Lue keskustelun säännöt.
Anoppi kälättää koko ajan. Mitä tehdä?
04.05.2018 |
Anoppi puhuu tauotta koko ajan. Miten seurassa oikein voisi asiallisesti olla, kun jatkuva puheenpulputus ärsyttää?
Kommentit (53)
Rakkaudesta se kaakkikin pokkii ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata tavata anoppia.
Piste.
Ei ole pakko.
Kaikenlaisten paskojen kasvattaminen miesten kanssa te menettekin yhteen. Mahtaa olla inhottavat ukot teillä.
Kun minä valitsin puolisoa, tutustuin myös hänen perheeseensä ja hyvän anopin ja miehen löysinkin. Tukea sain aina ja lapsillani oli ihana rakastava mummu, jonka kuolema oli suuri suru.
Sitäkin olen miettinyt, että katsotteko te ikinä peiliin, mieti omaa osuuttanne ihmissuhteessa?
Nyt on ilmeisesti kasvamassa täydellisten anoppien sukupolvi, ei tarvitse meidän kauaa odottaa, kun nämä ongelmat poistuvat, kunhan teistä itsestänne tulee anoppi.😏 Terveisin tytär, vaimo, äiti, miniä ja nyt jo anoppi.
Vierailija kirjoitti:
Jos siinä kälätyksessä olisi jotain sisältöä? Kestän puhetulvan, jos ihmisellä on jotain kiinnostavaa sanottavaa. Se voi olla jopa inspiroivaa ja viihdyttävää. Anopillani ei kyllä ole mitään järkevää sanottavaa ja hänen tekemisissään ei ole järjen hiventä.
Mutta kun siinä ei ole. "Töissä Mirjami sanoi sille niin ja sitten se vastasi että näin ja VOITKO KUVITELLA mitä mieltä sinä olet alan ihmisenä oliko nyt ihan kivasti sanottu jaa-a no joo-o voihan se olla noinkin mutta katsoitko the voice of finlandia jaaaa et katsonut no minäpä kerron laveasti koko kauden tapahtumat ja siis aivan uskomatonta minkä näköiseksi nuori nainen stailattu huhhuh ostaisi tällaiset samanlaiset kengät kuin minullakin ostin nämä muuten vanhasta tarjoustalosta sitä ei enää olekaan se oli kyllä niin hyvä kauppa mäntysuopaakin sai tosi edullisesti onhan nyt niitä tokmanneja mutta en ole käynyt kun ovat niin kaukana on niin raskasta lähteä kolmen kilometrin päähän kauppaan kun tämä monologien pitäminen vie kaiken energian."
Itsellä myös anoppi, jonka kanssa ei suun vuoroakaan saa kun pidän sitä epäkohteliaana käytöksenä, että puhutaan toisen päälle.
Useasti olen ollut siinä tilanteessa, että olen yrittänyt keskustella kun anoppi alkaa kälättää päälle 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siinä kälätyksessä olisi jotain sisältöä? Kestän puhetulvan, jos ihmisellä on jotain kiinnostavaa sanottavaa. Se voi olla jopa inspiroivaa ja viihdyttävää. Anopillani ei kyllä ole mitään järkevää sanottavaa ja hänen tekemisissään ei ole järjen hiventä.
Mutta kun siinä ei ole. "Töissä Mirjami sanoi sille niin ja sitten se vastasi että näin ja VOITKO KUVITELLA mitä mieltä sinä olet alan ihmisenä oliko nyt ihan kivasti sanottu jaa-a no joo-o voihan se olla noinkin mutta katsoitko the voice of finlandia jaaaa et katsonut no minäpä kerron laveasti koko kauden tapahtumat ja siis aivan uskomatonta minkä näköiseksi nuori nainen stailattu huhhuh ostaisi tällaiset samanlaiset kengät kuin minullakin ostin nämä muuten vanhasta tarjoustalosta sitä ei enää olekaan se oli kyllä niin hyvä kauppa mäntysuopaakin sai tosi edullisesti onhan nyt niitä tokmanneja mutta en ole käynyt kun ovat niin kaukana on niin raskasta lähteä kolmen kilometrin päähän kauppaan kun tämä monologien pitäminen vie kaiken energian."
Otan osaa. Ei tuollaista jaksa kukaan pitkään kuunnella. Tuntemiini monologi kälättäjiin yhdistyy myös piirre, että ongelmista joihin heillä on osuutta, vaikenevat tyystin tai sivuuttavat sen joutavilla kälätyksillä.
Oikeastaan en tiedä yhtään yli 50-55 -vuotiasta, joka antaisi suunvuoron muille tai kuuntelisi.
T. Itsekin 5-kymppinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisten paskojen kasvattaminen miesten kanssa te menettekin yhteen. Mahtaa olla inhottavat ukot teillä.
