tapauksessa rahat loppuvat kesken ja talo jää keskeneräiseksi. Ehkä miehellä ei ole mitään taloa vastaan, mutta sen rakentamista vastaan on. Oletko kysynyt, mitä mieltä hän olisi valmiin talon ostamisesta?
Minulle ei kenenkään tarvitse rakentaa taloa, vaan Meille, että yhdessä rakentaisimme oman talon ja veisimme samalla parisuhdetta ja yhteistä elämäämme eteenpäin. Pointti aloituksessani oli se että kuinka päästä eteenpäin tilanteessa kun minä haluaisin oman kodin ja mies lupaa, lupaa ja vielä kerran lupaa, mutta ei suostu kuitenkaan suunnittelemaan asiaa kanssani. Jos ei koe asiaa omakseen niin miksi ei voi sitä sanoa suoraan vaan uskottelee toisin...
Mistä ihmeen parisuhdeoppaasta luit, että talon rakentaminen vie parisuhdetta eteenpäin?
Valitettavan usein käy päinvastoin.
Mies saa haluamansa lapsen nuoren kauniin naisen kanssa. Sitten voit tulla palstalle ulisemaan: olen 36-vuotias akateeminen nainen, en löydä miestä. 😀
Miehesi on todennäköisesti vain realisti. Hän tietää, että teillä kummallakaan ei ole tarvittavaa osaamista talon rakentamiseen. Hän ymmärtää, että sellaisessa tilanteessa tulee joko tehtyä virheitä (jotka käyvät erittäin kalliiksi) tai on palkattava ammattilainen tekemään (joka myös tulee kalliiksi). En minäkään alkaisi itse rakentaa taloa, koska en yksinkertaisesti osaa. Sukupuolella ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Ehdota miehelle valmiin talon ostamista ja katso, mitä mieltä hän on siitä vaihtoehdosta.
Vierailija kirjoitti:
Eli sinä haluat ensisijaisesti talon. Tee se talo. Ala etsiä mallia ja suunnittele keittiönpöydällä pohjapiirustuksia levitellen. Ekaksi osta tontti. Jos miehesi ei ole kiinnostunut, hän jää rivariin kun sinä muutat omaan kotiisi. Ja se on sitten sillä selvä.
Sen jälkeen , sinä voit miettiä omaa elämääsi ja olla onnellinen.
Miehesi on siinä vaiheessa exä ja elelee vuokrarivarissaan yksin tai uuden naisen kanssa.
Miksi teet tästä niin vaikean asian? Talon voi ostaa avaimet käteen-systeemillä, ja saat olka mukana sen mitä haluat. Tai ostat jonkun vanhan talon, mistä tykkäät.
Elämä on niiiiin lyhyt ettei sinun kannata tuhlata aikaasi miettimällä mitä sinun mies haluaa/haluaako!! Jos ei halua jää kyllä varmasti mielellään asumaan vuokrarivariinsa.Pistä rattaat pyörimään ja ota vastuu omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi.
Olen niitä pohjapiirroksia jo levitellyt ja parhaillaankin niitä pyörii keittiön pöydällä. Pointti on vain se että onko mies talkoissa mukana. Jos on, niin rakennettavasta talosta pitää löytyä varalta se lastenhuone. Jos taas yksin lähden hommaan, talossa ei ole yhtään ylimääräistä huonetta vaan se suunnitellaan vanhan piian kodiksi ja mies pääsee sitten tekemään sen lapsen nuoren kauniin naisen kanssa ja minä saan oman kodin.
Vierailija kirjoitti:
Mies saa haluamansa lapsen nuoren kauniin naisen kanssa. Sitten voit tulla palstalle ulisemaan: olen 36-vuotias akateeminen nainen, en löydä miestä. 😀
Joo varmasti. Nuoret kauniit naiset tuntee suurta vetoa vanhempiin vätyksiin. In your dreams .
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei yritäkään ymmärtää miehen kannalta tätä asiaa. Kuka haluaa, että perhe on pienempi haave kuin talo?
Kyllä ymmärrän, mutta kai se silloin on miehen tehtävä ottaa asia puheeksi? En pakota häntä olemaan kanssani, jos pilaan hänen elämänsä haaveilemalla enemmän talosta kuin lapsesta. Suostun kyllä lapsen tekemään, mutta hänelle toive lapsesta on vain paljon suurempi kuin minulle. Voisin ihan yhtä hyvin elää ilman lasta, mutta tiedän että jos lapsen saisin, olisin siitä hyvin onnellinen. Mutta se ei ole ikinä ollut ykkösasia elämässäni, johon kaikki toiminta tähtää.
Jos olisin sun puoliso ja haluaisin perheen niin eroaisin susta tuon takia.
Et todella ymmärrä.
Liitto kestää jos on yhteiset pää määrät ja arvot elämässä. Sulle sun unelmatalo on sun kaikkein isoin arvo ja menee perheen edelle.