Kun minä valitsin puolisoa, tutustuin myös hänen perheeseensä ja hyvän anopin ja miehen löysinkin. Tukea sain aina ja lapsillani oli ihana rakastava mummu, jonka kuolema oli suuri suru.
Sitäkin olen miettinyt, että katsotteko te ikinä peiliin, mieti omaa osuuttanne ihmissuhteessa?
Nyt on ilmeisesti kasvamassa täydellisten anoppien sukupolvi, ei tarvitse meidän kauaa odottaa, kun nämä ongelmat poistuvat, kunhan teistä itsestänne tulee anoppi.😏 Terveisin tytär, vaimo, äiti, miniä ja nyt jo anoppi.
Tämä provo pitäisi periaatteessa jättää täysin huomiotta. Tämän verran silti tähän kommentoin: Ei voi etukäteen tietää kenestäkään ihmisestä suurella varmuudella ennustettavasti tämän hetkisen käytöksen perusteella sitä, että millaista saman ihmisen käytös tulee vuosia myöhemmin olemaan. Ihmiset muuttuvat ajan saatossa ja erilaiset tilanteet tuovat monesti esiin erilaisia käytösmalleja.
Oma anoppini muuttui vanhemmiten lisäksi poliittisesti tosi kiukkuiseksi, katsoi ja luki uutisia koko ajan ja näki median salaliittoja joka paikassa. Sitä vasta olikin vaikea kuunnella tyynenä. Jätin keskustelun miehen tehtäväksi, hän osasi suhtautua huumorilla. Nyt anoppi on dementoitunut ja hiljainen ☹
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kälättäjillä huono itsetunto, riittämätön sivistystaso vai huonot käytöstavat kommunikaatiossa?
Vierailija kirjoitti:
Onko kälättäjillä huono itsetunto, riittämätön sivistystaso vai huonot käytöstavat kommunikaatiossa?
Vai olisiko niin, että rakastavat omaa ääntään ja ajatuksiaan ja olettavat, että muut ovat samanlaisia kuin itse ovat. Etteivät oikeastaan kuuntele muita, eivätkä odota, että heitä kuunnellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kälättäjillä huono itsetunto, riittämätön sivistystaso vai huonot käytöstavat kommunikaatiossa?
Paha sanoa, mutta kovin paljon huomiota he eivät välttämättä ympäristöönsä kiinnitä. Yleensä muut selittäjän lähellä ovat melko hiljaa ja vastailevat poissaolevan oloisina puheisiin ainoastaan välillä "joo, niin, ehkä" -tyyppisesti. Mitä nimittäin tuollaiseen puhetulvaan edes voisi sanoa. Toisten reaktioilla juttuihin ei juurikaan tunnu olevan kovan luokan selittäjälle väliä. Kunhan puhetta riittää, se on pääasia.
Vierailija kirjoitti:
Onko kälättäjillä huono itsetunto, riittämätön sivistystaso vai huonot käytöstavat kommunikaatiossa?
On kahdenlaisia ihmisiä, niitä, jotka sietävät hiljaisuutta, ja niitä, jotka eivät siedä hiljaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kälättäjillä huono itsetunto, riittämätön sivistystaso vai huonot käytöstavat kommunikaatiossa?
On kahdenlaisia ihmisiä, niitä, jotka sietävät hiljaisuutta, ja niitä, jotka eivät siedä hiljaisuutta.
Kolmanteen ryhmään kuuluu enemmistö, eli he jotka kommunikoivat normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisten paskojen kasvattaminen miesten kanssa te menettekin yhteen. Mahtaa olla inhottavat ukot teillä.
Kun minä valitsin puolisoa, tutustuin myös hänen perheeseensä ja hyvän anopin ja miehen löysinkin. Tukea sain aina ja lapsillani oli ihana rakastava mummu, jonka kuolema oli suuri suru.
Sitäkin olen miettinyt, että katsotteko te ikinä peiliin, mieti omaa osuuttanne ihmissuhteessa?
Nyt on ilmeisesti kasvamassa täydellisten anoppien sukupolvi, ei tarvitse meidän kauaa odottaa, kun nämä ongelmat poistuvat, kunhan teistä itsestänne tulee anoppi.😏 Terveisin tytär, vaimo, äiti, miniä ja nyt jo anoppi.Tämä provo pitäisi periaatteessa jättää täysin huomiotta. Tämän verran silti tähän kommentoin: Ei voi etukäteen tietää kenestäkään ihmisestä suurella varmuudella ennustettavasti tämän hetkisen käytöksen perusteella sitä, että millaista saman ihmisen käytös tulee vuosia myöhemmin olemaan. Ihmiset muuttuvat ajan saatossa ja erilaiset tilanteet tuovat monesti esiin erilaisia käytösmalleja.
Niin ja pitää nähdä myös oma osuus. Sinäkin muutut vuosien mittaan. Saatoit olla kiva ja ystävällinen miniäehdokas, kun niin kovasti halusit naimisiin, lopulta sinusta tuli suvaitsematon, kaikissa muissa ihmisissä vikoja näkevä kiukkuinen akka.
Mutta kun se peiliin iatsominen vaan on niin vaikeaa.
Mutta jatkakaa.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Kadehdin teitä, joilla "ongelmat" tätä tasoa. Ette edes tajua, miten hyvin asianne on. Monet esim. istuvat juuri lääkärin vastaanotolla kuulemassa, kuinka vähän elinaikaa heillä tai läheisillään enää on ja muuta oikeasti todella järkyttävää.
Oletko kuullut, että usein pikkuasiat ärsyttävät eniten? Minullakin on anoppi, joka nykyään puhuu jatkuvasti paitsi nukkuessaan. Olen viime vuosina ottanut mielialalääkkeen aina ennen kuin menen tapaamaan häntä. Sillä tavalla pysyn rauhallisena enkä menetä hermojani yhtä usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kälättäjillä huono itsetunto, riittämätön sivistystaso vai huonot käytöstavat kommunikaatiossa?
On kahdenlaisia ihmisiä, niitä, jotka sietävät hiljaisuutta, ja niitä, jotka eivät siedä hiljaisuutta.
Kolmanteen ryhmään kuuluu enemmistö, eli he jotka kommunikoivat normaalisti.
Eikö normaaliin kommunikointiin kuulu se, että siedetään ainakin ajoittain niitä hiljaisia hetkiä? Vai miten sinä tämän miellät?
Meillä tilanne parani, kun anoppi sairastui Parkinsoniin. Ääni hiljeni siedettävälle tasolle, jopa hiljaiseksi. Hidastui niin, ettei ehdi enää meidän juttuihin mukaan. Ei sillä, onhan se sanonut asiansa aiemmin jo moneen kertaan...
Vierailija kirjoitti:
Usein jatkuva kälätys johtuu hermostuneisuudesta. Hermostuneisuutta pahentaa ympäristöstä huokuvat negatiiviset viestit, esim. miniän nyrpeä ilme, huokailu ja silmien pyörittely. Samoin ihmiset, jotka ajautuvat hermostuksissaan täyttämään hiljaisia hetkiä pälätyksellä, joutuvat ikävään noidankehään jos muut läsnäolijat ovat korostetun tuppisuisia.
Yritä joskus eläytyä anopin juttuihin iloisesti ja pulputa mukana. Saattaa rauhoittaa tilannetta.
Tästä tuli elävästi mieleen eksän vanhemmat. Eksän isä oli sitä mieltä, että vaimo puhui ihan liikaa ja aina jaksoi tästä ivallisesti herjata, etenkin vieraiden kuullen.
Kun vaimo jotain jutteli, oli mies ihan hiljaa. Tuijotti vain haastavasti, ja jos oli vieraita paikalla, pyöritteli silmiä merkitsevästi. Todella outoja tilanteita, miehen takia, ei niinkään vaimon.
Vaimo saattoi kertoa jonkun tapahtuman ihan normaalisti, tyyliin "kävin siellä kaupassa hakemassa sitä lohta, mutta ei sitä ollutkaan jäljellä." Mies tuijottaa eleettömästi. Vaimo odottaa hetken, mutta kun mies ei edes ynähdä ymmärtämisen merkiksi, jatkaa: "Että ei sitten voida tehdä illalla loimulohta, niin kuin sovittiin." Mies toljottaa kuin kuollut kala. "Niin mitähän sitä sitten tekisi ruoaksi? Kun ei ole lohta." Mies huokaa tympääntyneen näköisenä. "Tehtäisiinkö sitten lihakeittoa?" Yhtäkkiä mies herää: "HÄH!?" Vaimo selventää "Niin että tehtäiskö lihakeittoa, kun ei sitä lohta ollut." Mies kääntyy ivallisen pöyristyneenä toteamaan vieraille: "Neljä kertaa pitänyt jankuttaa sama juttu, ei ole lohta, ei ole lohta! Jumalauta että ei tule loppua!"
No ihme. Mitä jos olis vastannut ekalla kerralla niin kuin normaalit ihmiset, että "ai ei ollut lohta, no voi harmi, tehdään sitten vaikka lihakeittoa." Niin veikkaanpa että se olis ollut siinä.
Nyt kuvailit kyllä minun anoppiani.
Häneltä puuttuu kokonaan sisäinen monologi, hän selostaa juuri tuollalailla kaiken tekemisensä ja lisäksi puhuu myös ajatuksiaan ääneen, myös niitä mitä ei varmastikaan ole tarkoitettu muiden kuultavaksi. (Puhuu myös ollessaan yksin toisessa huoneessa.)