Koska mulle perhe on kaikkein isoin arvo, ymmärrän sun miestä, ja jos hän olisi kysymässä neuvoa, sanoisin että lähde ja vähän äkkiä, kun vielä voit saada perheen jonkun muun kanssa.
Mulle kuulostaa siltä että en voisi luottaa yhtään siihen, ettetkö talon saatuasi olisikin sitä mieltä ettet oikeastaan haluakaan lapsia.
Oikeastaan arvosi ovat niin kylmän materialistisia, että pitäisin tuota kaikkein todennäköisimpänä.
Jos sun pelko on että jäät yh:ksi, älä sure koska tuolla menolla sulla ei tule olemaan lapsia.
Jos lisäksi pelkäät että teille tulee ero, niin se sen sijaan on satavarma, koska kun miehelle valkenee että vedätit häntä koko ajan kohti lapsettomuutta, hän on sulle katkera lopun ikää ja lähtee jossain vaiheessa joka tapauksessa, oli hänellä uutta naista tai ei. Ei vaan enää kestä katsoa.
Joten sinuna etsisin nyt uuden miehen se talo edellä, sanoisit suoraan että lapsiperhe-elämä ei ole sun juttu.
Ja nykyinen miehesi voisi etsiä ihmisen jolle perhe on tärkein ja materia tulee jossain kaukana perässä.
Voit kysyä lähimmästä rakennusvalvonnasta, montako unelmataloa on eron takia myynnissä ennen kuin ne on kolme vuotta vanhoja. Tiedän taloja joihin niiden valmistuttua on muuttanut toinen puoliso yksin. Että sellainen parisuhteen pelastaja.
Kuka se vaimo on josta tossa puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei yritäkään ymmärtää miehen kannalta tätä asiaa. Kuka haluaa, että perhe on pienempi haave kuin talo?
Kyllä ymmärrän, mutta kai se silloin on miehen tehtävä ottaa asia puheeksi? En pakota häntä olemaan kanssani, jos pilaan hänen elämänsä haaveilemalla enemmän talosta kuin lapsesta. Suostun kyllä lapsen tekemään, mutta hänelle toive lapsesta on vain paljon suurempi kuin minulle. Voisin ihan yhtä hyvin elää ilman lasta, mutta tiedän että jos lapsen saisin, olisin siitä hyvin onnellinen. Mutta se ei ole ikinä ollut ykkösasia elämässäni, johon kaikki toiminta tähtää.
Jos olisin sun puoliso ja haluaisin perheen niin eroaisin susta tuon takia.
Et todella ymmärrä.
Liitto kestää jos on yhteiset pää määrät ja arvot elämässä. Sulle sun unelmatalo on sun kaikkein isoin arvo ja menee perheen edelle.
Koska mulle perhe on kaikkein isoin arvo, ymmärrän sun miestä, ja jos hän olisi kysymässä neuvoa, sanoisin että lähde ja vähän äkkiä, kun vielä voit saada perheen jonkun muun kanssa.Mulle kuulostaa siltä että en voisi luottaa yhtään siihen, ettetkö talon saatuasi olisikin sitä mieltä ettet oikeastaan haluakaan lapsia.
Oikeastaan arvosi ovat niin kylmän materialistisia, että pitäisin tuota kaikkein todennäköisimpänä.
Jos sun pelko on että jäät yh:ksi, älä sure koska tuolla menolla sulla ei tule olemaan lapsia.
Jos lisäksi pelkäät että teille tulee ero, niin se sen sijaan on satavarma, koska kun miehelle valkenee että vedätit häntä koko ajan kohti lapsettomuutta, hän on sulle katkera lopun ikää ja lähtee jossain vaiheessa joka tapauksessa, oli hänellä uutta naista tai ei. Ei vaan enää kestä katsoa.
Joten sinuna etsisin nyt uuden miehen se talo edellä, sanoisit suoraan että lapsiperhe-elämä ei ole sun juttu.
Ja nykyinen miehesi voisi etsiä ihmisen jolle perhe on tärkein ja materia tulee jossain kaukana perässä.
Olen samaa mieltä siitä että ap:n arvot kuulostavat vastenmielisen materialistisilta. Mutta ei kuulosta hyvältä miehenkään toiminta, jos on antanut ymmärtää ja lupaillut haluavansa taloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei yritäkään ymmärtää miehen kannalta tätä asiaa. Kuka haluaa, että perhe on pienempi haave kuin talo?
Kyllä ymmärrän, mutta kai se silloin on miehen tehtävä ottaa asia puheeksi? En pakota häntä olemaan kanssani, jos pilaan hänen elämänsä haaveilemalla enemmän talosta kuin lapsesta. Suostun kyllä lapsen tekemään, mutta hänelle toive lapsesta on vain paljon suurempi kuin minulle. Voisin ihan yhtä hyvin elää ilman lasta, mutta tiedän että jos lapsen saisin, olisin siitä hyvin onnellinen. Mutta se ei ole ikinä ollut ykkösasia elämässäni, johon kaikki toiminta tähtää.
Jos olisin sun puoliso ja haluaisin perheen niin eroaisin susta tuon takia.
Et todella ymmärrä.
Liitto kestää jos on yhteiset pää määrät ja arvot elämässä. Sulle sun unelmatalo on sun kaikkein isoin arvo ja menee perheen edelle.
Koska mulle perhe on kaikkein isoin arvo, ymmärrän sun miestä, ja jos hän olisi kysymässä neuvoa, sanoisin että lähde ja vähän äkkiä, kun vielä voit saada perheen jonkun muun kanssa.Mulle kuulostaa siltä että en voisi luottaa yhtään siihen, ettetkö talon saatuasi olisikin sitä mieltä ettet oikeastaan haluakaan lapsia.
Oikeastaan arvosi ovat niin kylmän materialistisia, että pitäisin tuota kaikkein todennäköisimpänä.
Jos sun pelko on että jäät yh:ksi, älä sure koska tuolla menolla sulla ei tule olemaan lapsia.
Jos lisäksi pelkäät että teille tulee ero, niin se sen sijaan on satavarma, koska kun miehelle valkenee että vedätit häntä koko ajan kohti lapsettomuutta, hän on sulle katkera lopun ikää ja lähtee jossain vaiheessa joka tapauksessa, oli hänellä uutta naista tai ei. Ei vaan enää kestä katsoa.
Joten sinuna etsisin nyt uuden miehen se talo edellä, sanoisit suoraan että lapsiperhe-elämä ei ole sun juttu.
Ja nykyinen miehesi voisi etsiä ihmisen jolle perhe on tärkein ja materia tulee jossain kaukana perässä.
Olen samaa mieltä siitä että ap:n arvot kuulostavat vastenmielisen materialistisilta. Mutta ei kuulosta hyvältä miehenkään toiminta, jos on antanut ymmärtää ja lupaillut haluavansa taloa.
Talon haluaminen ja talon rakentaminen ovat kuitenkin kaksi ihan eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surusilmäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei yritäkään ymmärtää miehen kannalta tätä asiaa. Kuka haluaa, että perhe on pienempi haave kuin talo?
Kyllä ymmärrän, mutta kai se silloin on miehen tehtävä ottaa asia puheeksi? En pakota häntä olemaan kanssani, jos pilaan hänen elämänsä haaveilemalla enemmän talosta kuin lapsesta. Suostun kyllä lapsen tekemään, mutta hänelle toive lapsesta on vain paljon suurempi kuin minulle. Voisin ihan yhtä hyvin elää ilman lasta, mutta tiedän että jos lapsen saisin, olisin siitä hyvin onnellinen. Mutta se ei ole ikinä ollut ykkösasia elämässäni, johon kaikki toiminta tähtää.
Jos olisin sun puoliso ja haluaisin perheen niin eroaisin susta tuon takia.
Et todella ymmärrä.
Liitto kestää jos on yhteiset pää määrät ja arvot elämässä. Sulle sun unelmatalo on sun kaikkein isoin arvo ja menee perheen edelle.
Koska mulle perhe on kaikkein isoin arvo, ymmärrän sun miestä, ja jos hän olisi kysymässä neuvoa, sanoisin että lähde ja vähän äkkiä, kun vielä voit saada perheen jonkun muun kanssa.Mulle kuulostaa siltä että en voisi luottaa yhtään siihen, ettetkö talon saatuasi olisikin sitä mieltä ettet oikeastaan haluakaan lapsia.
Oikeastaan arvosi ovat niin kylmän materialistisia, että pitäisin tuota kaikkein todennäköisimpänä.
Jos sun pelko on että jäät yh:ksi, älä sure koska tuolla menolla sulla ei tule olemaan lapsia.
Jos lisäksi pelkäät että teille tulee ero, niin se sen sijaan on satavarma, koska kun miehelle valkenee että vedätit häntä koko ajan kohti lapsettomuutta, hän on sulle katkera lopun ikää ja lähtee jossain vaiheessa joka tapauksessa, oli hänellä uutta naista tai ei. Ei vaan enää kestä katsoa.
Joten sinuna etsisin nyt uuden miehen se talo edellä, sanoisit suoraan että lapsiperhe-elämä ei ole sun juttu.
Ja nykyinen miehesi voisi etsiä ihmisen jolle perhe on tärkein ja materia tulee jossain kaukana perässä.
Olen samaa mieltä siitä että ap:n arvot kuulostavat vastenmielisen materialistisilta. Mutta ei kuulosta hyvältä miehenkään toiminta, jos on antanut ymmärtää ja lupaillut haluavansa taloa.
Talon haluaminen ja talon rakentaminen ovat kuitenkin kaksi ihan eri asiaa.
Eli ap : onko mies luvannut että alkaa rakentaa taloa kanssasi?
Hän on nimenomaan luvannut että alamme rakentamaan. Talon ostamisesta emme ole puhuneet missään vaiheessa.
Juuri näin. Taloja voi aina ostaa. Lapsia ei niinkään.